Taloustieteilijät: Ilman koronasulkuja taloudellisia tappioita ja kuolleita olisi tullut paljon enemmän. Suomessa olisi kuollut lähes 13 000 henkeä nykyisen noin 1 150 sijasta.
https://yle.fi/uutiset/3-12165691
"Suurin osa kulutuksen laskusta on tullut ihmisten varovaisuudesta, ei yhteiskunnan suluista, Ylen haastattelemat koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät arvioivat. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleita olisi kymmenkertainen määrä Ruotsin kaltaisella koronapolitiikalla.
Tutkimustieto ei tue sitä näkemystä, että koronan torjunta olisi tullut Suomelle halvemmaksi ilman yhteiskunnan sulkuja, koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät sanovat Ylelle.
Tutkimus Norjasta: Koronakuolemia olisi tullut 10-kertainen määrä Ruotsin politiikalla
Norjassa on tehty tutkimus, jossa on arvioitu vaikutuksia Norjan ja Tanskan terveydenhuoltoon, jos niissä olisi toteutettu Ruotsin kaltaista koronapolitiikkaa – enemmän suosituksia, vähemmän sulkuja.
Tutkimus julkaistiin Journal of Population Economics -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021.
– Suomea voi verrata koronatoimien osalta hyvin Norjaan, ja erot Ruotsiin ovat selkeitä. Lisäksi ainakin kuolleisuus kehittyi samalla tavoin Norjassa ja Suomessa sulkujen jälkeen keväällä ja kesällä 2020. Tämä tutkimus yleistyy terveysvaikutusten osalta siten myös varsin hyvin Suomeen, terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo.
Tutkimuksen mukaan Ruotsin politiikalla Norjassa sairaalapotilaita olisi ollut epidemian huippuaikana 3,5 kertaa enemmän kuin nyt oli.
Jos Norjaa koskeva arvio siirretään suoraan Suomeen, meillä olisi kuollut lähes 13 000 henkeä nykyisen noin 1 150 sijasta.
Tämänlaajuinen epidemia olisi myös todennäköisesti kuormittanut tehohoitokapasiteettia sen äärirajoille pitemmäksi aikaa, vaikka suurin osa koronaan liittyvistä kuolemista on tapahtunut tehohoidon ulkopuolella, hoivakodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Norjalaistutkimuksen tekijät arvioivat, että Norjassa yhteiskunnan suluilla säästettiin miljardeja kuolleisuuden kustannuksina. Arvio riippuu suuresti siitä, mikä hinta säästetyille elinvuosille asetetaan.
Professori: Ilman sulkuja kulutus olisi romahtanut paljon enemmän
Professori Ripatin mukaan ilman sulkuja -strategia olisi voinut johtaa kulutuksen romahtamisen vuoksi konkurssiaaltoon ja jopa finanssikriisiin.
– Taloudellisten tappioiden mittakaava olisi Lillrankin suosittelemassa vaihtoehdossa valtava, Ripatti sanoo.
Nykyisellä koronapolitiikalla kulutus on laskenut Suomessa puolentoista vuoden aikana noin 6–7 miljardia euroa. Se on noin kolme prosenttia vastaavan ajanjakson normaalista kulutuksesta.
– Suomessa harjoitettu politiikka onnistui pitämään epidemian tason toukokuun puolivälistä 2020 eteenpäin niin alhaisena, että sen vaikutukset kulutukseen jäivät alhaisiksi, professori Ripatti sanoo.
Ilman sulkuja kulutuksen romahdus olisi ollut ainakin 40 miljardin euron luokkaa eli parikymmentä prosenttia, Ripatti arvioi.
Arvio perustuu niihin oletuksiin, että ilman sulkuja epidemia olisi jäänyt huhtikuun 2020 korkealle tasolle ja että ihmiset olisivat pysyneet sen vuoksi puolentoista vuoden ajan yhtä varovaisina kulutuksessaan kuin keväällä 2020 pandemian alettua."
.
Krista Kiurun ja nuivan kolmikon terveysturvallisuuslähtöinen koronapolitiikka pelasti meidät paljolta koronan kolmessa ensimmäisessä aallossa - myös taloudellisesti, mutta mitä tapahtuu nyt kun hallitus on siirtänyt Kiurun syrjään ja Suomen koronanhoitoa näyttävät johtavan talouslähtöisesti ja MaRan etuja lobaten keskustapuolueen tiede ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana Markus Lohi?
Lihaa säästämättä kärsimyksestä tinkimättä (henki&terveys) talouden ja elinkeinoelämän etujen puolesta.
https://yle.fi/uutiset/3-12165691
"Suurin osa kulutuksen laskusta on tullut ihmisten varovaisuudesta, ei yhteiskunnan suluista, Ylen haastattelemat koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät arvioivat. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleita olisi kymmenkertainen määrä Ruotsin kaltaisella koronapolitiikalla.
Tutkimustieto ei tue sitä näkemystä, että koronan torjunta olisi tullut Suomelle halvemmaksi ilman yhteiskunnan sulkuja, koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät sanovat Ylelle.
Tutkimus Norjasta: Koronakuolemia olisi tullut 10-kertainen määrä Ruotsin politiikalla
Norjassa on tehty tutkimus, jossa on arvioitu vaikutuksia Norjan ja Tanskan terveydenhuoltoon, jos niissä olisi toteutettu Ruotsin kaltaista koronapolitiikkaa – enemmän suosituksia, vähemmän sulkuja.
Tutkimus julkaistiin Journal of Population Economics -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021.
– Suomea voi verrata koronatoimien osalta hyvin Norjaan, ja erot Ruotsiin ovat selkeitä. Lisäksi ainakin kuolleisuus kehittyi samalla tavoin Norjassa ja Suomessa sulkujen jälkeen keväällä ja kesällä 2020. Tämä tutkimus yleistyy terveysvaikutusten osalta siten myös varsin hyvin Suomeen, terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo.
Tutkimuksen mukaan Ruotsin politiikalla Norjassa sairaalapotilaita olisi ollut epidemian huippuaikana 3,5 kertaa enemmän kuin nyt oli.
Jos Norjaa koskeva arvio siirretään suoraan Suomeen, meillä olisi kuollut lähes 13 000 henkeä nykyisen noin 1 150 sijasta.
Tämänlaajuinen epidemia olisi myös todennäköisesti kuormittanut tehohoitokapasiteettia sen äärirajoille pitemmäksi aikaa, vaikka suurin osa koronaan liittyvistä kuolemista on tapahtunut tehohoidon ulkopuolella, hoivakodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Norjalaistutkimuksen tekijät arvioivat, että Norjassa yhteiskunnan suluilla säästettiin miljardeja kuolleisuuden kustannuksina. Arvio riippuu suuresti siitä, mikä hinta säästetyille elinvuosille asetetaan.
Professori: Ilman sulkuja kulutus olisi romahtanut paljon enemmän
Professori Ripatin mukaan ilman sulkuja -strategia olisi voinut johtaa kulutuksen romahtamisen vuoksi konkurssiaaltoon ja jopa finanssikriisiin.
– Taloudellisten tappioiden mittakaava olisi Lillrankin suosittelemassa vaihtoehdossa valtava, Ripatti sanoo.
Nykyisellä koronapolitiikalla kulutus on laskenut Suomessa puolentoista vuoden aikana noin 6–7 miljardia euroa. Se on noin kolme prosenttia vastaavan ajanjakson normaalista kulutuksesta.
– Suomessa harjoitettu politiikka onnistui pitämään epidemian tason toukokuun puolivälistä 2020 eteenpäin niin alhaisena, että sen vaikutukset kulutukseen jäivät alhaisiksi, professori Ripatti sanoo.
Ilman sulkuja kulutuksen romahdus olisi ollut ainakin 40 miljardin euron luokkaa eli parikymmentä prosenttia, Ripatti arvioi.
Arvio perustuu niihin oletuksiin, että ilman sulkuja epidemia olisi jäänyt huhtikuun 2020 korkealle tasolle ja että ihmiset olisivat pysyneet sen vuoksi puolentoista vuoden ajan yhtä varovaisina kulutuksessaan kuin keväällä 2020 pandemian alettua."
.
Krista Kiurun ja nuivan kolmikon terveysturvallisuuslähtöinen koronapolitiikka pelasti meidät paljolta koronan kolmessa ensimmäisessä aallossa - myös taloudellisesti, mutta mitä tapahtuu nyt kun hallitus on siirtänyt Kiurun syrjään ja Suomen koronanhoitoa näyttävät johtavan talouslähtöisesti ja MaRan etuja lobaten keskustapuolueen tiede ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana Markus Lohi?
Lihaa säästämättä kärsimyksestä tinkimättä (henki&terveys) talouden ja elinkeinoelämän etujen puolesta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Siis vihersosialistit sulkivat uudenmaan mutta ei rajoja. He ovat tappajia. Rajat vuosivat milloin mistäkin syystä. Ohisalo-Marin ovat tähän syyllisiä ja monen monen kuolemaan ja kärsimykseen.
Negatiivisen ennakkotestin maahantulijoilta vaativa lakialoite 137/2020 kaatui valiokunnassa oppositioporvarien pääosin kokoomuksen vastustukseen ja he myös vesittivät tiukemman maahantulomalli-lain kesäkuussa 2021 valiokunnassa kokoomuksen aloitteesta, saaden myös hallituspuolue kepun porvarit vesitetyn maahantulomallin taakse. Porvarit ovat siis koko ajan väittäneet yhtä, mutta tehneet myyräntyötä rajaturvallisuuden heikentämiseksi ja matkailun avaamiseksi. Onneksi tämä porukka ei ollut vallassa Suomen koronanhoidosta yksin päättämässä, huh huh!
Nyt+kannattaisi+klikata+miten+Tanskassa+kävi+kun+koronarajoituksia+poistettiin+liian+aikaisin.+Kävi+juuri+niin+kuin+arveltiinkin,+tartuntaluvut+nousivat+huippulukemiin.+Huolimatta+88%:n+rokotekattavuudesta,+tai+ehkä+juuri+sen+takia+koska+varomattomuus+ja+juokseminen+lisääntyi.
HS: Suomessa vähiten koronatartuntoja Euroopassa koko pandemian aikana – tässä syy
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008322038.html
"KoronakriisiSuomessa suhteellisesti pienin osuus väestöstä on saanut koronatartunnan, kun vertaillaan Euroopan maiden lukuja, laskee Helsingin Sanomat (HS).
HS:n tilastot perustuvat Suomen osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja muiden maiden osalta Our World in Data-sivuston tietoihin.
Suomessa tartunnan on saanut vain 2,6 prosenttia väestöstä, mikä on seuratuista 45 maasta vähiten, lehti kertoo.
Suomea seuraavat Norja ja Islanti, joissa 3,6 prosenttia väestöstä on taudin saanut. Montenegrossa tartuntaluvut ovat pahimmat, sillä siellä peräti 21,4 prosenttia on saanut koronatartunnan.
Myös pandemian aikana kuolleiden määrässä Suomi on Euroopan tilaston häntäpäässä, sillä kuolleiden osuus väestöstä on ollut pieni. Islannissa luku on 0,01 prosenttia, Suomessa ja Norjassa 0,02 prosenttia kummassakin, HS kirjoittaa.
Rajoituksia on onnistuttu ajoittamaan hyvin, rokottaminen on edennyt paremmin kuin Euroopassa keskimäärin, ja talouden toimintakyky on säilynyt kohtalaisena, HS muistuttaa.
Mitkä asiat sitten selittävät Suomen menestystä koronaepidemian hoidossa? Lopullista tilinpäätöstä ei voi vielä tehdä, sillä pandemia ei ole ohi.
Silti Suomen valttikortti näyttää olleen se, ettei ole yhtä valttikorttia. Rajoituksia on onnistuttu ajoittamaan hyvin, rokottaminen on edennyt paremmin kuin Euroopassa keskimäärin, ja talouden toimintakyky on säilynyt kohtalaisena.
Suomi on aiemmin saanut kiitosta koronatoimistaan myös kansainvälisissä arvioissa. Esimerkiksi heinäkuussa saksalainen Der Spiegel -lehti julkaisi laajan vertailun siitä, kuinka tehokkaasti koronatoimet ovat purreet epidemiaan 154 maassa. Tuon vertailun mukaan Suomi oli selvinnyt pandemiasta parhaiten.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008115041.html
Der Spiegelin vertailussa maat pisteytettiin neljän seikan perusteella: ylikuolleisuus, rajoitukset ihmisten elämään ja vapauteen, toteutuneen ja ennustetun bruttokansantuotteen erotus sekä vähintään yhden rokoteannoksen saaneiden osuus. Ylikuolleisuusluku kertoo kuolemien määrän, joka ylittää normaaliajan keskiarvon ylittävät kuolemat.
Suomi sai yhteensä 1,75 pistettä. Seuraavaksi parhaiten pärjäsivät Luxemburg (2,00), Norja (2,05) ja Tanska (2,05). Ruotsi on vertailussa 20:s (2,68) tasapisteissä Saksan ja Hollannin kanssa.
Niin oikeiston mielestä hallitus hoiti koko koronan väärin alusta loppuun. Aivan väärin maailman parhaiten tehty...
Pitää muistaa, että ravintolat ovat olleet pinnalla julkisuudessa, mutta niiden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on kuin pieru Saharassa.
Vaikka jokainen räkälä menisi konkurssiin, niin Suomen taloudessa sitä ei havaitsisi mitenkään.
BKT:n lasku tuli aivan muilta aloilta.
Eli siis kansainvälisten vaikutusten kautta, jotka olisivat olleet samat vaikka olisimme tapattaneet kaikki vanhuksemme?
Kotiinkuljetukset, etämyynti... toiset alat vain kasvoivat, mara-ala oli se, joka otti iskua. Tosin kotimaanmatkailu piti lomakeskuksia pystyssä. Matkailun romahdus tietenkin jonkin verran vähensi valuuttatulojamme (joihin kuuluu laskea myös Suomen ulkopuolelta tulevat eurot).
Ehkä enemmän valuuttatuloja kuitenkin vähensi vientituotteidemme hinnan ja myynnin lasku.
Lillrakin "laskelmat" perustuvat väärille olettamille, missä ei oteta huomioon kielteisiä asioita, niin kuin kapitalismissa ja libertarianismissa ei oteta kun ajetaan ideologian pohjalta asioita. Empiiriset tutkimukset ovat oikeaa tietoa. Taloustiedekin pitää perustua mitattuihin asioihin ja tutkittuihin faktoihin. Hypoteeseejä, jotka toimivat loogisesti, voi keksiä päästä loputtomasti. Mutta se ei niistä faktaa tee. Täysin sama ongelma on aatteissa itsessään. Keksitään päästä asioita ja sitten valikoidaan tilastoja tukemaan omaa narratiivia. Ja jätetään huomioimatta kaikki huonot puolet, koska se ei sovi narratiiviin. Kuten se, että ihmisiä KUOLEE enemmän, jos sulkuja ei laiteta. Pienen talouskasvun lisän hankkiminen ihmishenkien kustannuksella on sosiopaattista.
27Vastaa
Oletuksena selvästi on että jos mitään sulkuja ei olisi tehty, kaikki olisi jatkunut kuten ennen, sairastumiset ja terveydenhuollon kuormitus olisivat samat kuin nyt sulkujen kanssa jne...
Näille "pikku flunssa" selittäjille muuten vähän tilastoja: osui lopulta silmiin kuinka MONTA potilasta on tarvinnut tehohoitoa koronan vuoksi: tähän mennessä vajaassa kahdessa vuodessa lähes 1000.
Influenssalukuja olen löytänyt epämääräisemmin, mutta esim. sikainfluenssan takia tehohoitoa tarvinneita oli kahden vuoden aikana 52. Vuonna 2016 oli tavallista pahempi influenssaepidemia ja silloin tehohoitoa tarvinneiden määrä nousi toiselle sadalle (tarkkaa lukua en löytänyt).
Tähän päälle se että influenssatapauksissa tehohoitoa on tarvittu keskimäärin n. 4,5 vrk, koronan kohdalla keskimäärä on 11 vrk.
Eli koronan hoitoon on miten tahansa laskien tarvittu enemmän kuin kymmenkertainen määrä tehohoitoa verrattuna mihin tahansa influenssaan ainakaan tällä vuosituhannella.
Jep, keväällä 2020 oli influenssan takia tehohoidossa 50 ihmistä, kun korona alkoi levitä, oli sen takia aika äkkiä 80 lisää, jossa vaiheessa sitten hallitus reagoi nopeasti ja kovaa, tuli mm Uudenmaan sulku. Sen jälkeen tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden määrät alkoivat laskea ja kesällä oltiin jo erittäin hyvissä lukemissa. Influenssan leviämisen koronarajoitukset estivät lähes kokonaan.
Lääketieteellisesti on halvinta estää sairastuminen, ja ihmisen kannalta se on myös paras vaihtoehto. Hoitamalla ehkä paranee, mutta sairaus jättää helposti jälkensä.
Harmi kun edes tällainen fakta ei saa ihmisiä järkiinsä, vaan hallitusta moititaan ihan kaikesta. Ei sen vertaa voi että kiitosta antaisi.
Luonto karsii heikoimmat. Ruotsi saavuttaa merkittävän hyödyn, kun heikkokuntoiset hoidokit poistuvat koronan avulla rasittamasta yhteiskuntaa.
Juuri noin. Tällä hetkellä Ruotsin koronakartta on vaaleampi kuin Suomen, kun kansalla on luontaista vastustuskykyä, tosin heidän rokotuskattavuuskin on suurempi kuin Suomessa.