Mieheni oli tullut synnintuntoon ja käväisi pyytämässä anteeksi opiskeluaikaista syntiään, kännisekoikua opiskelijabileissä. Oli vieraillut jonkun naisen luona vaikka olimme jo yhdessä. Nainen oli kiinnostunut ja mies nyt vain meni mukana. Mies kuvaili mitä likaisia tekivät. Kertomansa mukaan hän ei ole 50v aikana uusinut temppuaan ja on ollut uskollinen perheelleen. Hänen piti tunnustaa minulle että pääsee taivaaseen. Muisteli oikein.
Minua suututtaa, harmittaa, itkettää asia. Teon nyt olisin unohtanut mutta ETTÄ HÄNEN TÄYTYY TULLA KAATAMAAN ASIA viattomanien päälle saadakseen itse helpotus. Pilata toisen syksy ja loppuelämä.
Vaatiiko Raamattu että vanhat asiat pitää tunnustaa ympäriinsä. Eikö voisi sopia Jumalan kanssa. Oma huono olo helpottuu toisen masentumisella.
Anteeksi en anna.
Minua suututtaa, harmittaa, itkettää asia. Teon nyt olisin unohtanut mutta ETTÄ HÄNEN TÄYTYY TULLA KAATAMAAN ASIA viattomanien päälle saadakseen itse helpotus. Pilata toisen syksy ja loppuelämä.
Vaatiiko Raamattu että vanhat asiat pitää tunnustaa ympäriinsä. Eikö voisi sopia Jumalan kanssa. Oma huono olo helpottuu toisen masentumisella.
Anteeksi en anna.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Samanlainen jollei sama juttu oli jokin aika sitten joko tällä tai suhde-palstalla.
Miehesi on henkisen väkivallan käyttäjä, tarkoituksella loukkaa sinua kertomalla ja mustaamalla mielesi. Olisi vain kärvistellyt ihan omissa liemissään.
Mutta että pääsisit eteenpäin, voisit yrittää että pääsisit välinpitämättömyyden tilaan tässä asiassa. Se on varmasti vaikeaa mutta saattaa ennen pitkää onnistua jos yrität harjoittaa mieltäsi. Ei kannata huonon ihmisen takia mielenterveyttään horjuttaa. Voimia!
synnit pitäisi tunnustaa vain ja ainoastaan , rippipapille,
> rippi so. ripittäytyminen, rippisalaisuus, rippitunnustus, rippi-isä, rippi-pappi.
Voit lohduttaa itseäsi sillä, että ei miehesi uskoon tulemalla taivaaseen mene, kun ei ole koko taivasta edes olemassa, koska uskonnossa käytetään tosi Jumalaa uhrina. Miehesi menee Raamatun mukaan helvettiin, kuten kaikki muutkin uskovaiset.
<<Eikö voisi sopia Jumalan kanssa. <<
Ei voi sopia, koska uskonnossa se on uhrilahjana, ja se mikä uhrataan lakkaa kokonaan olemasta. Olisiko sitten voinut sopia tuon saatanan kanssa, joka uskonnossa on nyt vallassa tosi Jumalan uhrilahjalla? Kaikkihan toimi nyt tuon paholaisen toiveen mukaan.
Tästä Luther sanoo (Paavalin oppi), että tämä haluaakin, että kaikki se mitä olemme tai teemme on vain pelkän vihan ansainnut eikä mitään armoa, joten tässä tarinallasi nyt todistit tämän asian.
Ja se menee just näin.
Aloittaja: miehesi toimi tyhmästi ja itsekkäästi, jo tuolloin 50 vuotta sitten, sekä nyt.
Tällaiset asiat loukkaavat. Loukkaavat, koska välität miehestä. Lopeta niin syvästi välittämästä!
Yritä ottaa sillai tyynesti, ajattele, että miehesi on törppö, sillä sitä hän on.
Tapahtumasta on jo kauan ja hän vakuuttaa, ettei ole sen jälkeen sinua pettänyt.
Nuorena tuli monien tehtyä kaikenlaista, mutta tällaiset asiat tulisi katua ja selvittää silloin kun tietoisuus asiasta voisi todella vaikuttaa toiseen, mutta tätä ei moni uskalla tehdä: saattaa aavistaa tulevansa jätetyksi.
Meillä, jos ei kaikilla, niin aika useilla on noloja salaisuuksia. En tiedä, mutta eräs keino selvitä on tiedostaa oma ja muiden syntisyys, periaatteessa meissä kaikissa vähintäänkin ovat kätkössä, josseivät näkyvissä, jokseenkin samat synnit.
Oma synnintunto ja tietoisuus on hyvä kokea. Itse olen oivaltanut tämän maapallon ihmisten olemuksen, mitä se on ja että itse kuulun ihan samaan kauhujengiin. Olen kylläkin kristitty ja oletettavasti nk. pelastettu, se tässä hiukan lohduttaa. Mutta itsessäni olen ainakin taipuvainen ihan samaan synnintekoon kuin muutkin ihmiset, pelastumattomat sekä pelastetut.
Mikään muuhan ei nk. kristittyjä uskovia erota jumalattomasta maailmasta kuin se, että olemme suostuneet pelastettaviksi. Omaa hurskautta ja sellaisen mahdollisuudet ovat tasan plus-miinus-nolla.
Pelastuksemme on syntisen passiivista suostumusta tulla Kristuksen uudestisynnyttämäksi, lahjavanhurskautetuksi, pelastetuksi.
Suhtaudu aloittaja sillai tyynesti, että se sun rakas siippasi on ihka tavallinen syntinen hänkin, mokannut tässäkin asiassa, mokomakin hamesankaria leikkinyt, mutta vakuuttaa tuon jälkeen olleensa ihan kiltti, jo! 50 vuotta uskollinen! Sehän oli tuolloin vasta parikymppinen jäbä. Oletko itse koskaan hölmöillyt?
Provohan tämä.
-a-teisti-
Saattaa olla, mutta itse uskon, että on aito kirjoitus.
Eikä luterilaisuuteen edes kuulu sellaista oppia, että pitäisi mennä ilmoittamaan rikokset poliisille tai sille ketä vastaan on rikkonut - pelkkä mielikuvitusolennolle tunnustus riittää.
Muistelisin jonkun vastaan palstalta.
Hei, hei. Olet käyttänyt jo tämän kortin moneen kertaan.
Typeryyttähän tuo on.
> Anteeksi en anna.
En usko tarinaasi, mutta, kannattaa muistaa myös tämä:
"Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne."
Matt. 6:14-15
Sorry nyt vaan, mutta kun te käytätte sen taivaallisen isän tosi Jumalana jo uhrilahjana Jahvelle Jeesuksen Kristus-hahmona kristinuskon mukaan, niin teillä uskovaisilla ei ole edes taivasten valtakunnan Isä Jumalaa, vaan teillä on Jumalana VT:n Jahve saatana, jonka luokse tulenliekkeihin olette Raamatun mukaan matkalla, joten voit heittää jorpakkoon nämä evankeliumisiteerauksesi. Anteeksi antoa ei ole, eikä tule ennen kuin lopetatte uhrikulttinne.
Olen lukenut tämän saman aikaisemminkin joskus puoli vuotta sitten tai ties milloin. Hohhoijaa.
Ei sen arvo siitä vähene, jos jokin asia satuttaa, niin se pyörii mielessä. On sitten tarina aito tai ei, mutta aivan hyvin voisi olla tottakin.
Anteeksi pitää pyytää jos on jotain vahingoittanut ja Jumalalta.Muille asia ei kuulu.
Tunnustakaa syntinne toisillenne, sanoo Raamattu. Joka täällä muuta väittää ei edes ole kristitty.