Suomi hankki, hyvissä ajoin ennen Talvisotaa, 32 Vickers -vaunua Englannista. Ne hankittiin säästösyistä ilman aseistusta.
Tiedättekös miksi näitä vaunuja oli vain alle puolet käyttökunnossa Talvisodassa?
Minäpä voin kertoa syynkin: toinen osa eli liki puolikas määrä hankittuja vaunuja oli junakuljetuksessa matkalla tehtaalle tykkien asennusta varten. Toinen puolikas oli jo saatu asennettua. Nyt oli kova pakkanen, eikä vaunujen moottoreita saatu jähmettyneitä käyntiin. Kuljetusta johtava upseeri määräsi moottoriöljyt poistettavaksi ja kun lopulta moottorit saatiin käyntiin, ilman öljyjä, hän määräsi ne matkaan tehtaalle. Ei ollut kuulemma aikaa laittaa öljyjä takaisin! Kaikkien vaunujen moottorit leikkasivat kiinni. Pisimmälle ehtinyt vaunu eteni peräti liki 2 kilometriä. Näin oli PUOLET Suomen ajanmukaisista (?) panssareista käyttökelvottomia, varmaankin koko Talvisodan loppuun saakka.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vickers_6-ton
"Suomeen hankittiin 32 vaunua vuosina 1936–1939. Ne piti varustaa 37 mm:n Bofors-tykillä, mutta hallitus päätti säästäväisyyssyistä ostaa vaunut ilman aseistusta. Lopulta vaunut varustettiin Valtion tykkitehtaan 37 mm:n vaunukanuunoilla."
Honkaniemen taistelussa 1940 Suomen puolustusvoimat menetti kuudesta hyökkäykseen osallistuneesta Vickers-vaunusta viisi. Kaikkiaan suomalaisilla oli 13 Vickers-tankkia.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Honkaniemen_taistelu
Honkaniemen taistelu käytiin Talvisodassa 26. helmikuuta 1940. Suomen sotahistoriaan mainittu taistelu on jäänyt lähinnä siitä syystä, että se oli ensimmäinen merkittävämpi vastahyökkäys, johon suomalaisten puolelta talvisodassa osallistui panssarijoukkoja. Taistelun lopputulos oli suomalaisten kannalta synkkä ja suomalaisten osalta panssarijoukkojen käyttö loppuikin käytännössä talvisodassa tähän taisteluun.
Tiedättekös miksi näitä vaunuja oli vain alle puolet käyttökunnossa Talvisodassa?
Minäpä voin kertoa syynkin: toinen osa eli liki puolikas määrä hankittuja vaunuja oli junakuljetuksessa matkalla tehtaalle tykkien asennusta varten. Toinen puolikas oli jo saatu asennettua. Nyt oli kova pakkanen, eikä vaunujen moottoreita saatu jähmettyneitä käyntiin. Kuljetusta johtava upseeri määräsi moottoriöljyt poistettavaksi ja kun lopulta moottorit saatiin käyntiin, ilman öljyjä, hän määräsi ne matkaan tehtaalle. Ei ollut kuulemma aikaa laittaa öljyjä takaisin! Kaikkien vaunujen moottorit leikkasivat kiinni. Pisimmälle ehtinyt vaunu eteni peräti liki 2 kilometriä. Näin oli PUOLET Suomen ajanmukaisista (?) panssareista käyttökelvottomia, varmaankin koko Talvisodan loppuun saakka.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vickers_6-ton
"Suomeen hankittiin 32 vaunua vuosina 1936–1939. Ne piti varustaa 37 mm:n Bofors-tykillä, mutta hallitus päätti säästäväisyyssyistä ostaa vaunut ilman aseistusta. Lopulta vaunut varustettiin Valtion tykkitehtaan 37 mm:n vaunukanuunoilla."
Honkaniemen taistelussa 1940 Suomen puolustusvoimat menetti kuudesta hyökkäykseen osallistuneesta Vickers-vaunusta viisi. Kaikkiaan suomalaisilla oli 13 Vickers-tankkia.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Honkaniemen_taistelu
Honkaniemen taistelu käytiin Talvisodassa 26. helmikuuta 1940. Suomen sotahistoriaan mainittu taistelu on jäänyt lähinnä siitä syystä, että se oli ensimmäinen merkittävämpi vastahyökkäys, johon suomalaisten puolelta talvisodassa osallistui panssarijoukkoja. Taistelun lopputulos oli suomalaisten kannalta synkkä ja suomalaisten osalta panssarijoukkojen käyttö loppuikin käytännössä talvisodassa tähän taisteluun.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Atso Haapanen kertoo kirjassaan, Suomen panssariase 1918-1944 (Myllylahti 2016) s. 23, kuinka Suomella oli 10.2.1940 valmiina 16 kpl Vickers -panssarivaunuja. Niihin oli Valtion Tykkitehtaalla asennettu 37mm Bofors -tykit. Lopuista vaunuista ei löydy mitään mainintaa!
Ainoa "iso" Talvisodan panssaritaistelu 26.2.1940 kuvataan kirjassa sivuilla 25-33. Se on surkeaa luettavaa.
Kaikkiaan vaunuja oli käytössä tähän Panssaripataljoonan 4. komppanian hyökkäykseen 13 kpl, joista 5 jäi vesibensiinin takia heti pois "pelistä". Hyökkäykseen osallistui vain kahdeksan vaunua ja niistäkin vielä 2 jäi pois vesibensiinin aiheuttamien ongelmien takia. Lopuista 6 vaunusta tuhoutui 5. Lisäksi oma tykistö ampui oman jalkaväkemme niskaan ja hyökkäys pysähtyi siihen jv:n osalta.
Vanhojen vaunujen puupyörien tilalle ei ehditty asentaa suksia. Tämän vuoksi talvisodassa ei ollut kuin muutama suomalainen panssarivaunu.
Äläpä sekoile ranskalaisten museokoneiden rakenteissa...
Tämä herra ei oikein hallitse sotahistoriaa. Onneksi on jo eläkeukkona. Toki Renaultin FT-17 vaunussa oli puinen iso kääntöpyörä edessä.
Kun Talvisota alkoi, Suomessa käytettiin vielä puupyöräisiä panssarivaunuja. Nämä Ranskasta vuonna 1919 ostetut Renault-panssarivaunut olivat talvisodan alkaessa jo museokalustoa. Juuri muutakaan aseistusta ei ollut kuitenkaan olemassa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/23/suomi-lahti-talvisotaan-puupyoraisilla-panssarivaunuilla
Rellut eivät juuri selvinneet taisteluista, mutta niitä käytettiinkin sitten traktoreina.
Talvisodan jälkeen Vickerseihin asennettiin pääaseeksi 37 mm:n tykin sijaan neukkutyyliin 45 mm:n tykki. Lisäksi Talvisodasta saatiin sotasaaliina runsas määrä Vickersiä vastaavia T-26-vaunuja ja jonkin verran sen oloisia Christie-vaunuja.
Vickersit ostettiin sinänsä ajanmukaisina vaunuina,mutta ilman aseita, viestivälineitä,optiikkaa ja jopa ajajan penkkiä.
Sama,jos hevosella lähdettäisiin raveihin ilman kärryä, valjaita ja ohjaksia, silmät sidottuina....
Ne piti rahatilanteen salliessa hoitaa,mutta rahaa ei löytynyt.
NL:n T-26-vaunu oli Vickersin kopio 45 mm tykillä.Hyvä vaunu aikanaan.
BT-sarja taas oli jenkkien Christien kehitelmä. Molemmat koeajettiin myös Espanjan sodassa.
Suomessa on sössitty materiaalihankinnat 1930 luvulta lähtien, alkaen hyödyttömien, mutta järjettömän kalliiden panssarilaivojen ja pommikoneiden hankinnoilla. Miten tuollainen on mahdollista?
Nyt ollaan laittamassa vanhentuvaan hävittäjä puolustushaaraan valtavat summat, maassa ei kuitenkaan ole minkäänlaista ohjuspuolustusta, ohjukset on kuitenkin se ase millä vihollinen aloittaa ja käyttää koko ajan.
Asehankinnat on aina sopeutettu tarveharkintaan.
Ne on tehty sen ajan tietojen mukaan,ei jälkiviisaudella.
Hävittäjähankinnalla on perusteensa. Kalusttoa uusitaan samaan aikaan monessa Euroopan maassa.
Myös ohjusaseistusta uusitaan koko ajan.
Pointti on siinä, rahat ei riitä kaikkeen. Suomessa ei huomioida mitä kykyjä naapuri kehittää.
Israelissa on varsin pätevä Iron Dome suojaamassa tärkeimpiä kohteita Irania ja muita naapureita vastaan. Ilmassa ei nykypäivänä pörrää välttämättä vihollisen koneet hyökkäystilanteessa, rautaa on muutenkin ilmassa.
https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=rXsX4vO9&id=72D3131E62A72A5D3408A86454B399B92C3EB3F2&thid=OIP.rXsX4vO9hfYfFsyrvbgKdAHaE8&mediaurl=https://www.armytimes.com/resizer/Cs8ifoShO5A-72EabYPAkHOXQUA=/1200x0/filters:quality(100)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/mco/6C4MS5EX3RGRFELIMLSN6AAHCM.jpg&cdnurl=https://th.bing.com/th/id/R.ad7b17e2f3bd85f61f16ccabbdb80a74?rik=8rM LLmZs1RkqA&pid=ImgRaw&r=0&exph=800&expw=1200&q=iron dome israel&simid=608043992045408160&FORM=IRPRST&ck=A94C73C995A2FDDC757BD46957FF42C5&selectedIndex=0&ajaxhist=0&ajaxserp=0
” Suomessa on sössitty materiaalihankinnat 1930 luvulta lähtien, alkaen hyödyttömien, mutta järjettömän kalliiden panssarilaivojen”
Ne hankittiin sen ajan tiedon mukaan ja me emme tiedä vaikka niiden olemassaololla olisi ollut hyvinkin vaikutusta naapurin sotatoimiin!
”pommikoneiden hankinnoilla. Miten tuollainen on mahdollista?”
Pommikoneet valmistettiin moottoreineen lisenssillä itse ja ne palvelvat hyvin aina Jatkosodan loppuun!
”Nyt ollaan laittamassa vanhentuvaan hävittäjä puolustushaaraan valtavat summat, maassa ei kuitenkaan ole minkäänlaista ohjuspuolustusta”
Kaikki aseet vanhentuu ajan kanssa ja meillä on ollut ohjuspuolustus jo kohta 40 vuotta! Kalusto ja hankintamaa on toki vaihdellut!
”ohjukset on kuitenkin se ase millä vihollinen aloittaa ja käyttää koko ajan.”
Riippuu vihollisesta! Stallarin tunnistaa aina siitä, että hänelle Suomen suunniteltu 64 hävittäjää on ”megalomaaninen” määrä kun taas Venäjän tuhat hävittäjää on ”sopiva ja kohtuullinen”! Eli ei kovin objektiivinen keskustelija!
Vain idiootti selittää, että hankinnat tehtiin sen ajan tiedon mukaan. Tietoa kehityksestä on aina saatavilla, kyse on siitä, halutaanko sitä hankkia ja huomioida.
Tilanne on nyt täsmälleen sama, kehitys on mennyt 30 vuodessa eteenpäin siitä kun hornetit hankittiin, suomessa ei vaan haluta nähdä sitä.
Lapselliset höpinät jostakin stallareista kertoo, että elämäsi on keskittynyt liian pitkään tälle palstalle.
Lähteenä avaukseen on kirja:
Pekka Kantakoski
Tuhottu armeija
Sivut 45-46 luku "Kun upseeri johtaa"
Pekka Kantakoski
Tuhottu armeija : puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012:
Julkaisuvuosi: 2014 • Kustantaja: Ilves-Paino • Kieli: Suomi • Sivumäärä: 120 • ISBN: 9789529334575
Pekka Kantakoski suomii armeijan järjestelyjä
15.3.2014 00:00
Hämeen Sanomat
Tuhottu armeija – puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012 kirjan kirjoittaja everstiluutnantti, evp. Pekka Kantakoski sanoo, että Suomen armeija on saatettu uudelleenjärjestelyin sekasortoiseen tilaan.
Nykytilanteen hän näkee johtavan pikkuhiljaa kohti ammattiarmeijaa ja liittoutumista.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/pekka-kantakoski-suomii-armeijan-jarjestelyja-144966/
Kantakoski oli hyvä käytännön panssariupseeri.
Se ei tee hänestä pätevää strategista ajattelijaa.
Hänen juttunsa olivat ajankohtaisia seitsemän vuotta sitten,jos olivat.
Panssariaseen käyttö on rajoittunut ja merkitys vähentynyt, niihin ei kannata panostaa liikaa.
Panssareita ei voi käyttää nykypäivänä etenkään talvisessa metsässä. Ne on helppo paikantaa ja tuhota, jäljet näkyy satelliitteihin, lämpösäteily paljastaa tarkan sijainnin ja ohjaa lämpöhakuisen ohjuksen maaliin.
Lämpösäteily ei paljasta, pakokaasut on jäähdytettyjä.
Koko tankki hohkaa punaisena lämpökamerassa, etenkin sen ero talvella muuhun taustan lämpösäteilyyn on niin suuri.
Tankki näkyy lämpökamerassa 10 km päähän. Ja taivaalle 100 km.
Hyvä kirjoitus asiantuntemattomuudesta panssarilaivojen hankinnassa:
Hornborgin komitean 1000-sivuinen mietintö valmistui
vuoden 1926 alussa. Se on paras esitys Suomen sotilaspoliittisesta asemasta,
mitä koskaan on tehty. Puolustusrevisioni totesi, että mittavat maihinnousut
Etelä-Suomen rannikolle olisivat mahdottomia. Puolueettomuuden loukkaukset
mereltä voitaisiin torjua rannikkotykistöllä ja merimiinoilla sekä kevyillä
tykki- ja torpedoveneillä. Panssarilaivojen tapaisia taistelualuksia emme
tarvitsisi edes Ahvenanmaan puolustamiseen, sillä suurin uhka piili itärajan
takana.
Presidentti Relander ja pääministeri Kallio eivät
uskaltaneet julkistaa Hornborgin komiteamietintöä. Sitä ei näytetty edes
kansanedustajille, jotka elivät siinä uskossa, että maanpuolustuksemme
painopiste oli merellä.
Tein kaksi lehtihaastattelua kenraali Väinö Valvesta. Kun
kysyin, miksi aikoinaan päädyttiin panssarilaivojen tilaamiseen, tokaisi hän,
että asiantuntemuksen puutteesta. Valve ei ollut kuullutkaan Hornborgin komitean
esittämästä sotilaspoliittisesta tilanneselvityksestä eikä sen suosituksista
laivaston kokoonpanoksi. Sen sijaan hän muisti brittiläisen meriupseerin, joka
heti vapaussodan jälkeen neuvoi Suomea rakentamaan pienen ja ketterän
laivaston. Se kykenisi toimimaan rikkonaisilla vesillämme sekä iskemään
tykeillään ja torpedoillaan maihin pyrkivään viholliseen.
Häntä ei kuitenkaan uskottu, sanoi Valve ja jatkoi, että
me olimme silloin saaneet oman merisota-asiantuntijan. Tämä oli Eero Rahola,
joka oli suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon Italian merisotakorkeakoulussa.
Raholalta kysyttiin, minkälaisia sota-aluksia tarvitaan eurooppalaisen
suursodan aikana suojaamaan Suomen puolueettomuus. Rahola tiesi ratkaisun.
Hän kaivoi esille italialaiset luentomonisteet ja
ilmoitti, että merivalta Suomi tarvitsee sukellusveneitä ja
rannikkotaisteluihin kykeneviä panssarilaivoja. Niiden piirustukset kopioitiin
Italian vastaavista panssarialuksista.
Toisin kuin Eero Auvinen antaa yliökirjoituksessaan (TS
10.3.) ymmärtää panssarilaivat eivät millään tavoin suojanneet Tukholmasta
Turkuun tulevaa kauppamerenkulkua. Miten ne olisivat sen tehneet, kun itse
tarvitsivat jäänsärkijän apua siirtyäkseen Ahvenanmaan vesiltä Turkuun
tammikuussa 1940. Laivojen oma ilmatorjuntatykistö oli tarkoitettu lähinnä
itsepuolustukseen. Kaupungin ilmatorjunnassa niiden merkitys oli symbolinen.
Ilmarinen ja Väinämöinen maksoivat niin paljon, että
yhden laivan hinnalla olisi ostettu jokaiselle yhdeksälle divisioonalle raskas
kenttätykistöpatteristo. Toisen hinnalla olisi saatu kullekin divisioonalle
ilmatorjuntapatteristo kaikkine ampumatarvikkeineen. Niiden puuttuminen
korvattiin ihmishengillä talvisotaa käyvässä kenttäarmeijassa.
Panssarilaivojen merkitys talvisotaa käyvälle
tasavallalle oli yhtä tyhjän kanssa. Viipurinlahden maihinnousun uhkaavimmassa
vaiheessa päämajamestari Airo vaati panssarilaivojen siirtämistä itäiselle
Suomenlahdelle ja osallistumaan torjuntataisteluihin maavoimien tukena.
Laivaston komentaja torjui ehdotuksen, koska tehtävä olisi ollut liian vaarallinen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tuomohirvonen1/162835-historia-panssarilaivat-paha-erehdys/
Panssarilaivat oli tarkoitettu avustamaan Suomenlahden sulun sulkemisessa yhdessä Suomen ja Viron rt:n ja sukellusveneiden kanssa. Sillä estettiin NL:n laivaston pääsy Itämerelle ja meriliikenne Leningradiin.
Homma kaatui Viron miehitykseen laukaustakaan ampumatta.
Sellaisista suluista ei tiedetty laivojen hankinnan aikoihin mitään.
##+Hän+kaivoi+esille+italialaiset+luentomonisteet+ja
Erään laskelman mukaan tuolla 210 miljoonalla markalla, eli yhden tykkilautan hinnalla, olisi saatu joko (lista vaihtoehdoista)
- 700 upouutta modernia kenttähaupitsia (105 mm kaliberi)
- yli 270 raskasta 155 mm kenttähaupitsia (155 mm)
- 1 750 20mm kevyttä ilmatorjuntatykkiä
- 90 huippumodernia hävittäjäkonetta aseineen (Spitfire/bf-109)
- noin 40 Ju-88 pommikonetta
- 7 000 kevyttä ja 4 000 raskasta kranaatinheitintä
- ylin 4 miljoonaa käsikranaattia
- 42 000 saksalaista MG 32-konekivääriä
- yli 130 000 kenttätykistön kranaattia
- 280 000 panssarimiinaa
- 1 900 37 mm:n pst-tykkiä
- 1 000 50 mm:n pst-tykkiä
- 875 voimakkaita 75 mm:n pst-tykkejä
Entäs sitten ne kustannukset viiden sukellusveneen osalta?
Suomenlahden sulku suunniteltiin jo1920-luvun alussa Viron ja Suomen suhteiden ollessa läheisimmät.
Seoli panssarilaivojen hankinnan tärkeä taustatekijä.Strategisista syistä sitä ei laivastolakia läpi ajettaessa tuotu esiin. Panssarilaivat sopivat erinomaisesti sulun vartiointiin raskaan tykistönsä ansiosta. Korkea taistelumärssy mahdollisti tulenjohdon saariston sisältä.
Se on perin pohjin kuvattu tutkimuksessa "Veljien valtiosopimus".
Elä nykyajassa, Tiltu-parka!😂🤣😅🤪
Luettelet melkoisen määrän kalustoa, jota ei ollut edes tarjoolla myyntiin sota-aikana!
On turha suoltaa luokatinta roskaa!
Ei kalusto niinkään vaan riittävä ammuksia ovat ne mitkä maksavat. Suomella oli "riittäväti "esim tykistöä mutta ei ammuksia ja sytyttimiä, siitä asia kiikasti.
Saksalaiset olivat asentaneet näihin 105 mm haupitsin, koska eivät ne panssareiksi soveltuneetkaan.