Adventismi niminen harhaoppi ja sapattikultti kuolisi pois
- jos ei olisi Ellen G Whiten henkeä ja pastoreita vaikuttamassa
- jos sunnuntai ei olisi pedonmerkki
Raamattu pedonmerkistä
"Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa."
Adventismin mukaan (jos he uskovat Raamattuun) sunnuntai pedonmerkkinä aiheuttaisi
- ilkeitä paiseita
- et voisi tehdä ostoksia kaupassa
- jos ei olisi Ellen G Whiten henkeä ja pastoreita vaikuttamassa
- jos sunnuntai ei olisi pedonmerkki
Raamattu pedonmerkistä
"Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa."
Adventismin mukaan (jos he uskovat Raamattuun) sunnuntai pedonmerkkinä aiheuttaisi
- ilkeitä paiseita
- et voisi tehdä ostoksia kaupassa
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ylistetään sapatin herroja, pastoreita.
Ahneita kirjanoppineita.
Raamatun ulkopuolelta ja ikivanhaa vuodelta 321 vuoden 1844 viitekehyksessä.
Sapatti tekee niin helkutin viisaaksi.
Meidän pastoreiden oppimme on peräisin vuodelta 321
Vuonna 321 keisari Konstantinus Suuri antoi määräyksen "auringon kunnioitetun päivän" pyhittämisestä.
Sunnuntai on pedonmerkki.
Miksi pastori hymyilee pirullisesti sapattina?
Siinäpä sulle sapattikoulussa mietittävää.
Juutalaiset ja adventistit.
Yhdistääkö yhteinen sapattiusko?
Pedonmerkki ja paiseet
Ihmisen elimistössä täytyy tapahtua jotain ilkeää kun tulee pahoja paiseita.
Varmaan aika tuskallista.
"Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa."
Adventistit harhaoppisina eivät usko Jeesukseen ja Raamattuun.
Vaikea uskoa ja nähdä kun musta Ellen-huppu päässä.
Ne pastorit jotka ovat halunneet ottaa pedonmerkin eivät pelastu.
Jos uskoo Raamattuun Jumalan Sanana.
Aloitus on kirjoitettu Jumalaa vastaan siten, että halutaan kirota Jumalan tahto ja siunata kirkkohistoriassa luettu henkilö, joka toi sunnuntain kirkkopyhäksi.
Apostolisen kirkon hajottaminen on Perkeleellinen työ, jossa S.tana ei ulkoapäin päässyt hajottamaan seurakuntaa, jossa oli mm. yhteinen lepopäivä, kirkkohistorian mukaan, niin se soluttautui kirkon sisälle.
Kirkkohistorian mukaan, eri henkilöt toivat antisemitismin Herran kansaa vastaan, toi omat määreet, ei henkilöiden kautta, ja tämän auringonpalvonta, jonka toi lyömänsä aurinkopäivän kolikko palvoja on tosi, historiassa edelleen luettavissa.
Hän toi sunnuntain pyhitti yleisuskonnon merkkiäiväksi, jota nyt palvotaan ja kumarretaan pilkaten Jumalan sapattia vastaan.
Ortodoksisuus joka on yksi yleisuskonnon kirkkokunta, on vieläkin siellä edelleen kuultavissa tuo antisemitismin kaiut siinä kirkkokunassa tänään.
Eli ette voi millään pyyhkiä pois historiasta sen hapatteen mitä kumarratte pakanallisesti, yleisuskonnossa ja luette Herran edessä tuomionne yllenne, koska pidätte Jumalan sanan perinnesaastarättinne peittovaatteena uskovaisten silmillä.
Siinä on moni tämänpäivän vanhurskaatkin langennut, tosin ei kaikki, vaan pieni lauma, tietää ja tuo esiin tänään.
Eli yleisuskonto on harhaoppi, sunnuntaikultti, joka kuolee pois helvetin tulessa.
SE tulee esiin Ilmestyskirjan luvuissa.
Kannattaa lukea muuta, kuin yleisuskonnon satukirjoja, harhaisen käärmeuskonnon tunnustuksissa, muotouskonnon kirkkopäivissä, sekä opeissa.
Älkää eksykö mussuttajien harhaan, edes adventistit. Pitäkää sapatti esissä, se tuo tuomion merenaaltoisen uskonnollisuuden palvojille.
Sodomakin nousee heille tuomioksi, koska sodomalaiset tuomittiin, jos Herra ei tuomiste tämänpäivän muotouskonnollisia, niin Sodoma syyttää heitä, mitattiinhan heidät, niin tämän haureuden uskonnollisuus tuomitaan tänäänkin, kuten aloittajan mussuttamisen mitta Herran Päivänä.
Ilm. 18:3:
"Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet..." Tuon lauseen rakenteen tarkoitus on antaa meille ilmestystä. "Sillä hänen haureutensa vihan viiniä..."
Babylonin haureudella tarkoitetaan epäjumalanpalvelusta.
Kyseessä on väärä uskonto, joka perustuu lihan himoille.
Epäjumalanpalvelus tarkoittaa syntisten halujen toteuttamista uskonnollisessa yhteydessä.
"Enhän minä syntiä tee. Minähän harjoitan uskontoa."
Sellainen uskonto herättää Jumalan vihan kaikkia kansoja kohtaan.
Sana "kansat" voidaan myös kääntää sanalla "pakanat".
Minulla ei ole ennakkoluuloja ei-juutalaisia kohtaan.
Mutta meidän pitää ymmärtää, mitä sanalla "pakanat" tarkoitetaan.
Kun Uudessa testamentissa käytetään sanaa pakanat, sillä voidaan tarkoittaa kansoja. Mutta sillä voidaan tarkoittaa myös niitä, joilla ei ole liittosuhdetta Jumalaan, jopa juutalaisia.
Jos juutalainen kapinoi, hän ei ole Jumalan liitossa.
Pakana, joka kapinoi evankeliumia vastaan, ei ole myöskään liitossa Jumalan kanssa.
Jumala ei katso ihmiseen.
Kristillisyyden harharetken alkuaskeleet, kun Perkele hajoitti Apostolisen seurakunnan, ja toi meille sunnuntai- korvausteologian - yleisuskonnon.
Baranabas - https://fi.wikipedia.org/wiki/Barnabaan_kirje
(100 jKr. ) Tämä Barnabas - kirjeen mukaan Jumalan lupaukset eivät kuulu juutalaisille.
Tämän korvausteologian hituset näkyivät jo Markioin kirjoituksissa 160 jKr.
Ko. Markion tahtoi puhdistaa juutalaisista vaikutuksista.
Eli P.erke halusi kirkon sisälle, juutalaisvastaisuutta "kirkkoisien" ajattelun ja kirjoituksiin, olisiko myhäiskylvöt Lutterissakin ja sen opin tuulet Kärkkäisenkin jutuissa. EU- saattaaa olla viimeisen pedonmerkin tuulten puhaltajia - Herran kansaa kohtaan. Palataan vielä takaisin.
Irenius -yksi antisemitisti - 180 jKr. "Juutalaiset hylkäsivät Jumalan Pojan ja ajoivat Hänet pois, kun he tappoivat hänet. Siksi Jumala on ihan oikein hylännyt heidät ja antanut heidän hedelmänsä viinitarhan ulkopuolella oleville."
Irenaeus kirjoitti vuoden 181 jKr. tienoilla: "Ne, jotka ylpeilevät kuuluvansa Jaakobin huoneeseen ja Israelin kansaan, ovat menettäneet perintöosuutensa Jumalan armoon."
Missä niin sanotaan Raamatussa? Nämä olivat varhaisia kirkkoisiä.
Tuottelias kirjoittaja Origenes perusti korvausteologiansa allegorisen tulkinnan varaan vuonna 250 jKr.
Esimerkiksi Matt. 15:24:ssä sanotaan, että Jeesus lähetettiin Israelin huoneen kadonneiden lammasten luo. Origenes väitti, etteivät nämä kadonneet lampaat ole juutalaisia! Hän sanoi, että he olivat kristittyjä, jotka kuuluivat taivaalliseen Israeliin.
Ajan myötä tällaisista asenteista tuli avoimen antisemitismin perusta kristikunnan joillakin sektoreilla. Kaikki juutalainen torjuttiin yrityksenä kaataa ja juutalaistaa seurakunta. Alkuseurakunta oli kiistämättä ytimiään myöten juutalainen.
Vuonna 325 jKr. Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen.
Rooman keisari Konstantinus palvoi aurinkojumalaa.
Oletettavasti hän kääntyi muodollisesti kristinuskoon.
Hänen hallituskauttaan leimasi liitto pakanauskontojen kanssa.
Hän luultavasti vainosi enemmän ihmisiä kuin vainottiin minään muuna ajanjaksona Jerusalemin tuhon jälkeen.
Kristityt vainosivat satojatuhansia muita kristittyjä.
Kristityt tappoivat kristittyjä.
Ensimmäisellä vuosisadalla Nikean kirkolliskokouksen jälkeen pakanallisuus nousi Rooman valtakunnassa. Konstantinus synkronoi Rooman pakanauskonnon ja kristinuskon voittaakseen kansanjoukot puolelleen. Vain vuosi Nikean kirkolliskokouksen koollekutsumisen jälkeen Konstantinus määräsi oman poikansa Crispuksen teloitettavaksi. Myöhemmin hän teloitutti vaimonsa Faustan kuumassa vedessä. Sitten hän ruoskitutti sisarensa pojan kuoliaaksi ja määräsi sisaren miehen kuristettavaksi. Tämä oli Konstantinus, jota kristityt tukivat.
Kun Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen yleisistunnon Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 jKr., antisemitismi oli laajalle levinnyttä seurakunnassa.
Nikean kirkolliskokoukseen osallistui 318 piispaa, joista yksikään ei ollut juutalainen. Ensimmäinen edikti puolsi "auringon päivän" eli sunnuntain asettamista.
Edikti annettiin Nikean kirkolliskokouksessa. Tähän asti niin kristityt kuin juutalaisetkin viettivät lepopäivää juutalaisena sapattina Raamatun käskyn mukaisesti yhtenä Herran juhlapäivänä. Se muutettiin Nikean kirkolliskokouksessa sunnuntaiksi, kuten me sitä nyt kutsumme.
Nikean teologinen juutalaisvastaisuus laski perustan -
myöhempien kirkolliskokousten antisemitistisille päätöksille.
Antiokian kirkolliskokous (341 jKr.) kielsi kristityiltä yhteisen pääsiäisenvieton juutalaisten kanssa.
Eli tämä on sunnuntainhistoria, ja tätä ei pakanallisuudesta ole Herra pyhittänyt.
Siinä on murhamies- veriset kädet. Ei unohdeta, kun kumarrellaan pakanallisuuden pyhien puoleen ja pyllistetään Herran SAnalle.
Laodikean kirkolliskokous (300-l.) kielsi kristityiltä juutalaisen, raamatullisen sapatin vieton.
Jotkut kristityt olivat pyhittäneet lauantain ja sunnuntain. Se kiellettiin. Juutalaisilta ei saanut ottaa vastaan matsa-leipää, eikä juutalaisia juhlia saanut viettää.
Muutos oli radikaali niin Israelille kuin kristikunnallekin.
Israel karkotettiin maasta, ja se asui diasporassa, hajallaan.
Juutalaiset ovat alkaneet palata Israeliin vasta sadan viime vuoden aikana. Sen myötä on käynyt ilmi, että kristikunta on ajautunut kauas juutalaisilta juuriltaan.
Korvausteologia on allegorisoinnin tuotosta. Se on myös hirvittävää historiaa, jota juutalaiskansa on kohdannut, kun kirkko vainosi juutalaisia.
Augustinus (354―407) piti kristinuskon totuuden jumalallisena osoituksena, että juutalaisten nöyryytys oli kirkon voitto synagogasta.
Johannes Khrysostomos (354―407) oli kreikkalainen teologi ja Konstantinopolin arkkipiispa. Hänen liturgioitaan ja rukouksiaan luetaan yhä ortodoksikirkossa.
Hän piti kahdeksan tuhoisaa saarnaa Antiokian kirkossa. Saarna 7 jae 1:
"Vihaan juutalaisia, koska heillä on laki ja he loukkaavat sitä."
Kun tultiin 600-luvulle, Messiaan uskoon tulevat juutalaiset pakotettiin sanoutumaan irti juutalaisesta taustastaan ja perinnöstään, ennen kuin heidät suostuttiin kastamaan.
Visigoottien julistus v. 680―687: "Hylkään kaikki juutalaisuuden riitit.
Inhoan sen juhla-aikoja ja opinkappaleita, joita aiemmin kunnioitin.
En vastedes osallistu mihinkään sen riittiin enkä juhlaan enkä entisen erheeni tapoihin.
Täten lupaan, etten ikinä enää palaa taikauskon oksennukselle."
Ristiretkeläiset täällä Jerusalemissa kokosivat juutalaisista valtaosan ja ahtoivat heidät suureen puusta rakennettuun synagogaan.
He lukitsivat ovet ja polttivat synagogan maan tasalle laulaen: "Kristus, palvomme Sinua." Nämä olivat ristiretkeläisiä. Siksi en ikinä suosittele, että evankelistat tai uskovat nimeäisivät kokouskampanjoitaan "ristiretkiksi". Sanassa on erittäin ikävä vivahde juutalaisille ja muille, jotka kaatuivat ristiretkeläisten miekkaan.
Martti Luther oli alussa myötämielinen juutalaisia kohtaan. Hän uskoi uskonvanhurskaussanoman vetoavan juutalaisiin. Kun juutalaiset eivät kääntyneetkään kristinuskoon, Luther katkeroitui heitä kohtaan.
Sen seurauksena hän alkoi halveksia heitä katolisen kirkon tapaan.
Luther puhui sen puolesta, että juutalaiset karkotettaisiin Saksasta. Hän rohkaisi tuhoamaan synagogia. Hän sanoi, että juutalaisten uskontokirjat pitäisi polttaa.
Lutherin kirjanen "Juutalaisista ja heidän valheistaan" julkaistiin v. 1543.
Siinä hän kirjoittaa: "Ensiksi kaikki synagogat pitää polttaa. Kaikki, mitä jää jäljelle, pitää haudata, ettei kukaan pysty näkemään kiveä eikä kekälettäkään. Juutalaisten rukouskirjat pitää hävittää. Juutalaisten kodit pitää tuhota. Pääsy kaduille ja markkinoille pitää kieltää.
Heidät pitää määrätä pakkotyöhön ja pakottaa ansaitsemaan leipänsä hiellä.
He elävät tekemällä pahaa ja ryöstelemällä. He ovat petoja, jotka pitää ajaa pois kuin hullut koirat ikihyviksi." Adolf Hitler ja kolmas valtakunta oikeuttivat Lutherin opetusten ja sitaattien nojalla antisemitismin ja juutalaiskansan murhan.
Miettikääs tätä.
Pahamaineisen Dachaun keskitysleirin portilla luki "tervehdys" juutalaisille:
"Olette täällä, koska tapoitte Jumalamme."
Käännetään tämä synkkä kristinuskon historia ympäri.
Se on perustunut antisemitismiin ja korvausteologiaan.
Kirkon, seurakunnan ja kaikkien kuulijoiden täytyy sanoutua siitä irti ja tehdä siitä parannus nyt. Täytyy kitkeä pois kaikki antisemitismi. Täytyy kitkeä pois korvausteologian väärä oppi seurakunnan keskuudesta.
On ironista, että vain vuosisatoja aiemmin Messias itse on juutalainen. Hän oli juutalainen ja on aina juutalainen. Juutalainen Messias, joka kuoli ja nousi kuolleista täällä Jerusalemissa, on sama juutalainen, joka palaa Jerusalemin kaupunkiin.
Raamatun kirjoittajat ja alkukristityt, messiaaniset, olivat juutalaisia. Ensimmäinen seurakunta oli juutalainen Jerusalemissa. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat Israelista olivat juutalaisia. Seurakunnan johtajien ensimmäinen neuvosto eli Paavali, Barnabas, Pietari, Jaakob ja muut sekä apostolit olivat juutalaisia.
Room. 9:3―5:ssä luetellaan asioita toisella tavalla. Paavali sanoo:
"Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois [Messiaasta] veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta, ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja heistä on [Messias] lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!"
Tässä näemme yhdeksän tosiasiaa juutalaiskansasta.
Ensinnäkin he ovat israelilaisia, joille Jumala antoi nämä lupaukset.
Toiseksi he ovat Jumalan adoptoimia lapsia.
Kolmanneksi, heillä on Herran kirkkaus, ja neljänneksi, liitot, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin liitot.
Viidenneksi heille on annettu toora, kirjoitettu laki, Mooseksen opetus.
Kuudenneksi he olivat tosi jumalanpalveluksen toimittajia.
Seitsemänneksi heille annettiin Jumalan lupaukset, ja he ovat antaneet ne puolestaan teille kaikille.
Kahdeksanneksi heidän ovat isät Aabraham, Iisak ja Jaakob.
Heidät on haudattu Hebroniin, Israeliin.
Yhdeksänneksi heistä on Messias, Jeshua, inhimilliseltä puoleltaan. "Jeshua" merkitsee hepreaksi: "pelastus". Heistä on Jeshua, Messias, lihan puolesta.
Ilman juutalaisia meistä uskovista kukaan ei olisi tässä tänään.
Room. 11:ssä Jumala toi ilmi juutalaisen hengellisen pelastuksen.
Juutalainen apostoli Paavali, hepreaksi Shaul, varoitti kansojen kristittyjä, ettei näiden pidä ylpeillä asemallaan. Hän sanoi, että Jumala tahtoo kansojen kristittyjen herättävän juutalaisissa kateutta seurakunnan ja Jumalan suhdetta kohtaan.
Ikävä kyllä kristillinen antisemitismi, korvausteologia ja kristikunta historiassa on ajanut juutalaiset täysin päinvastaiseen suuntaan.
Paavali sanoo Room. 11:18:ssa: "...älä ylpeile oksien rinnalla; - mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata [juutalaista] juurta, vaan juuri kannattaa sinua." J. 20―21:
"Älä ole ylpeä, vaan pelkää. Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan." Paavali paljastaa totuuden, että kaikki israelilaiset lopunaikoina pelastuvat, kun heidän Messiaansa Jeshua palaa tuomaan heille anteeksiannon.
Room. 11:25―27: -
"Sillä minä en tahdo, veljet ― ettette olisi oman viisautenne varassa pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut ja niin kaikki Israel on pelastuva."
J. 28: "Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.
Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu."
On erittäin tärkeää ymmärtää Jumalan tarkoitukset Israelia kohtaan. Siksi voimme sanoa ja lukea Raamatusta Jumalan lupauksia juutalaiskansaa ja Israelin maata kohtaan.
Muista, mitä luemme 1. Moos. kirjasta.
Muistetaan myös, mitä sanotaan Jer. 16:14―16:ssa lopunajoista.
"Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota:
'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta', vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut'. Sillä minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä."
Matt. 25:31: "Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'."
Kun osoitamme rakkautta juutalaisille Herran kansalle, ja käännämme harhaisen kristillisen pakana antisemitismin historian seurakunnassa ja antisemitismin kautta juurrutetun korvausteologian kautta kristillisen historian vuosisatojen, kun kitkemme sen ja korvaamme sen Jumalan Sanan tosi teologialla, "Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, mutta kiroan niitä, jotka sinua kiroavat," pystymme kansoina, juutalaisina ja kansojen kristittyinä, yksi Messiaassa, astumaan täyteen perintöön, jonka saimme Hänen liittolupauksissaan juutalaisille ja kaikille meille, jotka uskomme Jeshuaan Messiaaseen.
Sinä itse vastaat uskon päämäärästä