Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki keskustelee tänään Euroopan parlamentin täysistunnon kanssa maan perustuslakituomioistuimen linjauksesta, joka kyseenalaisti EU-oikeuden aseman Puolassa.
Perustuslakituomioistuin linjasi toissa viikolla, että osa EU:n perussopimusten artikloista on Puolan perustuslain vastaisia. Linjausta on kritisoitu laajasti, koska ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti EU-oikeus on kansallisen oikeuden yläpuolella.
Parlamentin keskusteluun osallistuu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka on aiemmin sanonut, että komissio tulee käyttämään kaikkia valtuuksiaan varmistaakseen, että EU-oikeuden ensisijaisuutta kunnioitetaan.
Linjauksen jälkeen on ehditty väläytellä jopa Puolan erkaantumista unionista, mutta pääministeri Morawiecki on sanonut, että Puola pysyy EU:n "uskollisena jäsenenä".
Puolassa EU-jäsenyydellä on vankka kannatus kansan keskuudessa. Viime vuosina välit unioniin ovat kuitenkin kiristyneet. Valtaapitävä Laki ja oikeus -puolue on ajanut lakiuudistuksia, jotka EU:n mukaan heikentävät muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
Perustuslakituomioistuin linjasi toissa viikolla, että osa EU:n perussopimusten artikloista on Puolan perustuslain vastaisia. Linjausta on kritisoitu laajasti, koska ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti EU-oikeus on kansallisen oikeuden yläpuolella.
Parlamentin keskusteluun osallistuu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka on aiemmin sanonut, että komissio tulee käyttämään kaikkia valtuuksiaan varmistaakseen, että EU-oikeuden ensisijaisuutta kunnioitetaan.
Linjauksen jälkeen on ehditty väläytellä jopa Puolan erkaantumista unionista, mutta pääministeri Morawiecki on sanonut, että Puola pysyy EU:n "uskollisena jäsenenä".
Puolassa EU-jäsenyydellä on vankka kannatus kansan keskuudessa. Viime vuosina välit unioniin ovat kuitenkin kiristyneet. Valtaapitävä Laki ja oikeus -puolue on ajanut lakiuudistuksia, jotka EU:n mukaan heikentävät muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Puola on viimeisimpien tietojen mukaan irtasanoutumassa euroopan unionista kutenn Britannia teki viisaasti,myös Suomen pitäisi erota tästä byrokratia ja korruptio kauhulinnakkeesta nimeltä euroopan unioni hohohohoo
Tyhjännaurajan valeetkin ovat tyhjää täynnä.
Kerrotko kaikille missä kohtaa ne ovat valheita? tunnen tuon kirjoittajan ja hän on asiantuntija euroopan unionin asioihin liittyvissä kysymyksissä
Kerro yksikin kohta joka on totta.
Kaikki tyhjännaurajan väitteet ovat valeita.
Puola ei ole eroamassa EU:sta.
Britannian ero johti sen taloudelliseen kaaokseen ja poliittiseen eristykseen..
Suomi ei ole eroamassa EU:sta
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on puolustanut tänään EU-parlamentin edessä maansa perustuslakituomioistuimen linjausta, joka kyseenalaisti EU-oikeuden aseman Puolassa.
Morawiecki sanoi muun muassa, että perustuslaki on Puolassa korkeimmassa asemassa, eikä Puola suostu olemaan peloteltavana.
Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma (sd.) vaatii EU:lta konkreettisia toimia.
– On aika aktivoida oikeusvaltiomekanismi ja pidättää Puolalta EU-varojen saaminen. Oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien halventaminen ovat saaneet jatkua jo liian kauan.
Puolan perustuslakituomioistuin linjasi toissa viikolla, että osa EU:n perussopimusten artikloista on Puolan perustuslain vastaisia. Linjausta on kritisoitu laajasti, koska ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti EU-oikeus on kansallisen oikeuden yläpuolella.
EU:N komissio on vaikean paikan edessä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi parlamentille tiistaina, että komissio tutkii tarkasti Puolan linjauksen.
Puheenjohtajan mukaan komissio on jo pitkään ollut huolissaan Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.
Von der Leyen linjasi vaihtoehdot. Komissio voi hänen mukaansa hakea pelkästään oikeudellista tulkintaa Puolan linjaukseen, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n tuomioistuin määräisi maalle taloudellisena seurauksena sakkoja.
Toinen vaihtoehto on tämän vuoden alusta voimaan tullut ehdollisuusmekanismi, jolla komissio voisi estää muun muassa Puolalle muiden EU-maiden tavoin luvattujen elvytysrahojen maksatuksen.
Kyse ei ole pikkurahoista: Puola on hakenut elpymisvälineestä lähes 24 miljardin euron avustuksia ja 12 miljardin euron lainoitusta. Vielä suuremmista rahoista puhutaan, jos EU puuttuu Puolan saamaan muuhun EU-rahoitukseen.
Kolmas vaihtoehto on niin sanottu artikla 7, joka on EU:n perussopimuksessa. Se vie jäsenmaalta äänioikeuden unionissa. Tämän käytön estää tosin se, että se vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, ja Puola voi aina luottaa Unkarin torppaavan artiklan käytön.
Eu kiristää rahan antamattomuudella Puolaa ja unkaria, täytyy toivoa että edes Nämä maat pääsisivät irti EUn komentotaloudesta jos näitä irtipääseviä jäseniä tulee enemmän, niin hullutus saadaan loppumaan vähitellen, Suomi on jo niin syvällä ansassa, että apu tulee eroavien muiden maiden toimesta, että ylipursutettu hallinto ja hullut päämäärät ilmastovouhotuksen suhteen, tulisivat tiensä päähän ja maiden omat hallinnon toimimaan normaalisti , tämän mielipuolinen EUn jälkeen