Maastamuutto oli Ruotsissa lailla kielletty vuoteen 1840 asti.
Sitten, vuodesta 1850 aina 1930-luvulle, tuli "suuri siirtolaisuus". Noin 1,5 miljoonaa syntyperäistä ruotsalaista lähti maasta.
He menivät Amerikkaan ja Australiaan – pakenemaan köyhyyttä ja uskonnollista vainoa ja etsimään parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Tämä luku vastaa 20 prosenttia 1800-luvun lopulla syntyneistä miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Suuren muuttoliikkeen huippuvuosi oli 1887, jolloin Ruotsista lähti yli 50 000 ihmistä.
Yleisimmät syyt lähteä Ruotsista suuren muuttoliikkeen aikana:
köyhyys
uskonnollinen vaino
uskon puute tulevaisuuteen
poliittisia rajoituksia
seikkailun kaipuu ja "kultakuume"
Ruotsi kärsi samoista ongelmista, kuin Suomikin, huonot sadot ja katovuodet aiheuttivat nälänhätää ja puutetta.
1860-luvulla Ruotsi oli kärsinyt useaan otteeseen huonosta sadosta. Kevät ja kesä 1867 oli erittäin kylmä kaikkialla Ruotsissa. Esimerkiksi Burträskissä kylvöä ei voitu aloittaa ennen juhannusta : lunta oli vielä jäljellä kesäkuussa. Myöhäistä kevättä seurasi hyvin lyhyt kesä ja aikainen syksy. Tämä ei aiheuttanut vain huonoja satoja, vaan vaikeutti myös karjan ruokkimista. Seurauksena oli elintarvikkeiden hintojen nousu . Tämä aiheutti laajan nälänhädän. Nälänhätä iski koko Ruotsiin, mutta se oli erityisen ankara pohjoisissa maakunnissa. Koska varhainen jää ja lumi häiritsi kommunikaatiota, oli vaikea kuljettaa ja jakaa hätäruokavaroja nälkäisille alueille. Vuosi 1868 ei ollut edellisestä poiketen kylmä, mutta laajalle levinnyt kuivuus aiheutti epäonnistuneen sadon ja siitä huolimatta eläinten nälkään, mikä aiheutti nälänhädän jatkumisen.
Keskilänsi pysyi ruotsalaisamerikkalaisen yhteisön sydänmaana, mutta sen asema heikkeni 1900-luvulla: vuonna 1910 54 % ruotsalaisista maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan asui Keskilännessä, 15 % teollisuusalueilla idässä ja 10 %. länsirannikolla. Chicago oli käytännössä ruotsalais-amerikkalainen pääkaupunki, jossa asui noin 10 % kaikista ruotsalaisista – yli 100 000 ihmistä – tehden siitä maailman toiseksi suurimman ruotsalaisen kaupungin (vain Tukholmassa oli enemmän ruotsalaisia)
https://sweden.se/culture/history/sweden-and-migration
Sitten, vuodesta 1850 aina 1930-luvulle, tuli "suuri siirtolaisuus". Noin 1,5 miljoonaa syntyperäistä ruotsalaista lähti maasta.
He menivät Amerikkaan ja Australiaan – pakenemaan köyhyyttä ja uskonnollista vainoa ja etsimään parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Tämä luku vastaa 20 prosenttia 1800-luvun lopulla syntyneistä miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Suuren muuttoliikkeen huippuvuosi oli 1887, jolloin Ruotsista lähti yli 50 000 ihmistä.
Yleisimmät syyt lähteä Ruotsista suuren muuttoliikkeen aikana:
köyhyys
uskonnollinen vaino
uskon puute tulevaisuuteen
poliittisia rajoituksia
seikkailun kaipuu ja "kultakuume"
Ruotsi kärsi samoista ongelmista, kuin Suomikin, huonot sadot ja katovuodet aiheuttivat nälänhätää ja puutetta.
1860-luvulla Ruotsi oli kärsinyt useaan otteeseen huonosta sadosta. Kevät ja kesä 1867 oli erittäin kylmä kaikkialla Ruotsissa. Esimerkiksi Burträskissä kylvöä ei voitu aloittaa ennen juhannusta : lunta oli vielä jäljellä kesäkuussa. Myöhäistä kevättä seurasi hyvin lyhyt kesä ja aikainen syksy. Tämä ei aiheuttanut vain huonoja satoja, vaan vaikeutti myös karjan ruokkimista. Seurauksena oli elintarvikkeiden hintojen nousu . Tämä aiheutti laajan nälänhädän. Nälänhätä iski koko Ruotsiin, mutta se oli erityisen ankara pohjoisissa maakunnissa. Koska varhainen jää ja lumi häiritsi kommunikaatiota, oli vaikea kuljettaa ja jakaa hätäruokavaroja nälkäisille alueille. Vuosi 1868 ei ollut edellisestä poiketen kylmä, mutta laajalle levinnyt kuivuus aiheutti epäonnistuneen sadon ja siitä huolimatta eläinten nälkään, mikä aiheutti nälänhädän jatkumisen.
Keskilänsi pysyi ruotsalaisamerikkalaisen yhteisön sydänmaana, mutta sen asema heikkeni 1900-luvulla: vuonna 1910 54 % ruotsalaisista maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan asui Keskilännessä, 15 % teollisuusalueilla idässä ja 10 %. länsirannikolla. Chicago oli käytännössä ruotsalais-amerikkalainen pääkaupunki, jossa asui noin 10 % kaikista ruotsalaisista – yli 100 000 ihmistä – tehden siitä maailman toiseksi suurimman ruotsalaisen kaupungin (vain Tukholmassa oli enemmän ruotsalaisia)
https://sweden.se/culture/history/sweden-and-migration
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sellaista se oli 1800-luvulla. Norjassa ja Irlannissa olivat asiat vielä huonommin ja niistä lähti siirtolaisiksi vielä suurempi osuus väestöstä. Venäjällähän orjat (asukkaiden enemmistö) eivät saaneet muuttaa edes majapaikkaa ilman isännän lupaa.
Sama oli suomessa. Suurin osa kansasta köyhiä rääsyläisiä, jos oli ruotsissa köyhyyttä, sitä oli täällä vielä enemmän.
Venäjältä amerikkaan muutti 3,3 miljoonaan ihmistä.
Mutta vasta orjuuden poistamisen jälkeen. Suurin osa oli vainottuja juutalaisia.
Amerikan ilmapiiri on varmasti ollut vapaa, siksi sinne menneiltä on tullut niin positiivisiä kirjeitä laivapostin mukana Ruotsiin sukulaisille ja Suomeen.
Oli baareja ja alkoholia sai nauttia, iso maa luonnonvaroinen.
Onhan nykyäänkim eteläinen kalifornia piilaaksoineen tietotekniikan ja keksintöjen kehto, sinne kannattaa pyrkiä jos keksinyt jotain mullistavaa. Palmuja, kalifornian ilta-aurinkoa tyynenmeren rannalla.
Kiva katsella niitä metsäpalojen lämmittävässä loimussa.
Ruotsin kansankoti alkoi kehittyä vasta 1920-luvulla,kun demarihallitus alkoi parantaa työväestön oloja Suomen punakapinasta säikähtäneenä.
Kaikki pohjoiset alueet alkoivat vaurastua silloin kun maatalouden merkitys tärkeimpänä elinkeinona supistui.
Ennen Suomea pidettiin aivan säälittävänä, kun täällä elettiin ja kituuteltiin maatalouden varassa.
Metsän arvonnousu ja sellu-ja paperiteollisuus tekivät maasta sentään vähän varakkaamman. Ja vieläkin UPM jakelee rahnaa "joillekin".
"Kaikki pohjoiset alueet alkoivat vaurastua silloin kun maatalouden merkitys tärkeimpänä elinkeinona supistui."
Ei vaan toisinpäin. Maatalouden merkitys tärkeimpänä elinkeinona supistui, kun tekninen kehitys mahdollisti massatuotantoon perustuvan teollisuuden synnyn maatalouden rinnalle.
Tärkeä maatalous on edelleen. Ihminen ei voi kuluttaa teollisuuden tuoteitta syömättä.
” Ruotsi oli köyhä ja takapajuinen maatalousmaa 1800- luvulla”
Niin oli. Ja kuten muutkin Euroopan valtiot!
1800-luvulla eritoten Britannia ja Ranska olivat hyvin vauraita kaupan ja alkavan teollistumisen ansiosta.
Samoin Hollanti.
Höyrykone ja sähkövoima viittoivat tietä kehitykselle.
Hyvin vaurauta? Miksi Ranska sitten päätyi vallankumoukseen toisensa jälkeen?
Vauraus ja valta keskittyi ylimmille luokille,aatelistolle ja papistolle.
Köyhälistön lisäksi ns.keskiluokka eli porvariston enemmistö oli vailla poliittisia oikeuksia.
Ranskassa oli kuninkaan yksinvalta.
Britanniassa kuninkaan valtaa oli rajoitettu ja hän oli enemmän symbooli. Parlamentti hallitsi.
Ruotsi sai tilalle pari miljoonaa afrikkalaista, lähi-itäläistä ja itä-eurooppalaista, oliko hyvä vaihtokauppa?
Vaikeuksia on.
Saa nähdä,miten Ruotsi selviää.
Sekin lienee saamassa naispääministerin?
Jugot olivat hyviä duunareita, ja rakensivat Ruotsia yhtä hyvin kuin suomalaiset.
Tänään on eri porukka ja täysin eri asenne kuin ennen. Ruotsi erehtyi luulemaan, että kaikki sopeutuvat ja haluavat tehdä työtä.
EI Euroopan ulkopuolisille siirtolaisille. Uskon enemmistön olevan tätä mieltä.
Täällä olevat kiinalaiset ja intialaiset ovat fixuja ja ahkeria sekä painavat duunia niska limassa. Anteeksi positiivinen rasismi!
Myös vietnamilaiset ovat ahkeriaita, yritteliäitä ja aikaansaapia ja perustavat hetkessä firman, jossa usein työllistetään myös kantaväestöä!
Jos Suomi olisi jäänyt vuonna 1809 osaksi Ruotsia, niin suomalaisia ei paljon enää olisi jäljellä, ja niitä loppujakin pakkoruotsalaistettaisiin tarmokkaasti.
Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa sulautuvat valtaväestöön sujuvammin kuin mikään muu maahanmuuttajaryhmä. Ei siinä mitään pakkoa ole. On vaan kiva olla ruotsalainen Ruotsissa.