Millä oikeudella

johtuu Israelin miehityksestä miksi ei sitten ollut Palestiinan valtiota ennen vuotta 1967 jolloin Israel puolustussodassa valloitti nykyiset alueet. Joita se muuten heti tarjosi takaisin rauhaa ja tunnustusta vastaan. Vastauksena arabimaiden kollektiivinen ei: ei neuvotteluja, ei rauhaa, ei tunnustusta.

Palestiinan valtiota ei ole milloinkaan ollut ja sen syntymistä hidastaa yhä se että sovittuja rajoja ei vieläkään ole, ei sopimusta pakolaisista ym. Miehitys sinänsä ei ole laiton, se syntyi puolustussodan seurauksena eikä rikkonut kainsainväistä lakia siltä osin.

LÄHI-IDÄN TAPAHTUMAT



Palestiinaa, joka on entistä juutalaisten Kanaanin maata, ovat hallinneet roomalaiset, bysanttilaiset, muslimit ja ristiritarit, Egyptin mamelukit ja Turkin ottomaanit vuosina 1517-1917. Lähihistoriassa Palestiinaa hallitsivat englantilaiset vuosina 1917-1948 sen jälkeen, kun Turkin ottomaanien ylivalta romahti I maailmansodassa.

Palestiinan hallinnon ensimmäisenä toimenpiteenä Englanti antoi vuonna 1917 ns. Balfourin periaatejulistuksen juutalaisten kansalliskodin perustamisesta.

Kansainliiton Englannille 24.7.1922 myöntämällä mandaattialueen oikeudella Englanti erotti hyväntahtoisuutta osoittaen Jordanjoen itäpuolisen laajan Transjordanian alueen arabivaltioksi (4/5 koko mandaattialueesta, joka vuodesta 1946 lähtien Jordanian valtio). Kansainliiton päätös edellytti, että samalla juutalaisille jää kansankodiksi Transjordaniasta länteen oleva alue, joka tunnetaan nimellä Palestiina ja joka on nykyään Israelin valtion aluetta. Jaon hyväksyivät juutalaiset, arabit eivät.

Juutalaisille tarkoitetusta Palestiinan alueesta erotettiin YK:n toimesta 29.11.1947 vielä Länsiranta eli Juudea ja Samaria erilliseksi arabivaltioksi USA:n ja Neuvostoliiton hyväksyessä jakosuunnitelman (huom. jo toinen arabivaltio alkuperäiselle mandaattialueelle). Jälleen jaon hyväksyivät juutalaiset, mutta eivät arabit - ja nykyinen kutsu pyhään jihad-sotaan Israelia vastaan julistettiin. Seurasi Libanonin, Irakin, Syyrian, Egyptin ja Transjordanian sotajoukkojen laajamittainen varustelu juutalaisten tuhoamiseksi.

Sodan lähestyessä kehotettiin alueella olevia arabeja poistumaan siksi pariksi viikoksi, mitä juutalaisten "sukupuuttoon hävittämissodan verilöyly" kestäisi (Arabiliiton pääsihteeri Azzam-Pashan ilmaisu 15.5.1948 tulevan sodan tavoitteesta). Israelin julistautuessa itsenäiseksi valtioksi 14.5.1948 arabit aloittivat sodan seuraavana päivänä. Sekä määrällisesti että laadullisesti huonosti aseistautunut Israel voitti sodan kaikkien hämmästykseksi.

Noin 750.000 arabia oli noudattanut kehotusta poistua alueelta ja he jäivät sodan päätyttyä pakolaisleireille YK:n ruokittaviksi ja siemeneksi myöhemmille Israelin vastaisille toiminnoille. Yksikään arabivaltio ei suostunut asuttamaan heimovelipakolaisia, ei edes Jordania, jonka väestöstä 60 % on samaa arabikansaa kuin pakolaiset (Syyriasta, Libanonista, Irakista, Egyptistä jne. tulleita arabeja).

Tiedotusvälineet korostavat usein arabipakolaisten vakavaa ongelmaa jättäen mainitsematta toisen pakolaisryhmän, nimittäin sodan jälkeen arabimaiden karkottamat ja putipuhtaaksi ryöstämät noin miljoona juutalaista. Näistä Israel asutti 700.000, loput muuttivat Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Lisäksi Israel otti alueelleen takaisin halukkaat arabit, noin 130.000. Nykyään Israelissa asuu noin 950.000 arabia täydellisin kansalaisoikeuksin.

Aselepolinjojen muotouduttua 1949 Israelin valtion alueeksi jäi alle 20 % alkuperäisestä Englannin mandaattialueesta Jordanian liittäessä Länsirannan sekä Itä-Jerusalemin Transjordanian alueeseen. Nykyään paljon kiistelty palestiinalaisvaltio on jo käytännössä olemassa ja se on Jordania, jossa väestö on samaa arabikansaa kuin ns. "palestiinalaiset" (jotka ovat arabien Israelia vastaan käymässä hyökkäyssodassa pakolaisiksi joutuneita arabeja, joita arabivaltiot eivät suostu asuttamaan".

Korostettakoon, että Israelin valtio on olemassa YK:n nimenomaisella päätöksellä. Kesäkuussa 1967 arabiarmeijoja vastaan käymässään "kuuden päivän sodassa" Israel valloitti Länsirannan Jordanialta ottaen haltuunsa koko Jerusalemin (alueita ei vallattu Arafatilta, kuten usein luullaan).

Voi vain ihmetellä, että Israelin voitettua sodan Länsirannan väestö muuttui äkkiä "palestiinalaisiksi" ilmeisesti Israelin valtion voimistumisen vastapainoksi, vaikka maata nimeltä Palestiina, jota palestiinalaiset olisivat hallinneet, ei ole koskaan ollut (saati Jerusalem olisi ollut sen pääkaupunki).

Ei ole ollut palestiinalaisen itsenäisen kansakunnan omaa kieltä ja kulttuuria eikä mitään huomattavaa liikettä palestiinalaisen kotimaan puolesta ennen vuotta 1967. Jordanian kuningas Hussein ei siis syyttä julistanut laittomaksi Arabiliiton vuonna 1974 tekemää päätöstä, jolla PLO on kaikkien palestiinalaisten, myös Länsirannan arabiväestön, virallinen edustaja. Tätä ennenhän kuningas Hussein oli vuonna 1970 karkottanut PLO:n aseellisen siiven verisesti, kun PLO:n sissit olivat muuttamassa Jordaniaa aseleiriksi terroristitoimintaansa varten. On syytä huomata, että PLO:ta ei ole koskaan valittu kansanäänestyksellä palestiinalaisten edustajaksi. Se on arabivaltioiden arabipakolaisten nimissä synnyttämä terroristijärjestö Israelin tuhoamispäämäärässä.

Israelin voitto kuuden päivän sodassa ja Jerusalemin haltuun ottaminen toivat yhtäkkiä Jerusalemin polttopisteeseen. Arafat ryhtyi väittämään, että Jerusalem on pyhä islamilaisuudelle, vaikka esimerkiksi vuosina 1948-1967 Jordanian pitäessä Jerusalemia hallussaan Jerusalemin asema ei mitenkään korostunut islamilaisuudessa. Muhammed ei sanonut Jerusalemin olevan pyhä islamille. Koraanissa Muhammed ei kertaakaan mainitse sanaa Jerusalem, mutta Mekka mainitaan satoja kertoja ja Medina useita kertoja. Koraanissa kyllä kerrotaan, kuinka Muhammed lähti siivekkäällä ratsullaan Suojellusta moskeijasta (tarkoittaa Mekkaa) Kaukaisimpaan moskeijaan, jonka muslimit tulkitsevat tarkoittavan Jerusalemia.

Historiasta tiedetään, että Muhammed kuoli v. 632 jKr., mutta Kalliomoskeija ja Al Aqsan moskeija rakennettiin vasta 690-luvulla jKr. Muhammedin eläessä Jerusalemissa ei ollut moskeijaa ja muslimien vaatimukselle Jerusalemista pyhänä paikkana ei ole olemassa todellisuuspohjaa. Kerrotaan vielä, että Muhammed nostettiin taivaaseen Jerusalemista, mistä johtuen Jerusalem on kolmanneksi pyhin paikka islamissa. Todellisuudessa Muhammed haudattiin Medinaan.

Jerusalem ei ole ollut muiden kansojen kuin juutalaisten pääkaupunki kuningas Daavidin valloitettua sen vuonna 1004 eKr. Vanhassa Testamentissa Jerusalem esiintyy 667 kertaa ja Siion 154 kertaa. Kutsu Jerusalemiin viettämään raamatullisia juhlia on ollut vuosisatojen ajan juutalainen perinne ja rukous "ensi vuonna Jerusalemissa" oli juutalaisuuden hartaimpia toiveita diasporan aikana.

Mikään muu kansa ei ole ollut yhtä uskollinen Jerusalemille ja 1800-luvun lopusta lähtien siellä on ollut selvä juutalaisenemmistö. Jerusalem on juutalaisille (myös kristityille) pyhä kaupunki, mutta Arafatille vain keino Israelin painostamiseksi.



Shalom!

Samajuttu Suomen karjalassa ...

Venäjän pitäisi vetää sieltä "miehitysarmeijansa" ja purkaa laittomasti rakennetut "siirtokunnat" ...
sekä palauttaa esi-isien pyhät uhrilehtomme ja kansakuntamme synnyinmaa ...

Sinulta voin kysyä:
Miksei Palestiina tee kaikkia täysin samoja asioita, mitä haluat Israelin tekevän?

T. Sharoha