Palstan mielipidekirjoitukset, pitäisi typistää somen tweettien ja instan jne kaltaisiksi töks töks tynkälauseiksi, joissa ei sanota lopulta yhtään mitään. Heti jos kirjoittaa, vähänkään enemmän sisältöä, tulee kärsimätöntä nurinaa, kun lukutaito ei riitä pidempien kirjoitusten lukemiseen.
https://harto.wordpress.com/2017/08/22/jos-olet-mediakriittinen-ole-kunnolla/
https://harto.wordpress.com/2017/08/22/jos-olet-mediakriittinen-ole-kunnolla/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Poliitikot sanovat pitkästi, ettei paljastuisi, että heillä ei ole asiaa.
Poliitikot sanovat asiat pitkästi, koska helppoja ja mustavalkoisia asioita ei ole olemassa. Poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan, eikä päätökset koskaan hyödytä kaikkia, ja usein päätöksiä tehdään välittömien hyötyjen sijasta tulevaisuutta ajatellen.
Esimerkiksi maahanmuuttoon liittyy monia vaikeasti ratkaistavia ongelmia, mutta sitä pidetään tärkeänä suomalaisten heikon syntyvyyden ja väestön nopean vanhenemisen vuoksi. Nykyisellä väestönkehityksellä vuonna 2050 suomalaisista jo kolmannes on eläkkeellä. Työikäisiä on muutaman vuosikymmenen päästä aivan liian vähän pyörittämään yhteiskuntaa ja sen peruspalveluja. Tätä ongelmaa pyritään korjaamaan ennakolta maahanmuutolla. Oletuksena on, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat ovat 2040-2050 saaneet suomalaisen koulutuksen ja integroituneet yhteiskuntaan niin hyvin, että meillä on työvoimaa, kun todellinen työvoimapula iskee esim. hoitosektorille. Toinen vaihtoehto on, että työvoimaa etsitään vasta ongelmien ilmaantuessa, mutta silloin joudumme turvautumaan maahanmuuttajiin, jotka eivät ole alkuunkan integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolmas vaihtoehto on, että ei tehdä mitään; annetaan suomalaisten eläköityä ja palveluiden rapautua.
Myös taloudessa, ilmasto- ja geopolitiikassa meidän pitää katsoa tulevaisuuteen. Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä muutoksessa mukana.
Euroopan unioniin mentiin erityisesti geopoliittisista syistä: kun Suomelle tarjoutui tilaisuus asemoitua demokratiaa ja ihmisoikeuksia kannattavaan läntiseen Eurooppaan, Suomi tarttui tilaisuuteen. Me kuulumme Eurooppaan historiallisesti mm. protestanttisen uskonnon, kulttuurin, oikeusjärjestelmän, demokratian jne. perusteella. EU tuottaa Suomen teollisuudelle 2-3 miljardia euroa vuodessa. Se luo teollisuutta, työtä, verotuloja ja hyvinvointia. Euroopan sisämarkkinat ovat Suomen vientiteollisuudelle tärkeät.
EU:n todellinen päämäärä on kuitenkin yhtenäistää eurooppalainen lainsäädäntö ja tasoittaa taloudellisia eroja eri eurooppalaisten valtioiden välillä sekä ylläpitää rauhaa Euroopassa. Näissä se on onnistunut. EU ei kuitenkaan ole hyvä tai paha. Järjestelmä kehittyy koko ajan ja siinä on varmasti paljon korjattavaa. Niinpä väitteet, joiden mukaan EU on huono tai hyvä pitää perustella määrittelemällä missä EU on hyvä ja missä huono. Etujen ja haittojen vertaaminen antaa paremman kuvan kuin pelkät mielipiteet. Suurin osa suomalaisista kannattaa Euroopan unionia, mutta kaikkie eivät kannata.
EU on myös turvallisuuspoliittinen valinta, vaikka se ei (toistaiseksi) ole puolustusliitto. EU on taloudeltaaan hieman Kiinaa ja Yhdysvaltoja pienempi, mutta toimiis samassa kokoluokassa. Venäjän talous on Italian tasoa; Venäjä on myös hyvin riippuvainen EU-viennistä. Itse asiassa riippuvuus on molemminpuolinen, joten se luo turvallisuutta, koska Venäjän etu ei ole katkaista EU-vientiä, vaikka sen etuna olisi heikko EU, jossa Kreml voisi ohjata yksittäisten valtioiden politiikkaa.
Politiikka ei koskaan ole mustavalkoista, eikä siitä koskaan pitäisi tehdä yksinkertaistuksia.