Ja saa kasvit kukoistamaan – biohiilelle ladataan jopa myyttisiä odotuksia.
Mikä oikein saa puut ja pellot ym. kukoistamaan?
Alkaa uusi aikakausi, kun paremmin perehdytty hiilen kiertoon, mm turpeesta voidaan tehdä " mustaa kultaa" jossa prosessissa otetaan talteen poltettavaksi mm
metaani ym..se jo nykykäsityksen mukaan ei tuota kasvihuonekaasuja, kun opittu sen erottaminen ja polttotapahtuma.
mm pellot saadaan kasvamaan paremmin kasvamaan kun kasvit saavat paremmin ravinteita. Samoin metsät. Ja kaikki nämä sitoo hiiltä.
– Kasvit saavat paremmin ravinteita biohiilen ansiosta. Usein myös maaperän pieneliöt, bakteerit ja sienet tykkäävät siitä.
Biohiilen käytöllä maaperässä tavoitellaan kasvien hyvinvoinnin sijaan kuitenkin ensisijaisesti hiilensidontaa.
– Saamme siitä pysyvän hiilivaraston. Se sama hiilidioksidi, mikä on sitoutunut kasviin, on biohiilessä pysyvässä muodossa.
Biohiilen lisääminen esimerkiksi metsissä ja pelloissa mm puiden kasvualustaan voi toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa kahdella tavalla. Ensinnäkin biohiili itsessään sitoo hiiltä maahan. Samalla se usein parantaa kasvuolosuhteita ja voi siten tukea kasvien kasvua ja yhteyttämistä. Se taas lisää kasvien kykyä poistaa päästöjä ilmakehästä eli toimia hiilinieluna.
– Se on yksi tehokkaimmista keinoista miten voidaan kestävästi sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään vuosisatoja tai jopa tuhansia.
Biohiili ei maadu, vaan säilyttää olomuotonsa maaperässä. Samoin on esimerkiksi metsäpalojen jäljiltä olevissa puissa. Biohiilen valmistukseen voidaan käyttää esimerkiksi puuta harvennushakkuista tai biojätettä.
Tukholma on kokeillut biohiiltä jo vuosia kaupunkipuiden istutuksissa. Kaupungin viheraluesuunnittelijat havaitsivat, että biohiiliseoksiin istutetut puut kasvavat nopeasti ja vaikuttavat voivan paremmin kuin monet aiemmin perinteisemmin menetelmin istutetut ja hoidetut puut.
Tukholmassa on myös pyrolyysilaitos, joka valmistaa biohiiltä kaupunkilaisten puutarhajätteestä. Asukkaat voivat noutaa biohiiltä oman puutarhansa maanparannusaineeksi. Laitos tuottaa myös energiaa asuintalojen lämmitykseen.
https://yle.fi/uutiset/3-12116000
Mikä oikein saa puut ja pellot ym. kukoistamaan?
Alkaa uusi aikakausi, kun paremmin perehdytty hiilen kiertoon, mm turpeesta voidaan tehdä " mustaa kultaa" jossa prosessissa otetaan talteen poltettavaksi mm
metaani ym..se jo nykykäsityksen mukaan ei tuota kasvihuonekaasuja, kun opittu sen erottaminen ja polttotapahtuma.
mm pellot saadaan kasvamaan paremmin kasvamaan kun kasvit saavat paremmin ravinteita. Samoin metsät. Ja kaikki nämä sitoo hiiltä.
– Kasvit saavat paremmin ravinteita biohiilen ansiosta. Usein myös maaperän pieneliöt, bakteerit ja sienet tykkäävät siitä.
Biohiilen käytöllä maaperässä tavoitellaan kasvien hyvinvoinnin sijaan kuitenkin ensisijaisesti hiilensidontaa.
– Saamme siitä pysyvän hiilivaraston. Se sama hiilidioksidi, mikä on sitoutunut kasviin, on biohiilessä pysyvässä muodossa.
Biohiilen lisääminen esimerkiksi metsissä ja pelloissa mm puiden kasvualustaan voi toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa kahdella tavalla. Ensinnäkin biohiili itsessään sitoo hiiltä maahan. Samalla se usein parantaa kasvuolosuhteita ja voi siten tukea kasvien kasvua ja yhteyttämistä. Se taas lisää kasvien kykyä poistaa päästöjä ilmakehästä eli toimia hiilinieluna.
– Se on yksi tehokkaimmista keinoista miten voidaan kestävästi sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään vuosisatoja tai jopa tuhansia.
Biohiili ei maadu, vaan säilyttää olomuotonsa maaperässä. Samoin on esimerkiksi metsäpalojen jäljiltä olevissa puissa. Biohiilen valmistukseen voidaan käyttää esimerkiksi puuta harvennushakkuista tai biojätettä.
Tukholma on kokeillut biohiiltä jo vuosia kaupunkipuiden istutuksissa. Kaupungin viheraluesuunnittelijat havaitsivat, että biohiiliseoksiin istutetut puut kasvavat nopeasti ja vaikuttavat voivan paremmin kuin monet aiemmin perinteisemmin menetelmin istutetut ja hoidetut puut.
Tukholmassa on myös pyrolyysilaitos, joka valmistaa biohiiltä kaupunkilaisten puutarhajätteestä. Asukkaat voivat noutaa biohiiltä oman puutarhansa maanparannusaineeksi. Laitos tuottaa myös energiaa asuintalojen lämmitykseen.
https://yle.fi/uutiset/3-12116000
Vastaukset 14
Vanhimmat
Metsät ja viljelty peltomaa tulee arvoonsa hiilensidonnassa.
-tulee uusi ajattelu malli.
Puita ei edelleenkään päästää kovin vanhoiksi, kun uutta taimikkoa kasvaa tilalle, se todettu parantavan hiilensidontaa.
Mitä+biohiili+on?
Varsinainen+biohiili+(biochar)+eli+maaperähiili+on+kiinteä+ja+vakaa+alkuainehiili,+jossa+biomassan+luonnollinen+huokosrakenne+on+säilynyt.
Se+tuotetaan+tuotetaan+350–800+asteen+lämpötilassa+hapettomassa+pyrolyysissä+eli+kuivatislauksessa.+Sivutuotteina+saadaan+puutislettä+(wood+vinegar),+synteesikaasuja+ja+lämpöenergiaa.
Myös+lehtipuusta+tehtyä+grillihiiltä+voi+käyttää+maanparannukseen,+mutta+vaikutus+on+lyhytaikainen+biohiileen+verrattuna.
Biohiili+maanparannuksessa
Maanparannus-+ja+kasvualustakäyttö+on+yksi+merkittävimmistä+biohiilen+käyttötavoista.+Pysyvän+rakenteensa+takia+biohiili+säilyy+maaperässä+pitkään.+Etelä-Amerikan+intiaanien+Terra+preta+-maat+ovat+kuuluisia+viljavuudestaan;+tuhansia+vuosia+vanha+hiili+on+niissä+yhä+edelleen+olemassa.
•+Biohiili+lisää+maaperän+kuohkeutta+ja+vähentää+tiivistymistä+•+Tasaa+kosteutta+ja+lisää+vedenpidätyskykyä+•+Tehostaa+kationin-+ja+anioninvaihtokykyä+(jopa+50%)+•+Lisää+mikrobien+aktiivisuutta+•+Tasapainottaa+pH:lukua+•+Sitoo+maaperän+haitta-aineita+(kasvinsuojeluaineet,+raskasmetallit).
Nyt loksahtaa vihreillä suut auki, johon asentoon jäävätkin !
Uutta mallia tulossa joka poikkeaa täysin tähän astisesta punavihreästä propakannasta.
Monet maaperän bakteerit viihtyvät biohiilen pinnoilla. Ja pinta-alaa biohiilessä riittää – grammassa voi olla jopa tuhat neliötä eli omakotitalotontin verran. Biohiili rikastuttaa ja aktivoi maaperäeliöstöä, mistä on monia etuja. Vesitalous paranee ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenee, jolloin vesi ja ravinteet pysyvät kasvien ulottuvilla. Lisäksi maaperän haitalliset ja myrkylliset aineet voivat sitoutua biohiileen. Kasvit eivät ole niin myöskään herkkiä maaperässä oleville taudeille. Näin viljelykasvien kasvu ja sato paranevat.
Biohiilen maata parantavasta vaikutuksesta on hyötyä kaikilla maalajeilla ja varsinkin karkealla kivennäismaalla. Tavallinen käyttömäärä on noin 250 grammaa neliölle. Usein suositellaan biohiilen sekoittamista esimerkiksi kompostin kanssa ennen käyttöä, jolloin se imee ravinteita ja luovuttaa niitä myöhemmin kasvien käyttöön.
Ruukuissa ja kasvatusaltaissa hiili voi korvata kosteutta tasaavat kastelukiteet. Niin yksi- kuin monivuotiset lajit kuin huonekasvitkin hyötyvät biohiilen ominaisuuksista.
Myös hiilensidontaan liittyviä ominaisuuksia arvostetaan yhä enemmän.
https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/biohiilen-kaytto/
mitä se niinistö hoopoilee siellä holokausti kokouksissa?? se on selvästi väärä viiteryhmä ninistöllekin! Kun juuri ne pelurit ja pankkiirit täältä rahat vie ja kerää edelleen syyllistys lohtu-rahaa menneistä historia asioista. Joihin Suomi ei ole edes osallinen.
Ja onko niinistö edes ympärileikattu? Ja Siansyöjänä sale on noille se alin olento,, eikä sale itse sitä ymmärrä! ei kuulu vedättäjien joukoon, kuin vedätettävänä maksumiehenä !
Maaperän ravinnetilan ja ominaisuuksien parantaminen puutuhkalla lannoittaen on kiertotalouden ydintä. Hyvinvoiva maaperä turvaa puuston vahvan kasvun ja mahdollistaa paremman taloudellisen tuoton metsänomistajalle. Myös metsän hiilivarastoa on mahdollista kartuttaa samalla, kun puusto kasvaa. Kun tuhkan käytössä huomioidaan mahdolliset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, ollaan matkalla kohti ilmastokestäviä ratkaisuja.
Metsistä korjattavien biomassojen polton yhteydessä syntyy suuret määrät tuhkaa, jota voidaan hyödyntää mm. lannoitteena kierrättämällä sitä takaisin metsiin. Puutuhka sisältää kaikki olennaiset kasviravinteet, lukuun ottamatta polton yhteydessä haihtuvaa typpeä, ja tukee siten puiden kasvua. Puutuhkan lannoituskäyttö soveltuu erityisesti turvemaille, joissa mineraaliravinteista on usein pulaa. Puuston kasvuvaste tuhkalannoitteeseen on siis yleensä voimakkaampaa turvemaan kuin kivennäismaan metsissä, koska kivennäismailla puuston kasvua rajoittava ravinne on usein typpi. Kivennäismailla puuston positiivisia kasvuvaikutuksia on saatu lisäämällä tuhkaan typpeä.
https://tapio.fi/artikkelit/tuhkalannoituksella-lisaa-metsankasvua-ja-hiilensidontaa/
Mainio aloitus, joka muuttaa monen mielipiteitä. Kun noin hyvin esitetty, ja saamme lisää tietoa mm googlettamalla "biohiili"
Vihreät kohta ihmeissään, kun nyt alkaneet ydinvoimaa suosimaan, kohta maa ja metsätalouden laajentamista päästöjen nimissä.
Biohiili veden suodattimena, esim Helsinki tunnettu meren likaajana, biohiiltä viemäreihin ym ..
Merkittävää on myös biohiilen kyky toimia suodattimena esimerkiksi hulevesikohteissa, biologisissa puhdistimissa ja vaikkapa laskuojan suulla. Se parantaa veden laatua.
-Biohiili suodattaa, pidättää ja absorboi ravinteita, raskasmetalleja ja eloperäisiä yhdisteitä
-pidättää vettä viisi kertaa oman massansa verran
-korvaa aktiivihiilen veden puhdistuksessa.
Peltoalaa lisätä.
Nyt muuttuu tähän, saadaan hiilen sidontaa lisää.
Alkoi muuttumaan mekanismit.
Siinä selitys miksi palanut metsä voi hyvin uudella kasvulla. Nyt metsämaassa uusin opein, ei metsää poltetakkaan vaan puuhiilellä ja tuhkalla lannoittaen, joka samalla vähentää päästöjä. Samoin peltomaihin myös sama lannoitus joka vähentää perinteistä lannoitusta. Kasvua saada joka parantaa hiilen kierrätystä.
Ennen varsinkin oli kulotus tavanomaista, ja kyllä kasvoi heinä ym sen jälkeen.
Käsittääkseni kulotus on metsänhoidossa aika uusi innovaatio, ja sitä on harjoitettu lähinnä valtion metsissä siksikin, että yksityiselle metsänomistajalle kulotukseen sisältyy leviämisriski ja on jo itsessään ylimääräinen kustannus.
Sen sijaan sänkipeltojen kulotus on ollut yleistä ja jopa omakotitalojen omistajat kaupungeissakin kulottivat ojien - tai kuten nykyään sanotaan - tonttien hulevesiojien varsia keväisin syystä jota en oikein ymmärrä. Ehkä lähinnä vain maisemallisista syistä, sillä nousihan kulotetulle ojanvarrelle joka vuosi monenkirjavia luonnonkukkia, joista nykyiset "pelasta pörriäinen" -kampanjat suorastaan riemuitsivat. Nykyään kulottaminen taajama-alueilla on kielletty ja samalla nähty, miten tällaiset typerät rajoitukset ovat yksipuolistaneet pörriäisten ravinnonhankintaa ja supistaneet elintilaansa.
Poltettu hiili onkin kasvun edistäjä,joka laskee päästöjä. Aika jännä tulevaisuus tulossa, peltoja metsiä aletaan sillä parantamaan ja paperilla päästöt vähenee. Vielä ydinvoimaa ennemmän niin tulee päästötöntä sähköä, ja lämpöäkin kun ne laitokset valmistuu.