Olen 42 vuotias alkoholisti/narkomaani, joka on voittanut taistelun alkoholia ja huumeita vastaan, toivottavasti. Päivänä yhtenä sain tutustua yhteen aivan uskomattoman ihanaan ihmiseen. Olen ollut rehellinen ja kertonut taustastani kaiken, niin hyvistä kuin huonoista asioista. Olemme tunteneet n. 2 kuukautta ja hän on tullut päivä päivältä rakkaammaksi, olemme viettäneet aivan uskomattoman kauniita ja ihania hetkiä keskenämme, niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Mutta on yksiasia joka meillä "tökkii" ja se on uskonto. Rakas naiseni on lähtöisin lestadilaisesta perheestä. Perheessä ei ollut lupa tuntea ja rakastaa,mikä on taas ´minulle hyvin tärkeää, sain kiinni raittuidestani Jumalan ja uskon avulla, ja minun Jumalani on semmoinen joka antaa tuntea ja kokea asiota. Nyt olemme tilanteessa jossa ,ystäväni käy hirvittäviä taistelija itsensä kanssa ja lahkonsa välillä, hän tuntee ettei ole oikeutettu saamaan vastaan rakkautta ja välittämistä, niitä asioita joita haluan hänelle tarjota.En tiedä missä mennään, olen rukoillut Jumalaani auttamaan häntä ja olen valmis tekemään mitä hyvänsä hänen puolesta .
Nyt olemme/olen tilanteessa ettemme/etten tiedä mitä tapahtuu????
Olen saanut toisen mahdollisuuden elää elämääni, ja sain mahdollisuuden tutustua ja rakastua, mutta miksi menetän hänet nyt????
Jos jollakin olisi jotain kokemuksia samantyyppisistä asioista niin olisin enemmän kuin kiitollinen kaikesta avusta, neuvoista.
Nyt olemme/olen tilanteessa ettemme/etten tiedä mitä tapahtuu????
Olen saanut toisen mahdollisuuden elää elämääni, ja sain mahdollisuuden tutustua ja rakastua, mutta miksi menetän hänet nyt????
Jos jollakin olisi jotain kokemuksia samantyyppisistä asioista niin olisin enemmän kuin kiitollinen kaikesta avusta, neuvoista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ehkä tämän tarkoitus on vaan näyttää sinulle että elämässä on hyviäkin asioita joidenka puolesta kannattaa yrittää. Noh, niin tai näin, et voi laittaa elämääsi muiden ihmisten varaan. Ihminen on kuitenkin loppupeleissä yksin itsensä kanssa. Kaikki me ainakin kuolemme yksin.
rukoile! rukouksesi kuullaan.
Jumala tietää mikä on sinulle loppujen lopuksi parhaaksi, joten rukoile hänen tahtoaan asialle ja ilmaise oma mielipiteesi. Rukoile äläkä lopeta rukoilemista
Kiitos sinulle
Tuntuu vaan niin helvetin tyhjältä ja raskaalta, mutta kai tämäkin oli tarkoitettu näin.
En tiedä???
Olette molemmat kristittyjä, joten periaatteessa Jumalanne pitäisi olla sama - ilman ristiriitoja.
Itse olen buddhalainen, rakas edesmennyt ystäväni oli kristitystä perheestä. Ristiriitoja meillä ei ollut - vain hyvin paljon rakkautta. Ystävänikin oli muuten entinen alkoholisti/narkomaani. Hänen sukunsakin hyväksyi minut lopulta.
Olen sitä mieltä, että hyvin syvä rakkaus vie yli pinnallisten ristiriitojen. Miksi ette rukoile yhdessä rauhaa sydämiinne? Jos teidät on tarkoitettu yhteen, niin tulee käymään. Ellei, sitten osaksenne tulee jotakin muuta. Käy miten käy, muista että elämä ei tähänkään lopu. Toivoaan ei pidä koskaan menettää.
Hei Harri!
Kaikki asiat tapahtuvat tarkoituksella, eikä sattumia ole olemassa. Joskus asioiden merkityksen ymmärtää vasta myöhemmin, joten luota, että kaikki kuuluu suunnitelmaan.
On aivan upeaa, että olet löytänyt yhteyden korkeimpiin voimiin, ja voittanut riippuvuutesi. Olen todella iloinen puolestasi, älä luovuta taistelua koska kärsijä olet vain Sinä itse!
Se mitä tulee rakkaaseen ihmiseesi, eihän mikään vielä ole heitetty menemään. Ensinnäkin ongelmatonta suhdetta ei ole, vaan kaikki kohtaamiset on opettamassa meille uusia asioita. Hänen opittavanaan on ehkä oppia ottamaan vastaan rakkautta, joka häneltä ei luonnistu ja Sinä voit mahdollisesti olla siinä suurena apuna hänelle. Tietysti omien voimavarojesi puitteissa.
Jokainen "vastoinkäyminen" on siunaus, joka pysäyttää, laittaa arvot uudelleenharkintaan, kääntää suuntaa ja opettaa meille paljon itsestämme. Tärkeintä onkin ymmärtää vaikeuksien sisältämä arvokas opetus ja kiittää siitä. Ehkä tämä tilanne opettaa sinulle uskoa ja lähimmäisen rakkautta silloinkin, kun hetki on vaikea. Tiedätkö kuinka moni pelosta ottaisi jalat alleen? Vaatii rohkeutta rakastaa, luottaa ja rukoilla voimia toiselle silloinkin kun asiat eivät mene itsensä toivomalla tavalla. Olet siinä hyvällä tiellä!
Luota siis siihen, että seisot tukevasti omilla jaloillasi ja sinulla on enkelisi vierelläsi tukemassa Sinua. Rukoile, että asiat menevät juuri niin kuin on kaikille osapuolille parhaaksi. Silloin lopputulos menee juuri niinkuin pitääkin, oli suunta mikä tahansa. Saat tukea jatkuvasti, kiitä siitä ja ota oppi vastaan!
Toivon Sinulle voimia ja valoa koettelemuksissa ja pyydän, että asiat tapahtuvat teidän molempien parhaaksi. Niinkuin on tarkoitettu.
Rakkaudella,
Dariel
Itse asiassa rukoilin jo..
Yritä rukoilla lisää ja lisää... ja lisää.... ja lisää...
Kutsu hänet kotiisi ja pyydä että rukoilisitte yhdessä, jos vain voitte...
Tsemppiä ja onnea uuteen elämääsi!
löytää ihminen, jonka kanssa voitte/voit puhua luottamuksella. Ulkopuolinen näkäkulma voisi tehdä hyvää. Siis perheneuvonnasta tai seurakunnasta ammatti-ihminen tai luotettava kristitty. Puhuminen auttaa !
Muista että Jumala näkee koko ajan mitä tapahtuu ja hän tekee mitä katsoo parhaaksi.
Paras keino on rukoilla lakkaamatta eikä luovuttaa. Jokainen sanasi kuullaan ja otetaan huomioon.
Ota yhteyttä kotisatamaan siellä voit pyytää esirukousta sekä saat apua ongelmiisi.
en muista tarkkaa osoitetta mutta mene vaikka googleen ja etsi sieltä kotisatama nimellä.
( hyvät sivut)
olleena ja sielunhoidossa monia keskusteluja läpikäyneenä, uskovia ja heidän kamppailuja seuranneena sekä itsekin näiltä alueilta jotakin kokeneena olen päivä päivältä nähnyt yhä selvemmin sen syvyyden, korkeuden ja laajuuden, joka on Jumalan käskyssä:
"Älä tee aviorikosta..."
Kun ymmärretään asia jumalallisesta näkökulmasta se käsittää kaiken esiaviollisen seksin.
Ei ole yksi tai kaksi uskovaa seurustelevaa paria jotka on tällä alueella menneet "rakkaudessaan" ohi Jumalan hyvien ohjeiden ja neuvojen ja sen seurauksena joutuneet moniin ristiriitoihin ja sekasotkuihin. Näitä seurustelussaan haaksirikkoutuneita ja/tai uskonelämässään haureuden tähden vinoutuneita on paljon. Seurauksena siitä kun Jumalan täydellinen siunaus ja johdatus seurusteluun nähden on ohitettu...
On alettu Jumalan sijaan palvoa omaa rakkaudenkokemusta ja näin menetetty se rakkauden aitous ja syvällisyys, joka tulee vain Jumalan siunauksen ja varjeluksen tietä elämän pyhyyden kunnioittamisessa...
Tiedän monia sellaisiakin tapauksia joissa haureuden myötä on lipsahdettu takaisin elämäntapaan josta Jumala nosti. Entinen päihteiden käyttäjä sortuu hyvin helposti takaisin päihteisiin jos on ensin sortunut haureuteen ja sitten suhteessa tulee vaikeita ristiriitoja. Mutta kun olisi alun alkaen elänyt suhdetta todeksi Jumalan pyhyydessä, kestäisi Kristuksessa sitten ne vastoinkäymisetkin menemättä takaisin maailmaan.
Minunkin Jumalani on sellainen joka antaa tuntea ja kokea asioita. Ehdottomasti. Muistetaan kuitenkin että on vain yksi Jumala. Jos tunnemme Jeesuksen niin tunnemme Hänet. Jumalakuvamme saattavat vaihdella mutta Jumala pysyy muuttumattomana vaikka käsityksemme Hänestä ja Hänen tahdostaan muuttuisivatkin.
Se mikä on yhden mielestä kokemisen sallimista voi toisen mielestä olla moraalittomuutta, ja mikä yhden mielestä on moraalittomuutta voi toisen mielestä olla tervettä kokemista.
Siksi on syytä etsiä Jumalan pyhää tahtoa näissä(kin) asioissa.
Olen aivan vakuuttunut että Herra parhaiten tietää ja tuntee mikä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme parasta on. Jos tahdomme kulkea tietä jolla tunne-elämämme ei haavoitu lisää vaan päinvastoin eheytyy ja paranee, se tie johtaa vääjäämättä ristin kautta, jolloin emme palvo emmekä seuraa ensisijassa tunteitamme vaan Kristusta ja Hänen ohjeitaan.
Tunteitaan seuraava - jolloin kaikki mikä vain tuntuu tarpeeksi hyvältä ja kauniilta on väistämättä oikein! - joutuu myös tunne-elämässään vahinkoon, ennemmin tai myöhemmin.
Toivotan koko sydämestäni sinulle ja ystävällesi runsasta Jumalan siunausta.
Nimität häntä "rakkaaksi naiseksesi" ja ymmärrän että tunteenne ovat syvät. Se kaikki on kaunista ja hyvää. Rakkaus on suuri lahja. Tässä vaiheessa hän ei kuitenkaan ole vielä naisesi - käsitin että ette ole vielä avioituneet, ehkä ette kihloissakaan? Hän on Jumalan kuten sinäkin ja toki rukoilet että Herra johdattaisi hänen aviomiehekseen sen henkilön joka Jumalan näkökulmasta on paras hänen koko loppuelämäänsä ajatellen - jos se henkilö olet sinä, kiitos Jumalalle siitä!
Uskon että kun luovutatte toisenne ja rakkautenne Jumalan hyviin käsiin rukoillen Hänen johdatustaan, sitoutuen noudattamaan Raamatun periaatteita ja niin kunnioittaen toisianne, pääsette varmasti näiden vaikeuksien läpi.
Jos virheitä on tullut tehtyä, pyytäkää ne anteeksi (myös toisiltanne) ja jatkakaa eteenpäin.
Tuli vielä mieleen. Ehkä Jumala todellakin haluaa tarjota hänelle sinun kauttasi sitä rakkautta, hyväksyntää, välittämistä ja armollisuutta jota ilman hän on jäänyt? Älä missään tapauksessa anna sielunvihollisen turmella ja mitätöidä tuota työtä haureuden kautta! Kun naisesi näkee että rakastat häntä syvästi ja että kaipaat häntä myös fyysisellä tasolla ja että kaipauksestasi huolimatta olet valmis pidättäytymään seksistä koska arvostat häntä niin suunnattoman paljon - se on hänelle suurenmoinen lahja ja tulee siunaukseksi seurustelullenne.
Ja vaikka teistä ei koskaan lopulta tulisi paria tämä ajanjakso elämässänne juurruttaa teitä syvemmin Jeesukseen ja elämän todellisuuteen ja sitä kautta tulee vahvaksi siunaukseksi koko loppuelämäänne varten.
Todellisten siunausten tie ei koskaan ole täysin kivuton, mutta niin sielu valmistetaan elämään ilossa, joka ei ole riippuvainen pelkästään olosuhteista ja tilanteista. Se on iloa itsestään elämästä jonka lähde on ikuisissa syvyyksissä, elämän antajan ehdottomassa hyvyydessä.
Tällaisella tiellä valmistetaan ja lujitetaan niitä ihmisiä jotka sekasortoisen aikamme pikaruokakulttuurin keskellä kykenevät olemaan uskollisia kumppaneita: he kulkevat toisen vierellä sitoutuen ja ymmärtäen myös sellaisina päivinä kun kaikki ei tunteellisesti ole pelkkää hurraata, sillä heidän elämänsä perusta on arvoissa jotka ovat hetkellisiä elämyksiä syvemmällä.
On todella vaikea katkoa väärät lahkositeet ilman että tulee loukanneeksi perheyhteyttä. Lisäksi asiassa vaikuttaa näkemykset siitä mikä "Jumalan mielestä on oikein". Lestadiolaisilla nuo "Jumalan mielipiteet" on tunnetusti melko jyrkkiä, ainakin joissain sellaisissa asioissa jotka heidän yhteisössä koetaan tärkeiksi. Näissä tarvitsette paljon viisautta ja pitkämielisyyttä. Älkää menettäkö toivoanne. Jumala on voimallinen vaikuttamaan niissä ja niiden kautta jotka Hänen tahtoaan etsivät.
Tulkoon vielä sanotuksi etten itse kuulu mihinkään tiukkaan lahkoon. Kokemukseni näistä asioista perustuvat 16 vuoden uskossaoloon, useiden vuosien sielunhoidolliseen työhön yli seurakuntarajojen ja rukouspalveluun - ja sen todellisuuden näkemiseen, mitä Pyhä Henki tekee niissä jotka rakastavat, itsensä Kristukselle uhraten ja totuuteen sitoutuen.
Tsemppiä!
Voi miten farisealainen, fanaattinen , uskonnolinen vastaus.
Aikuisista ihmisistä on kysymys, että kehtaatkin kirjoittaa., yök!
vastauksessa öklöttää?
Nimenomaan kirjoitin aikuisille ihmisille.
Aikuisille, jotka sanovat uskovansa Jumalaan. Ja jotka itse voivat vastaustani ja siinä esitettyjä asioita pohtia.
Kirjoituksessa esittämäni asiat joko toimivat käytännössä tai sitten eivät toimi.
Olen sitä mieltä että toimivat hyvinkin.
Kirjoitin nimenomaan todellisuudesta. Ja asioista jotka todellisesti rakentavat tai todellisesti haavoittavat. En suhtaudu todellisuuteen (mielestäni) jostakin uskonnollisesta ajatusrakennelmasta käsin jonka mukaiseksi todellisuus pitäisi vääntää ja katsella sitä omien rajoitusten läpi selittäen se toiseksi mitä se on.
Mikähän vastauksessani on farisealaista, fanaattista, uskonnollista?
Minua öklötti kuinka puolihuolimattomasti rinnastit päihderiippuvuuden ja rakkaudesta syntyneet fyysiset teot. Seksissä ei ole mitään likaista tai pahaa, kun se kauniisti toteutetaan ihmisen kanssa, jota rakastaa. Päihderiippuvuus ja riippuvuudet yleenäkin ovat ihan eri asia, eivätkä nämä kaksi asiaa liity toisiinsa mitenkään.
Riippuvuus on sairaus. Seksi ei ole.
Rinnastus ei ollut puolihuolimaton. En suhtaudu asiaan kokonaisuutena näin yksioikoisesti, asia on laajempi. Rinnastuksessa oli kuitenkin kyse siitä tosiasiasta että seksuaalinen lankeemus eli haureus uskovan elämässä (varsinkin jos on päihdetaustaa) johtaa usein lankeemukseen myös päihteissä. Ei voi rikkoa Jumalan hyvää tahtoa vastaan jollain elämän osa-alueella niin ettei se vaikuttaisi elämään kokonaisuutena. Varsinkin seksi on niin syvällinen ja kokonaisvaltaisesti ihmisen persoonaan, emotionaaliseen kokemiseen ja minäkuvaan vaikuttava asia että siinä on syytä kyllä löytää Jumalan antamat suuntaviitat.
Enkä nyt puhu kirkkokunnan, seurakunnan tai kristillisen yhteisön antamista suuntaviitoista joita voidaan "Jumalan" nimissä iskostaa taivaallisina tosiasioina, jolloin rikkomus yhteisön pelisääntöjä vastaan nähdään rikkomuksena itse Jumalaa vastaan.
Puhun todellisesta Jumalasta ja Hänen todellisesti hyvästä suunnitelmastaan ja tarkoituksestaan. Sitä on mahdollista jokaisen ihmisen elämässään kysellä ja etsiä.
Muista, että kirjoitin nimenomaan kristitylle ihmiselle ja siitä näkökulmasta että Jumalan tahto tunnustetaan. Jos tunnustamme että Jumalalla on tahto ihmiseen ja ihmisen toimintaan nähden, toki hyväksymme myös sen, että seksuaalinen asennoitumisemme kuuluu Jumalan tahdon piiriin?
Kysymys Jumalan tahdosta sisältyi jo Harrin aloitukseen. Se oli lähtökohta.
> Seksissä ei ole mitään likaista tai pahaa, kun se kauniisti toteutetaan ihmisen kanssa, jota rakastaa. <
Mitä on likaisuus? Mitä pahuus? Mitä seksin kaunis toteuttaminen? Mitä rakkaus?
Kysymys on lähtökohdista. Jos tunnustetaan Jumalan tahto johonkin asiaan nähden ja sitten rikotaan tuota tahtoa vastaan, asiassa on silloin kyse synnistä. Vaikka tapahtuma sinänsä olisi emotionaalisesti tyydyttävä ja kaunis ja vaikka siihen sisältyisi vilpittömiä tarkoituksia, synti tekee siitä likaisen.
En ole missään yhteydessä sanonut että seksi itsessään on likaista. En asennoidu seksiin sillä tavalla. Päinvastoin mielestäni on kyse mitä kauneimmasta asiasta, suuremoisesta lahjasta. Tunnen kokevani aitoa surua kun tuohon lahjaan suhtaudutaan käyttötavarana ja sen toteutumisesta riistetään Jumalan siunaus. Erityisen surullista on nähdä tällaisen käyttäytymisen lisääntyminen kristillisissä seurakunnissa.
Ihan muutama pieni kysymys pohdittavaksi.
Jos seksi tuntuu kahden aikuisen mielestä hyvältä ja kumpikin rakastavat toisiaan, silloin sitä voidaan aivan vapaasti harjoittaa ja se on kaunis tapahtuma? Kun toinen puolisko sitten rakastuukin johonkin toiseen ja jättää aikaisemman, jotta voisi mennä harrastamaan kaunista seksiä uuden kanssa, niin sekin on kaunis tapahtuma, koska se tapahtuu rakkaudesta?
Luuletko ettei ihmisen sisimpään jää jälki jokaisesta seksuaalisesta suhteesta? Varsinkin jos kyseessä on ollut oikeasti aito ja merkittävä tapahtuma?
Luuletko etteivät nuo aiemmat kokemukset vaikuta seuravaan (tai seuraaviin) suhteisiin? Onko niiden vaikutus positiivinen vai negatiivinen?
Edesauttavatko ne sitoutumista - itsensä alttiiksi antamista? Sitoutumista arvoihin ja periaatteihin joiden varassa suhde kestää kasvaen ja syventyen ristiriitojen läpi?
Auttaako se että on monia aiempia suhteita ja rakkauksia, kohtaamaan uuden kumppanin omana aitona persoonana, jolle tahdon kuulua ainutlaatuisella tavalla ja jonka yhteydessä tahdon elää koko elämäni, pakenematta arjen realiteetteja romanttisiin kuvitelmiin ja ruusunpunaisiin unelmiin - jotka nekin ovat sinänsä tärkeitä, mutta joiden varassa suhde ei kestä arjen kuormitusta. Vai ovatko aiemmat suhteet, niiden jättämät muistijäljet ja sielun haavat, emotionaaliset, henkiset ja hengelliset vauriot vaikuttamassa juuri niin, että toista on vaikea kohdata hänenä itsenään?
Mikä edesauttaa sitoutumista ja mikä vaikeuttaa sitä?
Mikä pitkällä tähtäimellä todellisesti rakentaa ja mikä rikkoo?
Minun näkemykseni siis on että jokainen seksisuhde, tuntukoon kuinka hyvältä tahansa, vaurioittaa ihmistä, jos se tapahtuu ulkopuolella suunnitelman joka Jumalalla tähän asiaan nähden on.
Jumalan tarkoitus palvelee elämää. Silloin keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus, syvässä, elinikäiseksi tarkoitetussa sitoutumisessa, voi vuosi vuodelta kasvaa ja syventyä. Turvallisesti.
Mielestäni juuri siksi koska kyse on kauniista ja hyvästä asiasta seksi kuuluu suhteeseen jossa sitä kauniisti ja hyvin harrastetaan. Siihen kuuluu sitoutuminen toiseen koko elämällään. Toisen persoonan kunnioittaminen jopa niin, että olen valmis pidättäytymään seksistä jonka kokisimme tyydyttäväksi. En tahdo riistää toiselta sellaista joka ei ole minun. Se on minun ja kuuluu minulle vain jos kykenen sitoutumaan toiseen koko persoonallani ja tahdon tehdä sen päätöksen että olen valmis elämään hänen rinnallaan koko loppuelämäni.
Mielestäni on nurinkurista että kristilliseen arvomaailmaan pohjautuva ajattelu nähdään "likaisena": ahdasmielisenä, suvaitsemattomana ja orjuuttavana.
Mutta käyttäytyminen jossa tunne-elämykset ja hetkelliset tarpeet toimivat kauneuden ja hyvyyden, jopa rakkauden mittapuina - ja jonka seurauksena usein on haavoittuneita sydämiä, rikkinäisiä koteja ja orpoja lapsia, on puhdasta ja hyvää. Koska se tuntuu - ainakin juuri nyt ja tällä hetkellä - niin hyvältä.
Saneleeko tunne ihmisen elämän arvot?
Siunausta sinulle Harri ja naisystävällesi.
Rukoilen puolestanne.
Minulla oli rakas mies, joka yhtäkkiä jätti minut.
Seurustelimme melkein kaksi vuotta ja olisin ollut valmis menemään avioliittoon hänen kanssaan.
Rukoilin Jumalan tahdon tapahtuvan seurustelussamme. Kyllä se oli varmaan Jumalan tahto, koska mies jätti niin nopeasti minut, vaikka oli juuri sanonut ja kirjoittanut sähköpostissa, että rakastaa minua, ja että olin juuri se ihminen jollaisesta hän on aina haaveillut.
Olen jo toipunut erostamme. Siunausta ja voimia sinulle. Jeesus elää ! Jeesus on Herra !
Jumala on tarkoittanut avioliiton lahjaksi ja se on ihminen joka on ahdasmielinen tai jarruttaa rakkautta. Fyysinen suhde kuuluu aviolittoon. Sitten ei ole kenelläkään vinkumista. Tämä lukee selvästi raamatussa.
Jos taasen on joku takaportti auki ja valmiina häippäseen avoimesta suhteesta, se ei ole eliniän kestävää rakkautta.
Usein uskonnollisuus aidon uskon sijasta orjuuttaa ihmisen luulemaan että kaikki on ankeaa ja kiellettyä. Kun löytää tosi vapauden Jeesuksessa ei maailma rajoita.
Punnitkaa tätä asiaa. Tää on vaan neuvo. ok
Sami S
www.galleria.suomi24.fi/saminen
Jumala on tarkoittanut avioliiton lahjaksi ja se on ihminen joka on ahdasmielinen tai jarruttaa rakkautta. Fyysinen suhde kuuluu aviolittoon. Sitten ei ole kenelläkään vinkumista. Tämä lukee selvästi raamatussa.
Jos taasen on joku takaportti auki ja valmiina häippäseen avoimesta suhteesta, se ei ole eliniän kestävää rakkautta.
Usein uskonnollisuus aidon uskon sijasta orjuuttaa ihmisen luulemaan että kaikki on ankeaa ja kiellettyä. Kun löytää tosi vapauden Jeesuksessa ei maailma rajoita.
Punnitkaa tätä asiaa. Tää on vaan neuvo. ok
Sami S
www.galleria.suomi24.fi/saminen
Eilen josai palstalla oli joku nimellä apusisar joka kirjottanu Taivaan Isästämme pilkkajutui. Räjähdin aika pahasti sille. Ei Jeesus vastannu herjaan herjalla joten tein väärin. Toivottavasti tää tavottaa nimimerkki "apusisaren"
Jumala auttanu mua niin paljon ja antanu niin paljon anteeksi kaikkee että mun tekee pahaa jos Häntä tieten tahtoen loukkaa.
Raamatussa Jeesus sanoo ett "iloitkaa siitä kun ihmiset valhetellen puhuva teistä kaikenlaista pahaa" - palkkanne on suuri taivaissa."
Siellä mainitaan myös homoista ja lesboista. Jos he eivät ole antaneet lupaa parantaa itseään, heitä ei näy taivaissa. Olen aina ollut hetero. Ehkä enemmän omaa alaa on auttaa ihmisiä joilla mielenterveysongelmia. Sairauksia en taputtele päähän enkä ota "terapia"-maksua. - kirjottelemaan vaan.
nimimekki "Apusisaret" ja muut joutuvat häpeään juuri siitä mistä he muita pilkkaavat.
Mahis kääntyä ja tehä parannus. Mahis saada elämä. Turha mennä nettisheriffille inisemään.
En ole vastuussa kirjotuksistani ihmisille.
Sami S