Tuttavapiiriini kuuluu 11v poika. Vanhemmat sanovat pojan potevan dysfasiaa, mutta....
Poika on nyt "normaalilla" luokalla, pojan läksyjen lukemista pitää seurata, kokeisiin valmistaudutaan "koko" perheen voimalla, eli pojalla ei riitä keskittymistä, intoa omatoimiseen kouluasioiden hoitamiseen. Poika on muuten ihan ok.
Tottapuhuen uskon että kyse on keskittymiskyvyn puutteesta.
Voin mennä arvioissani päin männikköä mutta eikö tarkkaavaisuushäiriöinen kaipaisi hetken lepoa koko perheen kesken esim. viikonloppuisin. Kyseinen perhe on karrikoidusti 8 viikonlopusta 1 viikonloppuna keskenään kotona. Joko he ovat menossa tai heille on tuttavia tulossa.
Poika on hyvin sosiaalinen ja ystäviä riittää, joten siltäosin perheen tyyli elää on ok. - ei pääse erakoitumaan. Mutta...
Poika joutuu lukemaan kokeisiin todella hyvissä ajoin, jos esim. ensi keskiviikkona on koe, lukemista ei voi jättää viikonloppuun, koska perhe joko on menossa tai sitten kylässä on tuttavia.
Eikö pojalla olisi itsetunnonkin kannalta parempi olla erityisryhmässä ?
Poika on nyt "normaalilla" luokalla, pojan läksyjen lukemista pitää seurata, kokeisiin valmistaudutaan "koko" perheen voimalla, eli pojalla ei riitä keskittymistä, intoa omatoimiseen kouluasioiden hoitamiseen. Poika on muuten ihan ok.
Tottapuhuen uskon että kyse on keskittymiskyvyn puutteesta.
Voin mennä arvioissani päin männikköä mutta eikö tarkkaavaisuushäiriöinen kaipaisi hetken lepoa koko perheen kesken esim. viikonloppuisin. Kyseinen perhe on karrikoidusti 8 viikonlopusta 1 viikonloppuna keskenään kotona. Joko he ovat menossa tai heille on tuttavia tulossa.
Poika on hyvin sosiaalinen ja ystäviä riittää, joten siltäosin perheen tyyli elää on ok. - ei pääse erakoitumaan. Mutta...
Poika joutuu lukemaan kokeisiin todella hyvissä ajoin, jos esim. ensi keskiviikkona on koe, lukemista ei voi jättää viikonloppuun, koska perhe joko on menossa tai sitten kylässä on tuttavia.
Eikö pojalla olisi itsetunnonkin kannalta parempi olla erityisryhmässä ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni on dysfasiaa sairastava lapsi sekä Mbd-lapsi. Ja tälläiset lapset tarvitsevat ennen kaikkea selkeän elämän rytmin ja rajat mutta ennenkaikkea niinkuin kaikki muutkin lapset he tarvitsevat rakkautta. Päivä rytmi tulisi pysyä totutussa ettei lapsi säikähtäisi ja hermostuisi muutoksista. jos perhe haluaa tavata ystäviään ja lapsi kokee sen positiivisesti ei mielestäni tarvitse muuttaa tapoja.
Hankalaahan tälläisten lasten kanssa elo joskus on mutta palkitsevaa.
Dysfasiaahan voi olle hyvin monen laatuista, useasti dysfasiaan voi liittyä ymmärtämisen vaikeus, lapsi ei esim. ymmärrä kaikkea mitä sanotaan tai mitä on kirjoitettu paperille, monesti jos lapsi ei tule ymmärretyksi, hänelle voi tulla tarkkaavaisuushäiriön ongelmia, vain siksi ettei hän tule ymmärretyksi. Uskon että jos lapsi on diagnosoitu sairaalassa diagnoosi on oikea, toki liitännäisenä voi tulla nuo tarkkaavaisuusongematkin.
Selkeä päivärytmi on näille lapsille hyväksi.