Pieni eliitti tekee kunnalliset päätökset Luottamushenkilöiden valta näennäistä
TILAAJILLE
Vainio Riitta
5.2.1996 2:00
Edustuksellinen demokratia on ajautunut kunnissa kriisiin. Jos demokratian mittarina käytetään taloudellista vallankäyttöä, kunnissa vallitsee muutaman henkilön harvainvalta. Valta on keskittynyt kunnanjohtajalle ja viranhaltijoille.
Valtaeliittiin pääsevät virkamiesten lisäksi vain johtavat luottamushenkilöt, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, jotka ovat alkaneet omaksua virkamiehen roolia.
"Ehkä se on orastava merkki johtavien päättäjien halusta ammattilaistua muiden pohjoismaiden tapaan", Kotkan kaupungin tutkimuspäällikkö, hallintotieteen tohtori Hannu Tuittu sanoo.
Tuittu on tehnyt väitöstutkimuksen kunnallispoliittisesta eliitistä ja taloudellisen vallan käyttöstä kunnissa. Tutkittavina olivat Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kotka ja Lappeenranta. Vastaajina oli sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Aineisto on vuodelta 1992.
Uskottavuus katoamassa
Vallan perusta on budjettivalmistelussa. Vain yksimielisesti toimiva valtuusto pystyy kumoamaan virkamieseliitin esitykset.
Budjettiasiat edellyttävät suurta tietomäärää ja tiedon lähteiden kontrollia. Valtuutetuilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia perehtyä laajoihin ja monimutkaisiin asioihin. Heidän on luotettava valmisteluprosessiin.
Keskeinen kysmys on, ketkä tosiasiassa päättävät kuntien säästöistä ja uuden hyvinvointipolitiikan suunnasta.
Tuitun mukaan kehitys johtaa vääjäämättä siihen, että päätösvalta yhä enemmän siirtyy valtuutetuilta valmistelevalle ja täytäntöönpanevalle hallinto- ja virkaeliitille. Se määrää luottamustason päättäjien ja kuntalaisten puolesta, mistä pitää säästää ja mitä palveluja kehitetään.
Tuittu arvioi myös vastausten henkeä. Hän päätyy siihen, että kunnallispoliitikot välttelevät leikkausten suorittamista, jos niistä aiheutuu poliittisia menetyksiä. Tästä seuraa, että käytännössä johtavat viranhaltijat tekevät yksityiskohtaiset esitykset säästöistä.
"Jos demokraattisesta päätöksenteosta halutaan pitää kiinni, tulisi luoda palvelusitoumus- ja laatujärjestelmä, jossa valtuusto sitoutuu tuottamaan tai järjestämään kuntalaisten tarvitsemat palvelut." Joulukuiset budjettivaltuustot koetaan nykyisin enemmän rituaaliksi ja rutiiniksi kuin todellisiksi päätöksentekotilanteiksi.
Budjetin tekoon liittyvät uudistukset, muun muassa tulosaluetason sitovuus valtuustoon nähden, ovat sekoittaneet perinteistä budjettipeliä.
"Jos kunnallisdemokratiaa pidetään arvona sinänsä, valta ei ole liikahtanut toivottuun suuntaan. Päinvastoin, vaikutusvalta siirtyi edellisellä valtuustokaudella yhä lähemmäs valtaeliittiä." "Kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kuntalaiset ovat häviäjiä kuntatason valtapelissä. Kuilu kasvoi sekä päättäjien ja valmistelijoiden että toisaalta päättäjien ja kuntalaisten välillä."
Epäviralliset suhteet
Kyselyyn vastanneesta kaupunginjohdosta 17 prosenttia kertoi käyttäneensä vallankäytön muotona "lehmäkauppoja", valtuutetuista kaupoissa ilmoitti olleensa mukana viisi prosenttia.
"Vaikka yleensä virkamiehen valtakäyttäytymisessä ei olisi juridisesti tai moraalisesti mitään tuomittavaa, osapuolille saattaa olla useimmiten edullista, etteivät ulkopuoliset toimijat tunnista ystävyys- tai muiden suhteiden olemassaoloa. Puhumattakaan tilanteista, joissa osapuolet pyrkivät vaikuttamaan salaa ohi virallisen systeemin. Asioiden salaisuus tekee järjestelmästä haavoittuvan ja alttiin korruptiolle."
Puheenjohtajat innokkaita
Olennaisiin päätöksiin liittyvää valtaa on eniten kaupunginjohdolla, mikä johtuu vahvasta valmisteluasemasta. Päätösehdotusten muotoilu on kunnanjohdon virkatehtävä. Johto voi halutessaan myös jarruttaa asioiden etenemistä tai pitää ne pöytälaatikossaan.
Valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet valtapäätöksiin koettiin heikommiksi kuin kaupunginjohdon. Kaupunkivertailu osoitti, että olennaisiin valtapäätöksiin pystyttiin parhaimmin vaikuttamaan Kotkassa ja huonoimmin Lahdessa.
TILAAJILLE
Vainio Riitta
5.2.1996 2:00
Edustuksellinen demokratia on ajautunut kunnissa kriisiin. Jos demokratian mittarina käytetään taloudellista vallankäyttöä, kunnissa vallitsee muutaman henkilön harvainvalta. Valta on keskittynyt kunnanjohtajalle ja viranhaltijoille.
Valtaeliittiin pääsevät virkamiesten lisäksi vain johtavat luottamushenkilöt, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, jotka ovat alkaneet omaksua virkamiehen roolia.
"Ehkä se on orastava merkki johtavien päättäjien halusta ammattilaistua muiden pohjoismaiden tapaan", Kotkan kaupungin tutkimuspäällikkö, hallintotieteen tohtori Hannu Tuittu sanoo.
Tuittu on tehnyt väitöstutkimuksen kunnallispoliittisesta eliitistä ja taloudellisen vallan käyttöstä kunnissa. Tutkittavina olivat Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kotka ja Lappeenranta. Vastaajina oli sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Aineisto on vuodelta 1992.
Uskottavuus katoamassa
Vallan perusta on budjettivalmistelussa. Vain yksimielisesti toimiva valtuusto pystyy kumoamaan virkamieseliitin esitykset.
Budjettiasiat edellyttävät suurta tietomäärää ja tiedon lähteiden kontrollia. Valtuutetuilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia perehtyä laajoihin ja monimutkaisiin asioihin. Heidän on luotettava valmisteluprosessiin.
Keskeinen kysmys on, ketkä tosiasiassa päättävät kuntien säästöistä ja uuden hyvinvointipolitiikan suunnasta.
Tuitun mukaan kehitys johtaa vääjäämättä siihen, että päätösvalta yhä enemmän siirtyy valtuutetuilta valmistelevalle ja täytäntöönpanevalle hallinto- ja virkaeliitille. Se määrää luottamustason päättäjien ja kuntalaisten puolesta, mistä pitää säästää ja mitä palveluja kehitetään.
Tuittu arvioi myös vastausten henkeä. Hän päätyy siihen, että kunnallispoliitikot välttelevät leikkausten suorittamista, jos niistä aiheutuu poliittisia menetyksiä. Tästä seuraa, että käytännössä johtavat viranhaltijat tekevät yksityiskohtaiset esitykset säästöistä.
"Jos demokraattisesta päätöksenteosta halutaan pitää kiinni, tulisi luoda palvelusitoumus- ja laatujärjestelmä, jossa valtuusto sitoutuu tuottamaan tai järjestämään kuntalaisten tarvitsemat palvelut." Joulukuiset budjettivaltuustot koetaan nykyisin enemmän rituaaliksi ja rutiiniksi kuin todellisiksi päätöksentekotilanteiksi.
Budjetin tekoon liittyvät uudistukset, muun muassa tulosaluetason sitovuus valtuustoon nähden, ovat sekoittaneet perinteistä budjettipeliä.
"Jos kunnallisdemokratiaa pidetään arvona sinänsä, valta ei ole liikahtanut toivottuun suuntaan. Päinvastoin, vaikutusvalta siirtyi edellisellä valtuustokaudella yhä lähemmäs valtaeliittiä." "Kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kuntalaiset ovat häviäjiä kuntatason valtapelissä. Kuilu kasvoi sekä päättäjien ja valmistelijoiden että toisaalta päättäjien ja kuntalaisten välillä."
Epäviralliset suhteet
Kyselyyn vastanneesta kaupunginjohdosta 17 prosenttia kertoi käyttäneensä vallankäytön muotona "lehmäkauppoja", valtuutetuista kaupoissa ilmoitti olleensa mukana viisi prosenttia.
"Vaikka yleensä virkamiehen valtakäyttäytymisessä ei olisi juridisesti tai moraalisesti mitään tuomittavaa, osapuolille saattaa olla useimmiten edullista, etteivät ulkopuoliset toimijat tunnista ystävyys- tai muiden suhteiden olemassaoloa. Puhumattakaan tilanteista, joissa osapuolet pyrkivät vaikuttamaan salaa ohi virallisen systeemin. Asioiden salaisuus tekee järjestelmästä haavoittuvan ja alttiin korruptiolle."
Puheenjohtajat innokkaita
Olennaisiin päätöksiin liittyvää valtaa on eniten kaupunginjohdolla, mikä johtuu vahvasta valmisteluasemasta. Päätösehdotusten muotoilu on kunnanjohdon virkatehtävä. Johto voi halutessaan myös jarruttaa asioiden etenemistä tai pitää ne pöytälaatikossaan.
Valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet valtapäätöksiin koettiin heikommiksi kuin kaupunginjohdon. Kaupunkivertailu osoitti, että olennaisiin valtapäätöksiin pystyttiin parhaimmin vaikuttamaan Kotkassa ja huonoimmin Lahdessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ähtärissä todellisia vallanpitäjiä ovat virkamiehet ja muutama politrukki.