En ole ollut flunssan vuoksi poissa töistä yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Yhden ihmisen otanta on yhden ihmisen otanta. Sillä ei ole merkitystä minkään kannalta.

Influenssarokotukset eivät alkaneet 1990 -luvulla vaan vuonna 1980.

Samanlainen olin työelämässä. En ollut sairauden vuoksi päivääkään töistä poissa. Kerran pari olin kyllä kuumeessa töissä, mutta ne olivat yksittäisiä päiviä. Eihän ennen otettu turhia rokotuksia muulloin kuin ihan nuorena, sillä silloin ei kyselty haluaako rokotuksen, ne vain annettiin kaikille.

Ooohhh...aloittaja saisi venäjällä työn sankari mitalin...

Sama mulla, intissä viimeksi rokotettu -88

Olet ollut onnekas. Ihmisen terveys ja alttius sairastua on menen tekijän summa. Esimerkiksi geenit, ympäristö ja ravinto vaikuttavat terveyteen ja saairastumisalttiuteen.

Minä olen viisikymppinen ja sairastin 16-vuotiaana ankaran influenssan aiheuttaman keuhkokuumeen. Sen jälkeen en ole sairastanut influenssoja, enkä myöskään saanut ainuttakaan influenssarokotusta. Rokotukset eivät laske luontaista immuunivastetta. Rokotusten kohde on adaptiivinen immuunijärjestelmä, joka hyödyntää immunologista muistia.

Luontainen ja hankinnainen immuniteetti toimivat eri tavoin ja niillä eri vahvuuksia. Luontainen immuniteetti, jonka perit äidiltäsi, on vahva bakteereita, loisia ja sieniä vastaan, mutta siltä puuttuu mekanismi virusten torjuntaan. Hankinnainen, eli adaptiivinen immuunijärjestelmä on vahva viruksia vastaan; se oppii kohtaamistaan taudinaiheuttajista ja toimii spesifisti vasta-aine- ja soluvälitteisesti toisin kuin luontainen immuunijärjestelmä, joka toimii lähinnä kudosneisteissä ja veressä komplementin, fagosyyttien, reaktiivisten happiradikaalien ja tulehdusvälittäjäaineiden nostaman kuumeen välityksellä.

Vasta-ainevälitteisessä immuunivasteessa B-plasmasolut erittävät vereen virukselle herkistyneitä immunoglobuliineja, jotka tarttuvat viruksen reseptoreihin ja estävät sitä näin infektoimasta soluja ja lisääntymästä. Immuunijärjestelmän syöjäasolut kuten makrofagit syövät verestä vasta-aineiden merkitsemät virukset ja sytotoksiset T-solut tuhoavat viruksen infektoimia soluja. Rokotteiden kehittämä suoja on hieman kuin täsmäpommitus: se kohdistuu vain rokotteen esittelemiin viruksiin tai viruksiin, joissa on jokin rokotteen esittelemä peptidi- tai proteiinirakenne. Luontainen immuniteetti on epäspesifi - se toimii kaikkia taudinaiheuttajia vastaan samalla tavoin ja vaikutuksille voi altistua myös omat solut.

Maailmassa on sata kvintiljoonaa virusta, mutta vain 219 virusperheen virukset voivat infektoida ihmisen soluja. Virukset eivät ole eläviä organismeja, kuten bakteerit, koska niiltä puuttuu oma aineenvaihdunta. Virukset ovat proteiinikuoren peittämiä RNA- tai DNA-koodin pätkiä, jotka voivat lisääntyä vain kaappaamalla isäntäorganismin kohdesolujen ribosomeja "virustehtaiksi". Jotta virus voisi infektoida ihmisen solun, sillä on oltava kohdesolun reseptoriin sopiva proteiinirakenne, kuten koronaviruksen piikkiproteiini. Läheskään kaikilla viruksilla sellaista ei ole, joten ne ovat ihmiselle harmittomia.

Virukset kiinnittyvät kohdekudoksen solujen reseptoriin, jolloin solu ikään kuin "nielaisee" viruksen endosytoosissa. Solussa virusta peittävä kuori hajoaa ja viruksen geneettinen koodi viedään solun ribosomeihin (tai DNA:han). Ribosomit tuottavat viruksesta kopioita; yksi virus voi tuottaa miljardeja kopioita. DNA:han pääsevät virukset muuttavat DNA:ta. Virukset muuttavat solujen proteiinisynteesiä ja DNA:ta ja voivat tappaa solun. Monet virukset altistavat syöville: esimerkiksi HPV, EBV ja HIV. Ne myös voivat muuttaa immuunijärjestelmän toimintaa niin, että seurauksena on jokin kroonistuva tauti, autoimmuunitauti tai sydän- ja verisuonitauti (esim. myo- tai perikardiitti, sydänlihaksen sarkoidoosi).

Mikään infektio ei vahvista immuunijärjestelmää, vaikka se tuottaakin immunologiseen muistiin jäljen infektion aiheuttamasta viruksesta ja antaa näin immuniteetin ko. virukselle. Jokainen virusinfektio altistaa vakaville jälkitaudeille, joista autoimmuunitaudit, keuhko- ja aivokuumeet, aivotulehdukset, syövät ja sydän- ja verisuonitaudit ovat hyviä esimerkkejä. Immuniteetin saa vain sairastamalla tai rokottamalla: rokottaminen on se turvallisempi vaihtoehto.