Paikallispravda:
Savonlinnan sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti esittää tiistaina kokoontuvalle sivistyslautakunnalle budjettia, jonka mukaan sivistystoimen toiminnan nettomenot olisivat ensi vuonna yli 54,8 miljoonaa euroa. Tämä on noin 1,3 miljoonaa euroa suurempi summa kuin se, jonka kaupunginhallituksen hyväksymä budjettikehys sivistystoimelle lupaa.
Ripatti toteaa lautakunnalle antamassaan selostuksessa, että raamiin pääsemiseksi tarvittavat menoleikkaukset ovat saavutettavissa ainoastaan palveluverkkoa sopeuttamalla.
Talousarviosta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto joulukuussa.
Lautakunta päätti jo syyskuussa käynnistää selvitystyön perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkosta. Nyt Ripatti esittää aikataulua tarkennettavaksi siten, että esitys palveluverkosta tulee lautakunnan huhtikuun kokoukseen, jolloin siitä tiedotetaan myös kuntalaisille.
– Esityksen sisällöt ja tarkasteltavat asiat selviävät ja tarkentuvat selvitystyön edetessä, Ripatti sanoo.
Asianosaisten kuulemiset järjestettäisiin aikataulun mukaan, ja kaupunginvaltuusto voisi päättää palveluverkosta eli esimerkiksi mahdollisista koulujen lakkauttamisista ensi vuoden elo–syyskuussa.
Ripatti toteaa, että Savonlinnan kaupungissa on yhteensä 2 628 perusopetuksen oppilasta. Vuonna 2030 oppilaita on enää 1 574.
Oppilasmäärä siis vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä kaupunki saa tuolloin oppilaiden perusopetukseen vuosittain 10,6 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuutta kuin tällä hetkellä.
Vuoteen 2030 mennessä yhteenlaskettu valtionosuusvähenemä on yli 52 miljoonaa euroa.
– Muutos on verraten raju, ja se tapahtuu nopeasti lyhyellä aikavälillä. Joudumme tämän vuoksi selvittämään, miten tasapaino talouden ja palveluverkon kesken voidaan säilyttää ja lakisääteiset palvelut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohdalla turvata, Ripatti toteaa.
Koulujen henkilöstömäärää ei Ripatin mukaan voida vähentää, jos ei toimipisteitä vähennetä.
Perusopetuksen tuntijako säilyy ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan nykyisellään eli valtakunnallisessa minimissä.
Nykyinen tuntijako tarkoittaa, että koko peruskouluaikanaan Savonlinnan koululaiset saavat opetusta kolme viikkoa vähemmän kuin mikkeliläiset ja 3,5 kuukautta vähemmän kuin iisalmelaiset. Vertailukaupungit käyttävät lisätunnit pääasiassa äidinkieleen ja matematiikkaan.
Henkilöstön koulutus on talousarviossa jo karsittu minimiin. Vain työn kannalta välttämättömät sekä virkaehtosopimuksen mukaiset koulutukset toteutetaan.
Tänä vuonna sivistystoimen nettomenot ovat noin 53 miljoonaa euroa. Ensi vuonna menot kasvavat oppivelvollisuuden pitenemisen sekä vuokramenojen nousun takia.
Oppivelvollisuuden laajeneminen nostaa lukiokoulutuksen kustannuksia. Vuokramenoja kasvattavat muun muassa Nätkin koulun leasingvuokra, museon vuokrakustannusten nousu, Kallislahden uusi varhaiskasvatusyksikkö, Tanhuvaaran jalkapallohalli sekä Jäähalli oy:lle maksettavan vuosiavustuksen indeksitarkastus.
Varhaiskasvatuksen uusi asiakasmaksulaki pienentää varhaiskasvatuksen maksutuottoja.
Savonlinnan kouluverkosta tehdään päätöksiä jo ensi syksynä
49
2143
Vastaukset
- Anonyymi
Koska Nätkille saatiin uusi hieno koulu, jota maksetaan seuraavat 25 vuotta. oli lapsia, eli ei, niin jostain muualta seiniä lähtee.
Koska Savonlinnassa on koulupaikkoja enemmän koun koululaisia, niin voi olla, että kaupunginosakoulut on seuraavaksi liipasimella kyläkoulujen lisäksi.
Esim. jos Kellarpellon koulu vaatii isoa rementtia, niin miksi se tehtäisiin, kun koululaiset mahtuu oikein hyvin muualle kouluun ja Nätkillä on kallis koulu.
Sama homma Pihjalanniemellä. Älkää pitäkö varmana, että pihiksellä on koulu 2033
Kun ei ole koululaisia, niin ei tarvita myöskään koulurakennuksia.- Anonyymi
Ne jotka Nätkille hienon koulun vaativat rakennettavan, alkavat vaan kiireen vilkkaan keksiä sille käyttöä, ettei tarvitse koko kaupungin koululaisten muuttaa Nätkille!!
- Anonyymi
Esim. jos Kellarpellon koulu vaatii isoa remonttia, niin miksi se tehtäisiin, kun koululaiset mahtuu oikein hyvin muualle kouluun ja Nätkillä on kallis koulu.
Sama homma Pihjalanniemellä. Älkää pitäkö varmana, että pihiksellä on koulu 2033 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esim. jos Kellarpellon koulu vaatii isoa remonttia, niin miksi se tehtäisiin, kun koululaiset mahtuu oikein hyvin muualle kouluun ja Nätkillä on kallis koulu.
Sama homma Pihjalanniemellä. Älkää pitäkö varmana, että pihiksellä on koulu 2033Juvolan ja Kallislahden Koulu Lakkatetaan Vuonna 2033
- Anonyymi
Pihlajaniemen Vanha Punainen Koulurakennus Puretaan Pois Rakennetaan Tilalle Uusi Koulurakennus Pihlajaniemelle 2024 Alkaen
- Anonyymi
Pitäisi Purkaa Pihlajamiemen Entisen Koulu Maan Tasalle Rakennetaan Uusi Koulu Pihlajaniemelle 2024 Alkaen
- Anonyymi
Kallislahtelaiset Nätkille mars mars ...
- Anonyymi
Kallislahtelaiset Nätkille mars mars Uuteen Nätkin Kouluun 2033 Vuonna Nätkin Koululaiset ja Nojanmaan Koululaiset PIHLAJANIEMEN Koululaiset siirtyy Mertalan Kouluun 2033 Vuonna
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kallislahtelaiset Nätkille mars mars Uuteen Nätkin Kouluun 2033 Vuonna Nätkin Koululaiset ja Nojanmaan Koululaiset PIHLAJANIEMEN Koululaiset siirtyy Mertalan Kouluun 2033 Vuonna
Talvisalon Ala ja Yläkoulu Tehdä Remonttia 2033 Vuodelle Uudet Tilat Valmistuu Talvisaloon Remontin Jälkeen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Talvisalon Ala ja Yläkoulu Tehdä Remonttia 2033 Vuodelle Uudet Tilat Valmistuu Talvisaloon Remontin Jälkeen
Milloin Sirtyy Heikinpohjan Toimipiste Takaisin Talvisaloon 2033 Vuodelle Oppilaita
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin Sirtyy Heikinpohjan Toimipiste Takaisin Talvisaloon 2033 Vuodelle Oppilaita
Milloin Siirtyy Talvisalon Koulun Heikinpohjan Toimipiste Takaisin Talvisaloon 2033 Vuodelle Oppilaita Siirretään Heikinpohjasta Takaisin Talvisaloon
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin Siirtyy Talvisalon Koulun Heikinpohjan Toimipiste Takaisin Talvisaloon 2033 Vuodelle Oppilaita Siirretään Heikinpohjasta Takaisin Talvisaloon
Tarviiko Talvisalon Koulun Liikuntasali Remontoida tai Uudistetaan tai Luokat Uudistetaan ja Kotitalousluokat Remontoidaan Uutteen Uskoon 2033 Vuodelle Oppilaita Varten
- Anonyymi
Savonlinnan strategiassa otsikon "Vetovoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki" alla lukee yhtenä alakohtana - Elinvoimaiset sekä monimuotoiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut.
- Anonyymi
Vuonna 2021 3659 alle 15-vuotiasta
Vuonna 2035 2231 alle 15-vuotiasta Savonlinnan strategiassa otsikon "Vetovoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki" alla lukee yhtenä alakohtana - Elinvoimaiset sekä monimuotoiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut.
- Anonyymi
Syntyvien lasten määrä kääntyi laskuun 2010-luvun alussa ja on jatkunut koko vuosikymmenen. Syntyvien lasten määrä oli vielä vuosikymmenen alussa 60 000. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä lapsi syntyi enää vajaat 47 000.
– Meille on tulossa 20- ja 30-luvuilla väestötsunami, joka läpäisee kaikki palvelurakenteet ja koulutusasteet. Ensin päiväkodeissa, sitten peruskoulussa ja lukiossa ja 30-luvun lopulla korkeakouluissa.
Savonlinnan numerot
-39,03%
Vuonna 2021 3659 alle 15-vuotiasta
Vuonna 2035 2231 alle 15-vuotiasta- Anonyymi
Päätöstä voi pitää järkevänä. Jos Anttolan koulun kohtalo olisi päätetty nyt, olisi lukittu yksi iso osa kouluverkkoa jo ennen kuin selvitys on päässyt kunnolla alkuun. Milloin Puretaan Anttolan Koulun Vanha Osa Pois Maan Tasalle ja Uusi Koulu Rakennetaan Anttolaan Savonlinnaan 2033 Vuodelle Oppilaita Varten
- Anonyymi
Paikallispravda:
Anttolan seutu on todella haluttu alue, tiedän monia jotka haluaisivat muuttaa tänne. On hyvät yhteydet, mielettömän hyvä koulu ja luonnonrauhaa. En voi kuvitella parempaa kasvuympäristöä lapsille, sanoo Henna Vellonen.
Vellonen rakensi miehensä Hannu-Pekan kanssa muutama vuosi sitten omakotitalon Kerimäen Tynkkylänmäkeen. Muuttamaan kaksilapsinen perhe pääsi syksyllä 2019.
Velloset eivät ole ainoa lapsiperhe, jota Anttolan seutu on houkutellut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Siksi kyläkoulussa on nyt noin sata oppilasta.
Mihin suuntaan Savonlinnan kaupunki haluaa Anttolan aluetta tulevina vuosina kehittää? Vai haluaako ylipäänsä kehittää?
Kysymykset ovat nyt ajankohtaisia. Kaupungin toimielimissä linjataan sekä koulurakentamista että kaavoitusta.
Vanha koulu ei monessa suhteessa täytä enää nykyajan vaatimuksia. Ensin kaupunki valmisteli pitkään peruskorjausta.
Vuosi sitten peruskorjaus kääntyi vanhan koulun purkamiseksi ja uuden koulun rakentamiseksi liikuntasalin kupeeseen.
Meni vuosi ja sivistyslautakunnan käsittelyyn olikin lokakuun lopussa tulossa esitys, että uuden pysyvän koulun sijaan hankitaan opetukseen vuokratilat viideksi vuodeksi. Siis käytännössä ”parakkikoulu”.
Yhtenä perusteena oli oppilasennuste, joka näyttää isoa pudotusta viiden vuoden kuluttua.
Samaan aikaan käsittelyssä oli perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen käynnistäminen. Selvityksessä määritellään, missä paikoissa opetusta ja päivähoitoa Savonlinnassa tulevaisuudessa saisi.
Lautakunta päätti kuitenkin vastoin sivistystoimenjohtajan esitystä palauttaa Anttolan koulun hankesuunnittelun uuteen valmisteluun, kunnes kouluverkkoselvitys on tehty.
Päätöstä voi pitää järkevänä. Jos Anttolan koulun kohtalo olisi päätetty nyt, olisi lukittu yksi iso osa kouluverkkoa jo ennen kuin selvitys on päässyt kunnolla alkuun.
Myös Anttolan seudun maankäytössä ollaan lähiaikoina tekemässä isoa linjausta.
Anttolassa on voimassa vuonna 1999 hyväksytty oikeusvaikutukseton osayleiskaava, johon tehtiin vuonna 2012 määräaikainen muutos kymmeneksi vuodeksi.
Tämä niin sanottu kyläkaava on mahdollistanut asuinrakennusten rakennusluvan myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella, ilman normaalisti haja-asutusalueella tarvittavaa poikkeamislupaa.
Kyläkaavamääräys vanhenee ensi vuonna. Kaupungin kaavoitusosasto on esittämässä tilalle alueellista suunnittelutarveratkaisua enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yleiskaavaa ei siis muutettaisi, mutta rakennuslupaprosessit kaava-alueella olisivat edelleen sujuvampia. Vastaava päätös tehtiin viime vuonna Kulennoisten yleiskaava-alueella.
Kerimäen kunta näki Anttolan seudun mahdollisuudet
Ymmärtääkseen Anttolan kehitystä pitää mennä ajassa reilusti toistakymmentä vuotta taaksepäin, Kerimäen kunnan aikoihin.
Ensin kunta päätti rakentaa uuden, pitkän runkovesijohtolinjan Louhen Keplakolta kirkonkylään.
Vesihuoltojohtoja oltiin aluksi vetämässä suorinta tietä pitkin metsää. Lopulta päädyttiinkin tuomaan linjaus Anttolan, Tynkkylänmäen ja Silvolan kautta, missä oli jo asutusta ja potentiaalia uudelle rakentamiselle.
– Avainasemassa tuossa ratkaisussa olivat Ari Pitkonen ja Jorma Mattinen, kiittelee Tuukka Suomalainen (kesk.), toinen Anttolan seudulla nykyisin asuvista kaupunginvaltuutetuista.
Pitkonen toimi tuolloin teknisen lautakunnan, sittemmin kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Mattinen oli kunnaninsinöörinä.
Kerimäen kunta näki Anttolan seudun mahdollisuudet. Seuraava askel oli raakamaan ostaminen yksityiseltä maanomistajalta vesijohtolinjan varresta. Kunta tontitti maan ja tontit myytiin nopeasti loppuun, olihan niille valmis kunnallistekniikka.
Rakentajat olivat pääasiassa lapsiperheitä ja Anttolan kasvu vauhdittui. Kerimäki ehti vielä rakentaa uuden päiväkodin koulun viereen. Valtatien kevyen liikenteen väylän rakentamisestakin kunta maksoi kymmenen prosenttia.
– Nykytilaan on päästy tietoisilla strategisilla toimenpiteillä. Laskevat oppilasennusteet saatiin käännettyä, tiivistää Tuukka Suomalainen.
Alueen etuna on vielä sijainti valtatien varressa Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun keskipisteessä. Anttola on Savonlinnan viideneksi suurin taajama keskustaajaman ja kirkonkylien jälkeen.
Nyt Savonlinnan kaupungilla on yleiskaava-alueella enää kaksi vapaata tonttia ja yksi kaava-alueen ulkopuolella. Yksityisillä maanomistajilla on yli viisikymmentä vapaata asuintonttia.- Anonyymi
Jatkuu:
Luonnonläheisyys ja väljä asuminen houkutteli Velloset rakentamaan
Kun Henna ja Hannu-Pekka Vellonen halusivat muuttaa Makkolasta parempien yhteyksien luo, lähemmäs kaupunkia mutta luonnon keskelle, Anttolan alue oli kirkkaana mielessä. Ystäväperhe oli ostanut Tynkkylänmäestä tontin suoraan yksityiseltä ja tonttimaata oli edelleen tarjolla.
– Halusimme vaikuttaa tontin kokoon ja siihen, että ihan rajalla ei ole naapureita. Kaupungilla sellaisia tontteja ei ollut tarjolla, kertoo Henna Vellonen.
Kaupan ehtona oli rakennusluvan saaminen. Puolentoista hehtaarin tontti löytyi ja maakauppa meni hyvin. Sen jälkeen ei sujunutkaan yhtä hyvin.
– Ajateltiin että kaupunki on innoissaan uudisrakentajista, mutta poikkeusluvan käsittelyprosessista tuli hankala.
– Kaupungin edustajien käytös neuvotteluissa oli jopa epäasiallista: kyseltiin miksi haluamme ”sinne korpeen” ja painostettiin ostamaan tonttia kaupungin maalta. Puoliso ehti jossain kohtaa jo tuumata, että pitää varmaan rakentaa Mikkeliin, sanoo Vellonen.
Pitkän veivaamisen jälkeen poikkeuslupa lopulta tuli. Kunnalliseen vesihuoltoon liittymisessä ei ollut mitään ongelmia.
Byrokraattinen taistelu on jo takana ja nyt Tynkkylänmäessä asuu tyytyväinen perhe.
– Arki on tosi helppoa, lapset pääsevät kevyen liikenteen väylää pitkin kaupunkiin. Luonnonläheisyys ja rauha ovat meille tärkeitä arvoja, mutta toisaalta ollaan hyvien palvelujen äärellä. Nuoria lapsiperheitä on lähellä.
Noomi-tytär käy nyt Anttolan koulun viidettä luokkaa ja Niclas-poika on Mertalan koulussa LUMA-luokalla. Ainoa miinus on, että luonnontieteelliselle erikoisluokalle päässyt Niclas ei saa kaupungilta koulukyytiä, koska yläkouluun olisi pitänyt mennä Kerimäelle.
Velloset ovat seuranneet koulukeskustelua hämmentyneinä.
– Jos minä olisin päättäjä, ajaisin Anttolan alueen kehittämistä. On paljon perheitä, jotka eivät halua kaupunkiin, sanoo Henna Vellonen.
Vuokrakoulun pelätään luovan epävarmuutta
Tuukka Suomalainen ja toinen Anttolan alueen kaupunginvaltuutettu, Pekka Kilpeläinen (sd.) ovat hyvillään, että kouluratkaisussa otettiin vielä aikalisä. Pikaiseen pakkoratkaisuun ajavaa akuuttia sisäilmaongelmaa koululla ei ole.
– Vuokrakoulu on aina määräaikainen ratkaisu, joka luo epävarmuutta. Juuri koulu on vaikuttanut paljon nuorten perheiden muuttoon alueelle, sanoo Kilpeläinen.
Suomalainen kyselee vähän kärjistäen, riittävätkö Savonlinnan tonttitarjonnan vaihtoehdoiksi tuhannen neliön postimerkkitontit asemakaava-alueilla tai vähintään 50 000 euron hintaiset Suutarniemen tontit.
– Maaseutumaisempi, väljä ja kohtuuhintainen asuminen lähellä kaupunkia olisi varmasti monelle perheelle mieleinen vaihtoehto. Kiinteistökauppa käy Anttolassa edelleen hyvin.
uomalainen ja Kilpeläinen pelkäävät, että kaupungin suhtautumista Anttolan kehittämiseen yritetään nyt koulu- ja kaavoituslinjausten myötä muuttaa radikaalisti pikkuhiljaa ”kyökin kautta”.
Nykymuotoinen yleiskaava ei Suomalaisen mielestä palvele parhaalla tavalla.
– Voisi olla selkeämpää rauettaa kaava ja siirtyä kokonaan poikkeamislupamenettelyyn.
Valtuutetut eivät takertuisi pelkkiin oppilasennusteisiin. Ne voivat muuttua jo sillä, että lapsiperhe ostaa eläkeläisen talon.
– Päätösten taustalla pitää olla numeroita, mutta niille ei pidä antautua liikaa. Eihän Savonlinnan nyt toteutunutta muuttovoittoakaan kukaan ennustanut ennen koronaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkuu:
Luonnonläheisyys ja väljä asuminen houkutteli Velloset rakentamaan
Kun Henna ja Hannu-Pekka Vellonen halusivat muuttaa Makkolasta parempien yhteyksien luo, lähemmäs kaupunkia mutta luonnon keskelle, Anttolan alue oli kirkkaana mielessä. Ystäväperhe oli ostanut Tynkkylänmäestä tontin suoraan yksityiseltä ja tonttimaata oli edelleen tarjolla.
– Halusimme vaikuttaa tontin kokoon ja siihen, että ihan rajalla ei ole naapureita. Kaupungilla sellaisia tontteja ei ollut tarjolla, kertoo Henna Vellonen.
Kaupan ehtona oli rakennusluvan saaminen. Puolentoista hehtaarin tontti löytyi ja maakauppa meni hyvin. Sen jälkeen ei sujunutkaan yhtä hyvin.
– Ajateltiin että kaupunki on innoissaan uudisrakentajista, mutta poikkeusluvan käsittelyprosessista tuli hankala.
– Kaupungin edustajien käytös neuvotteluissa oli jopa epäasiallista: kyseltiin miksi haluamme ”sinne korpeen” ja painostettiin ostamaan tonttia kaupungin maalta. Puoliso ehti jossain kohtaa jo tuumata, että pitää varmaan rakentaa Mikkeliin, sanoo Vellonen.
Pitkän veivaamisen jälkeen poikkeuslupa lopulta tuli. Kunnalliseen vesihuoltoon liittymisessä ei ollut mitään ongelmia.
Byrokraattinen taistelu on jo takana ja nyt Tynkkylänmäessä asuu tyytyväinen perhe.
– Arki on tosi helppoa, lapset pääsevät kevyen liikenteen väylää pitkin kaupunkiin. Luonnonläheisyys ja rauha ovat meille tärkeitä arvoja, mutta toisaalta ollaan hyvien palvelujen äärellä. Nuoria lapsiperheitä on lähellä.
Noomi-tytär käy nyt Anttolan koulun viidettä luokkaa ja Niclas-poika on Mertalan koulussa LUMA-luokalla. Ainoa miinus on, että luonnontieteelliselle erikoisluokalle päässyt Niclas ei saa kaupungilta koulukyytiä, koska yläkouluun olisi pitänyt mennä Kerimäelle.
Velloset ovat seuranneet koulukeskustelua hämmentyneinä.
– Jos minä olisin päättäjä, ajaisin Anttolan alueen kehittämistä. On paljon perheitä, jotka eivät halua kaupunkiin, sanoo Henna Vellonen.
Vuokrakoulun pelätään luovan epävarmuutta
Tuukka Suomalainen ja toinen Anttolan alueen kaupunginvaltuutettu, Pekka Kilpeläinen (sd.) ovat hyvillään, että kouluratkaisussa otettiin vielä aikalisä. Pikaiseen pakkoratkaisuun ajavaa akuuttia sisäilmaongelmaa koululla ei ole.
– Vuokrakoulu on aina määräaikainen ratkaisu, joka luo epävarmuutta. Juuri koulu on vaikuttanut paljon nuorten perheiden muuttoon alueelle, sanoo Kilpeläinen.
Suomalainen kyselee vähän kärjistäen, riittävätkö Savonlinnan tonttitarjonnan vaihtoehdoiksi tuhannen neliön postimerkkitontit asemakaava-alueilla tai vähintään 50 000 euron hintaiset Suutarniemen tontit.
– Maaseutumaisempi, väljä ja kohtuuhintainen asuminen lähellä kaupunkia olisi varmasti monelle perheelle mieleinen vaihtoehto. Kiinteistökauppa käy Anttolassa edelleen hyvin.
uomalainen ja Kilpeläinen pelkäävät, että kaupungin suhtautumista Anttolan kehittämiseen yritetään nyt koulu- ja kaavoituslinjausten myötä muuttaa radikaalisti pikkuhiljaa ”kyökin kautta”.
Nykymuotoinen yleiskaava ei Suomalaisen mielestä palvele parhaalla tavalla.
– Voisi olla selkeämpää rauettaa kaava ja siirtyä kokonaan poikkeamislupamenettelyyn.
Valtuutetut eivät takertuisi pelkkiin oppilasennusteisiin. Ne voivat muuttua jo sillä, että lapsiperhe ostaa eläkeläisen talon.
– Päätösten taustalla pitää olla numeroita, mutta niille ei pidä antautua liikaa. Eihän Savonlinnan nyt toteutunutta muuttovoittoakaan kukaan ennustanut ennen koronaa.Niin, näitähän lehtijuttuja koskee samat tekijänoikeudet, kuin esim. elokuvia, kirjallisuutta ja musiikkia.
- Anonyymi
Jutusta tulee kolme asiaa mieleen:
-Aiemmin mainittu lasten määrän väheneminen
Savonlinnan numerot
Vuonna 2021 3659 alle 15-vuotiasta
Vuonna 2035 2231 alle 15-vuotiasta
-Mainittu muuttovoitto.
Katsotaan sitä muuttovoittoa kolmen vuoden päästä, koska korona aikaisien numeroiden varaan ei kukana laskutaiteinen rakenna yhtään mitään.
-Nätkin leasing-koulu on ja pysyy seuraavat 25 vuotta ja vaikuttaa siihen, että Nätkin koulun oppilaspaikat lasketaan ekana ja sen jälkeen sitten muut koulut.
Kun oppilaiden ja oppilapaikkojen määrä on sama, niin kaikki oppilaspaikat sen yli on tarpeettomia, eli niitä kuuluisia seiniä, joita sitten maksetaan.- Anonyymi
Milloin Rakennetaan Toinen Uusi Isompi Ylä-aste Nätkin linja 2 Päätepysäkin Vastapäätä Tietä Järvenpääntielle 2033 Vuodelle
- Anonyymi
Paikallispravda tänään:
Savonlinnan kylät ry esitti perjantaiaamuna lausunnon Savonlinnan kouluverkosta Savonlinnan sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatille. Kuulemassa oli myös tuore kasvatus- ja opetuspäällikkö Tero Tuononen. Savonlinnan kylät ry:stä paikalla olivat puheenjohtaja Asko Koukkari sekä hallituksen jäsenet Jukka Nokelainen ja Anne Käyhkö.
Lausunnossa otetaan kantaa Savonlinnan koulujen lakkauttamiseen ja kylien elvyttämiseen. Savonlinnan kylät ry haluaa löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja koulujen lakkauttamisen tilalle vastaukseksi väestön vähenemiseen haja-asutusalueilla. Hätiköidyt ratkaisut lausunnon mukaan kiihdyttävät poismuuttoa kylistä.
Lausunnon tavoitteena on lisätä Savonlinnan kylien elinvoimaa. Vaikka kouluja lakkautettaisiin, voisi kiinteistöjä käyttää kylän muuhun toimintaan, kuten harrastamiseen ja yhteisen ajan viettämiseen, mikä kuitenkin vaatisi rahoitusta.
– Toiminnan ei tarvitsisi lakata kokonaan, Koukkari selvensi.
– Kouluja ei lakkauteta, vaan niille annetaan uusia funktioita ja siten mahdollisuus oikeuttaa olemassaolonsa tavallista laveammin perustein, lausunnossa todetaan.
Toimenpiteeksi Savonlinnan kylät ry esittää kaksivuotista hanketta, jonka avulla lisättäisiin koulujen käyttöä monipuolisesti kaikenikäisille paikallisyhdistysten ja neljännen sektorin voimin. Hanke on jo valmistelussa.
– Kaupunki antaa kuntarahaosuuden lisäksi kiinteistöt hankkeen käyttöön veloituksetta tai sovittavalla minimiveloituksella. Hanke koskee kaikkia kouluja – myös kaupunkikeskuksessa sijaitsevia, lausunnossa esitetään.
Lausunnossa painotetaan alkutuotannon resurssien tukemista, jotta haja-asutusalueilla asuminen mahdollistuisi tulevaisuudessakin. Asutulla maaseudulla on lausunnon mukaan myös geopoliittisia merkityksiä itärajalla, sillä maahan on tällöin vaikeampi tunkeutua. Lisäksi niin toiminnassa olevat kuin lakkautetutkin kyläkoulut ovat tärkeitä kokoontumiskeskuksia kriisitilanteissa.
Nokelainen korosti esitystilaisuudessa myös sitä, että samoissa tiloissa voisi järjestää opetuksen lisäksi myös muuta toimintaa, jolloin kiinteistön kustannuksia voitaisiin hajauttaa oppilasmäärän ollessa vähäinen.
Koukkarin mukaan kylien toiminnan virkistäminen voisi parhaassa tapauksessa lisätä ihmisten intoa muuttaa haja-asutusalueillekin. Toisaalta, vaikkei hankkeen avulla saataisikaan uusia asukkaita kaikkiin kyliin, kylätoiminnan avulla turvattaisiin kylien elinvoima, huoltovarmuus ja kyläturvallisuus.
Ripatti vastasi lausuntoon toteamalla, että kaikki tahot jakavat varmasti saman huolen alueiden elinvoimaisuudesta. Kansalaisaktiivisuudella on hänen mukaansa todella suuri merkitys asioiden etenemisessä, minkä vuoksi hän kiittelikin Savonlinnan kylät ry:tä lausunnosta, jossa oli viitattu ajankohtaisiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Lehtosen tutkimuksessa on lausunnon mukaan todettu, että koulun lakkautus usein kiihdyttää väestökatoa kylissä.
Ripatti nosti esiin toisena esimerkkinä mainiosta kansalaisaktiivisuudesta Savonrannan Rönkönvaaran kylätalon uudistukset, joita kyläläiset ovat saaneet aikaan. Kylätalon katolle asennettiin esimerkiksi aurinkopaneelit syksyllä 2021.
– Täytyy antaa Savonrannalle kiitosta, Ripatti sanoo.
Ripatti totesi joutuvansa harmikseen katsomaan asioita realiteettien pohjalta, sillä syntyvyys Savonlinnassa tulee tänä vuonna olemaan arvioiden mukaan alhaisinta 50 vuoteen. Vuosikymmenen loppuun mennessä oppilaiden määrä tulee todennäköisesti vähenemään 40 prosentilla. Tällöin haasteena on se, kuinka laissa säädetty koulumatka voidaan turvata oppilaille. Perusopetuslain mukaan alle 13-vuotiaan koulumatka odotuksineen ei saa kestää yli kahta ja puolta tuntia, kun taas yli 13-vuotiaan koulumatka saa kestää enimmillään kolme tuntia.
Ripatin mukaan suuri haaste on siinä, että oppilasmäärän vähentyessä myös opetukseen on saatavilla vähemmän rahaa.
Kuitenkaan tappiomielialan lietsominen ei Ripatin sanoin hyödytä ketään, vaikka jollain tavalla haasteet väistämättä muokkaavatkin kouluverkkoa.
– Rakennemuutos pitää tehdä hallitusti, Ripatti toteaa.
Lausunto kouluverkosta etenee ensi viikolla sivistyslautakunnan kokouksen käsittelyyn. - Anonyymi
"– Kaupungin edustajien käytös neuvotteluissa oli jopa epäasiallista: kyseltiin miksi haluamme ”sinne korpeen” ja painostettiin ostamaan tonttia kaupungin maalta. Puoliso ehti jossain kohtaa jo tuumata, että pitää varmaan rakentaa Mikkeliin, sanoo Vellonen.
Pitkän veivaamisen jälkeen poikkeuslupa lopulta tuli. Kunnalliseen vesihuoltoon liittymisessä ei ollut mitään ongelmia."
Tuo on ollut Sln kaupungin tyyli jo vuosia!
Kuka haluaa muuttaa noin epäystävälliseen kaupunkiin?
Ei kukaan koska on monta ystävällistä paikkakuntaa. - Anonyymi
Paikallispravda tänään:
Savonlinnan kaupungin taajama-alueella saattaa reilun kymmenen vuoden kuluttua olla vain kaksi peruskoulua. Lisäksi Kerimäellä olisi yksi koulu ja Punkaharjulla yksi. Sellainen on peruskoulujen runkoverkkomalli, jota viranhaltijat hahmottelivat kaupunginvaltuuston ja sivistyslautakunnan yhteisessä seminaarissa maanantaina.
Seminaari ei tehnyt päätöksiä koulujen lähivuosien kohtalosta, saatikka sitten ensi vuosikymmenestä. Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti kertoo, että viranhaltijat valmistelevat päätöksentekoon kuluvan valtuustokauden asioita, vaikka oppilasmäärän vähenemistä on arvioitu 2030-luvulle saakka.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen (kesk.) kertoo keskustelun olleen sen suuntaista, että tällä valtuustokaudella ei luovuttaisi periaatteesta, jonka mukaan koulujen sulkeminen voi tapahtua vasta. kun oppilasmäärä on laskenut alle 25:n.
– Toki puheenvuoroja käytettiin myös sen puolesta, että oppilasrajasta luovuttaisiin tai että sitä nostettaisiin. Noissa puheenvuorossa perusteluna oli, että kyläkouluja lopettamalla ei saada kouluverkkoa sopeutettua alenevaan oppilasmäärään, vaan ratkaisuja on tehtävä myös keskustaajaman kouluissa.
Oppilasmääräennakointien mukaan Louhen ja Juvolan koulujen oppilasmäärät putoavat ensi vuonna alle 25 oppilaan ja pienenevät sen jälkeenkin melko nopeasti.
– Jos kouluja tällä valtuustokaudella lopetetaan, se voi valtuustoseminaarin linjauksen mukaan tapahtua aikaisintaan syksyllä 2024. Siinä tapauksessa päätös pitäisi tehdä kaupunginvaltuustossa jo tämän vuoden syksyllä, Kaskinen sanoo.
Peruskoulun palveluverkkoselvityksen valmistelu jatkuu. Virkamiesesityksiä käsittelee kevään aikana ensin sivistyslautakunta ja sen jälkeen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.
Muutamassa seminaaripuheenvuorossa tuotiin Kaskisen mukaan esiin vaihtoehto, jossa tulisi tarkastella kouluverkon saneeraamista lähikouluperiaatteella. Tällä tähdättäisiin uusinvestointien välttämiseen ja pienempiin kouluyksiköihin.
Ripatin mukaan seuraavan valtuustokauden toimenpiteitä katsotaan tarkemmin seuraavan valtuustokauden alussa.
Seminaarissa hahmotellun aikataulun mukaan seuraavalla valtuustokaudella 2025–2029 kouluverkkoa tiivistettäisiin niin, että kauden päättyessä jäljellä ei olisi enää yhtään kyläkoulua. Myös keskustaajaman kouluverkkoa alettaisiin samaan aikaan tiivistää.
Jos oppilasmäärä jatkaa alenemistaan, jossain vaiheessa seuraavaa vuosikymmentä keskustaajamassa olisivat vain Mertalan ja Talvisalon koulut sekä lisäksi kirkonkylien koulut.
– Runkoverkkomallin hyväksyminen tarkoittaisi, että ensi valtuustokauden aikana pitäisi luopua 25 oppilaan rajasta, Kaskinen sanoo.
Kaupungin talousjohtaja Tuula Ahvonen muistuttaa, että perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman tarkoitus on sopeutua vähenevään oppilasmäärään.
Kevään 2022 oppilasennusteen mukaan Savonlinnan oppilasmäärä vähenee vuoteen 2031 mennessä 40 prosenttia, eli silloisesta 2 619 oppilaasta 1 570 oppilaaseen. Ahvosen mukaan oppilasmäärän lasku on kiihtynyt. Nyt vähenemisen arvioidaan olevan jo 43 prosenttia.
Kaupungin saamat valtionosuudet pienenevät samassa suhteessa kuin oppilasmäärä putoaa.
– Nyt valtionosuuksia on noin 10 miljoonaa. Jos muutoksia ei tapahdu, vuonna 2030 valtionosuudet ovat aika lailla nollilla, Ahvonen sanoo.
Palveluverkkotyöryhmän viimekeväisen selvityksen mukaan Savonlinnassa kouluilla on käytössään tiloja enemmän kuin verrokkikunnissa. Vuoden takaisen selvityksen mukaan Savonlinnassa oli oppilasta kohti käytössä tilaa 21,4 neliömetriä, kun vertailukunnissa sitä oli keskimäärin 12,2 neliömetriä. Ahvonen huomauttaa, että pitkien etäisyyksien kaupungissa ei päästä samaan tilatehokkuuteen kuin tiheään asutummilla paikkakunnilla.
Jos kaikki nykyiset peruskoulukiinteistöt säilytetään, seuraavien kahdeksan vuoden aikana rakennuksissa pitää tehdä remonttia 35 miljoonalla eurolla. Remontit kasvattaisivat koulujen vuokramenoja yhteensä puolella miljoonalla eurolla vuodessa.
Oppilaiden määrään suhteutettuna opettajien määrä voisi vähentyä 56 henkilötyövuodella ja ohjaajien määrä 27 henkilötyövuodella. Henkilöstön vähentäminen ei työryhmän mukaan onnistu, jos kouluverkkoon ei puututa.
Työryhmä totesi selvityksessään korkeiden tilakustannusten johtaneen siihen, että koulutarvikkeisiin, oppimateriaaleihin ja opetukseen on vähemmän rahaa kuin vastaavankokoisissa itäsuomalaisissa kaupungeissa.- Anonyymi
Jatkuu:
Kaskisen mukaan kaikilla valtuutetuilla oli yhteinen näkemys siitä, että lasten vähenemisen takia palveluverkkoon on pakko puuttua.
– Vanhemmat ja perheet elävät usein koulujen kohtaloa tunteella. Ja se on aivan oikein, kun kyseessä on omat lapset. Monissa puheenvuoroissa tuli kuitenkin esiin esimerkkejä, joissa koulu on lakkautettu eikä mitään katastrofia ole tapahtunut. Lapsilla on uudessa koulussa enemmän kavereita ja pihapelit sujuvat paremmin.
– Itsekin, vaikka olen kyläkoulun kasvatti, ymmärrän, että tilanteet muuttuvat. Ratkaisuja kannattaa mieluummin tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Nyt alkaa olla viimeiset hetket tehdä ratkaisuja Savonlinnan kouluverkon suhteen, Kaskinen sanoo.
Kaskinen kertoo, että valtuustoseminaarissa ei otettu kantaa siihen, kuuluuko valtuuston ratkaistavaksi myös kysymys Savonrannan yläkoulun oppilaiden siirtämisestä Kerimäelle. Asia ratkennee, kun sivistyslautakunta käsittelee asiaa. Ripatin mielestä asia on sivistyslautakunnan päätösvallassa, koska Savonrannan koulua ei kokonaan olla lakkauttamassa. Sivistyslautakunnan puheenjohtajan Jonne Tynkkysen (kesk.) mielestä kyseessä on kouluverkkoasia, joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan.
- Anonyymi
"Savonlinnan kaupungin taajama-alueella saattaa reilun kymmenen vuoden kuluttua olla vain kaksi peruskoulua. Lisäksi Kerimäellä olisi yksi koulu ja Punkaharjulla yksi. Sellainen on peruskoulujen runkoverkkomalli, jota viranhaltijat hahmottelivat kaupunginvaltuuston ja sivistyslautakunnan yhteisessä seminaarissa maanantaina."
Uusimmat koulut on Nätkillä ja Nojanmaassa.
Pihjalaniemen koulun remppa 2018
Mertalan koulun remppa 2010
Kellarpellon koulun remppa 2004
Jos asiaa katsoo rakennusten kunnon perusteella, niin ekana pitäs lähteä Talvisalon yläkoulu ja Talvisalon alakoulu, joka on Heikinpohjassa.
Kaikki kyläkoulut lakkautetaan.
Jos joku koulu jää, niin se on Nätkin koulu, koska 25 vuoden liisarisoppari.
Ei ole päättäjillä helppoa valita kahta kaupungin alueelle jäävää koulua.- Anonyymi
Heikinpohjan Koulu Siirtyy Punaisesta Rakennuksesta Pois Takaisin Talvisalon Koululle 2024 Alkaen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heikinpohjan Koulu Siirtyy Punaisesta Rakennuksesta Pois Takaisin Talvisalon Koululle 2024 Alkaen
Talvisalon Koulun Puukäsityöluokka Remontoidaan Opetusluokaksi
- Anonyymi
Mertalan koulun remppa Alkaa 2024 Alkaen Remontoidaan Mertalan Koulun Luokia ja Ruokala ja Liikuntasali ja Puukäsityöluokka ja Metalliluokka ja Kotitalousluokia ja Opetustiloja ja Sisäpiha Laajennetaan ja Sisänkäynnit Uudistetaan
- Anonyymi
Paikallispravda tänään:
Savonlinnan sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti esittää Kallislahden, Juvolan ja Louhen koulujen lakkauttamiseen tähtäävien toimien käynnistämistä. Ripatti ehdottaa sivistyslautakunnalle, että noiden kolmen koulun oppilaiden huoltajat kutsuttaisiin toukokuun 3. päivänä pidettävään kuulemistilaisuuteen. Lautakunta käsittelee esitystä torstaina.
Kaupunginvaltuusto tekisi koulujen kohtalosta päätöksiä kesäkuussa. Kouluja valmistellaan lakkautettaviksi syksystä 2024 alkaen.
Ripatin esityksessä lakkauttamisen ajankohtaa ei suoranaisesti sanota, mutta säästöjä tavoitellaan 300 000 euroa vuodelle 2024 ja vuodesta 2025 alkaen 820 000 euroa vuosittain. Säästölaskelmassa on otettu huomioon kuljetuskustannusten kasvu, 83 000 euroa vuodessa.
Savonlinnan sivistyslautakunta käynnisti syksyllä 2021 selvitystyön, jonka tavoitteena on sopeuttaa kouluverkko lasten määrän vähenemiseen. Kaupunginvaltuusto ja sivistyslautakunta keskustelivat seminaarissaan maaliskuussa, että tällä valtuustokaudella ei vielä luovuttaisi kouluille päätetystä 25 oppilaan turvarajasta. Seuraavilla valtuustokausilla aiotaan lopettaa isojakin kouluja niin, että koko laajassa kaupungissa olisi kymmenen vuoden kuluttua jäljellä vain neljä koulua.
Vuoteen 2030 mennessä perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan Savonlinnassa vähenevän 2 625 oppilaasta noin 1 570 oppilaaseen, mikä tarkoittaa 40 prosentin vähenemää.
Kaupungin valtiolta saamat oppilaskohtaiset laskennalliset valtionosuudet vähenevät samassa suhteessa.
Torstaina käsiteltävän esityksen perusteluissa todetaan, että Juvolan ja Louhen koulujen oppilasmäärät putoavat oppilasennusteiden mukaan pysyvästi alle 25 oppilaan rajan syksystä 2024 alkaen ja laskevat sen jälkeen.
Kallislahdessa peruskoululaisia on nyt 22, mutta vuodesta 2025 alkaen oppilasmäärä ennusteiden mukaan nousee yli 25:n.
Kaupunginvaltuuston vuonna 2017 tekemän linjauksen mukaan 25 oppilaan rajan alittuminen tilapäisesti ei automaattisesti johda koulun lopettamiseen, jos oppilasmäärän nousua on näkyvissä.
Koulujen lakkauttamisesta syntyvät säästöt tulisivat tila- ja henkilöstökustannuksista. Lakkautettavien koulujen oppilaat mahtuisivat muiden koulujen olemassa oleviin oppilasryhmiin. Lakkautuvien koulujen vakinainen henkilöstö voisi siirtyä avoimiin tehtäviin, ja henkilöstömäärä pienenisi esimerkiksi eläköitymisen kautta.- Anonyymi
Veronmaksajat vähenee ja lapset sen myötä.
Hyvä, että 'syrjäkylien' kaikki lapset pääsevät koulukyydillä isompaan kouluun ja kaikki opettajat saisivat pitää paikkakunnalla työpaikkansa.
Mistäs saataisiin paljon lisää veroamaksavia lapsiperheitä Savonlinnan seudulle?
- Anonyymi
Paikallispravdassa tänään mielipidekirjoitus:
Lukijalta | Lapsella on oikeus laadukkaaseen lähikouluun
Perusopetuksen kouluverkkokeskustelu ottaa Savonlinnassa taas kierroksia. Kaupungin viranhaltijoiden ja osan luottamushenkilöistä tavoitteena näyttää olevan Savonlinnan peruskoulujen lukumäärän pudottaminen ainoastaan neljään: Mertala, Talvisalo, Punkaharju ja Kerimäki.
Tämä tarkoittaisi suosittujen asuinalueiden, kuten Kellarpellon, Nätkin, Pihlajaniemen ja Nojanmaan koulujen lakkauttamista. Lisäksi kaikki maaseutukoulut tulisi heidän mielestään lopettaa.
Keskusta ei kannata tällaista kehitystä. Haluamme säilyttää lähikoulut myös kaupunkikeskustassa ja välttää keskittämisen aiheuttamia uusinvestointeja mm. Mertalassa.
Koulujen lakkauttamiskeskustelua on käyty virkamiesjohtoisesti jokaisella valtuustokaudella kuntaliitoksista lähtien. Jatkuva vääntö on aiheuttanut epävarmuutta asukkaissa, vienyt energian kehittämiseltä ja ollut huonoa kaupunkimarkkinointia.
Päättäjien enemmistö on kuitenkin johdonmukaisesti pitänyt kiinni lasten oikeudesta lähikouluun ja samalla investoinut perusopetuksen kouluverkkoon. Mertalan ja Anttolan kouluja lukuun ottamatta kaikki peruskoulut ovat uusia tai peruskorjattuja.
Keskustelu pitäisi kääntää siihen, miten oppilasennusteet saadaan muutettua positiivisempaan suuntaan ja miten houkutellaan lisää lapsiperheitä Savonlinnaan!
Vaikeinakin taloudellisina aikoina olemme halunneet pitää lähikouluistamme kiinni.
Valtuuston aikanaan päättämä 25 oppilaan turvaraja koulun olemassaololle on reilu. Kylillä ja asuinalueilla on tiedetty, että koulu on olemassa niin kauan kuin lapsia on koulussa vähintään tuo määrä. Kannatamme edelleen 25 oppilaan turvarajan säilyttämistä.
Yhdenkään lapsen koulumatka ei saa olla postinumeron tai kotiosoitteen vuoksi liian pitkä. Lähikoulut ovat lisäksi olennainen osa yhteisöä. Savonlinnassa on paljon aktiivisia perheitä, jotka ahkeroivat oman asuinalueensa ja yhteisönsä eteen ja usein toiminnan kiintopisteenä on oman alueen koulu.
Kotikaupunkimme talous on vahvempi kuin koskaan historiansa aikana. Vaikeinakin taloudellisina aikoina olemme halunneet pitää lähikouluistamme kiinni. Päättäjät ovat jälleen arvovalinnan edessä. Keskustan valinta on lähikoulu. Pienet ryhmäkoot, lapsen tarpeet huomioivat tiiviit yhteisöt, inhimilliset koulumatkat sekä asuinyhteisöjään palvelevat kokoontumispaikat ovat tulevaisuutta.
Kuluvalla valtuustokaudella on tehty panostuksia perusopetukseen: tuntikehystä on lisätty, koulunkäynninohjaajien ja koulukuraattorien määrää on kasvatettu ja viimeisimmäksi määräaikaiset opettajat saavat kesäajan palkkansa.
Lähikoulut ja laadukas opetus sekä lapsiperheiden palvelut kulkevat mielestämme käsi kädessä, eivätkä ole toisiaan poissulkevia, kuten usein annetaan ymmärtää.
Jonne Tynkkynen
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja,
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Tuukka Suomalainen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja,
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Savonlinna - Anonyymi
Irrotetaan jutusta yksi lause:
"Keskustelu pitäisi kääntää siihen, miten oppilasennusteet saadaan muutettua positiivisempaan suuntaan ja miten houkutellaan lisää lapsiperheitä Savonlinnaan!"
Kuinka paljon olemassa olevat koulut ovat saaneet muutettua oppilasennusteita positiivisempaan suuntaan ja houkutellut lisää lapsiperheitä Savonlinnaan?- Anonyymi
Mahdotonta sanoa, kuinka paljon olemassa olevat koulut ovat saaneet muutettua oppilasennusteita positiivisempaan...
Mahdollista kuitenkin sanoa, että lapsiperheet ei enää syrjäkylille muuta. Päin vastoin, muuttavat sieltä pois ja Savonrannat yms. kuolevat lopullisesti. Pitemmällä tähtäimellä käy huonosti myös varsinaiselle Savonlinnalle.
- Anonyymi
Paikallispravda:
Savonlinnan kaupunginhallitus päätti, että Savonrannan 7.–9. luokat siirtyvät Kerimäen kouluun elokuussa, lukuvuoden 2023–2024 alkaessa.
Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina äänin 7–4.
Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan huhtikuussa tekemään päätökseen, jonka mukaan Savonrannan yläluokkia ei olisi siirretty Kerimäelle. - Anonyymi
'"Keskustelu pitäisi kääntää siihen, miten oppilasennusteet saadaan muutettua positiivisempaan suuntaan ja miten houkutellaan lisää lapsiperheitä Savonlinnaan!"
"HOUKUTELLAAN?"
Tuo kuullostaa kuin pitäisi HUIJATA tulemaan....
Jos lapsiaan rakastaa, kuten useimmat, parasta katsoa parempi paikka....- Anonyymi
Nuoriso Rikkoo Talvisalon Yläkoulun Ikkunat Paskaksi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuoriso Rikkoo Talvisalon Yläkoulun Ikkunat Paskaksi
Tiesitkö, että kaikkia sanoja virkkeen sisällä EI tarvitse aloittaa isolla alkukirjaimella?Niin saatana!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiesitkö, että kaikkia sanoja virkkeen sisällä EI tarvitse aloittaa isolla alkukirjaimella?Niin saatana!
Jaha.
Joku heräs taas muuttamaan mahdotonta.
- Anonyymi
Ei Ymmärrä Sanomaa Kun/Jos Ovat Isoilla :-)
- Anonyymi
Kaupunginhallitus käytti jälleen otto-oikeuttaan – Kallislahden koulun lakkauttamisen valmistelu alkaa
- Anonyymi
Mikähän lienee euromääräinen ero kuljettaa oppilaat Kallislahdesta Kellarpellon koulun koulutukseen / kustantaa koulutus Kallislahden koulussa?
Rahalla saa aika paljonkin, mutfa onko sitä rahaa riittävästi?
Vai olisiko maksettava kuitenkin enemmän veroja, vai mitenkä parempi?
Kellarpellon oppilaillakin kuluu koulumatkoihin monella jalan tai fillarilla saman verran aikaa kuin Kallislahdesta autokuljetuksena Kellarpellon kouiuun.
Arvovalintoja, joita saa varmasti rahalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän lienee euromääräinen ero kuljettaa oppilaat Kallislahdesta Kellarpellon koulun koulutukseen / kustantaa koulutus Kallislahden koulussa?
Rahalla saa aika paljonkin, mutfa onko sitä rahaa riittävästi?
Vai olisiko maksettava kuitenkin enemmän veroja, vai mitenkä parempi?
Kellarpellon oppilaillakin kuluu koulumatkoihin monella jalan tai fillarilla saman verran aikaa kuin Kallislahdesta autokuljetuksena Kellarpellon kouiuun.
Arvovalintoja, joita saa varmasti rahalla.Kepiksen Koulu Lakkautetaan Tai LOPPUU 2029 Vuonna Kellarpellon Ala-aste lakkautetaan 2025 Kyläkoulut Myös Lakkautetaan
- Anonyymi
Savonlinnan loppu on käsillä, ellei tapahdu ihmeitä.
- Anonyymi
Millaista ihmettä odotellaan?
Janne muuttaa veden viiniksi.
- Anonyymi
"Mistäs saataisiin paljon lisää veroamaksavia lapsiperheitä Savonlinnan seudulle?"
MISTÄ saataisiin LISÄÄ TYÖPAIKKOJA Savonlinnan seudulle ja
MISTÄ saataisiin LISÄÄ SUVAITSEVAISUUTTA hyväksyä erilaisia ja monenlaisia lapsiperheitä Savonlinnan seudulle.
Koulut tarvitsevst lapsia ja kaiken kukkuraksi vielä riittävästi, että on mahdollista kustantaa verovaroillamme!- Anonyymi
Mahdollisuus oli ja meni. Sanoisin,että joku 5 v sitten alkoi loppu ja sitä ei kukaan voi enää pysäyttää.
- Anonyymi
Koulukyydit pois niin lapset saavat liikuntaa 2x päivässä.
Ennen mentiin jalan ja suksilla kouluun kesät talvet....- Anonyymi
Ennen oli ennen ja kaikki toisin!
Nykyään ei pääse suksilla kouluun .. talvellakaan!
Perusopetuslain 32§:n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus ylittää 5 km tai sen kokonaiskesto ylittää 2,5 h (yli 13-vuotiailla 3 h).
Koulumatkan pituus lasketaan lyhyintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kotiportilta kouluportille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901249
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63797Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14740Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287695- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?37646En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634- 60628