Rakennetyöttömyys ei poistu ilman hallituksen määrätietoisia toimia

Jos työllisyys aiotaan saada kestävän kehityksen tasolle, niin tarvitaan demariministerin tilalle ammattiliitoista riippumaton ministeri. Hakaniemen ohjailu jarruttaa työllisyystoimia.

Rakennetyöttömyys ei korjaannu työvoiman maahantuonnilla. Sen on nobelin palkinnon saanut osoittanut tutkimuksillaan. Rakennetyöttömyys ei myöskään korjaannu suhdanteiden avulla. Meillä tulee olemaan aina sellainen 7%:n, lähes 200.000 työttömän sakki, jota ei saa töihin ilman rakenteellisia muutoksia. Nyt työttömiä on yli 300.000, työvoimasta on pula ja työllisyysaste on palannut notkahduksen jälkeen tasolle, johon se Sipilän hallituksen jälkeen jäi, siis 73%. Työllisyys pitää nostaa kestävän kehityksen tasolle 78%. Siihen tarvitaan hallitukselta määrätietoisia toimia. Korkea työllisyys on hyvinvointipalveluidemme edellytys.

Rakennetyöttömyyden syitä on tutkittu ja niitä ovat: työttömät ovat eri paikoissa kuin työpaikat, koulutus tai työkokemus puuttuu ja erilaiset kannustinloukut tekevät työllistymisestä taloudellisesti epäkiinnostavan.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan rakennetyöttömyyden alentamiseksi pysyvästi tarvitaan määrätietoisia muutoksia osaamiseen, verotuksen kannustavuuteen, tulonsiirtoihin ja työttömyysturvajärjestelmään. Kuismanen moittii Marinin hallituksen toimia rakennetyöttömyyden supistamiseksi vähäisiksi. (Talouselämä 32/2021, sivu 12, Työttömien joukosta ei apua työvoimapulaan, Katja Boxberg)

Keskusta on avainasemassa siinä, jatkuuko nykyhallituksen ala-arvoinen työllisyyspolitiikka.