Kun suomalainen söi vuonna 1938 vuodessa 181 perunakiloa, syö hän sitä nykyään enää noin 95 kiloa vuodessa.
Silti peruna, ruisleipä, kokojyväleipä ja maito merkitsevät yhä meikäläisen ruokavalion perustaa, todettiin Seinäjoen perunapäivillä.
”Vuosisadan alussa suoritetun ravitsemustutkimuksen mukaan saatiin 10 prosenttia päivän ravintoainetarpeesta perunasta.
Viimeiset tutkimukset osoittavat perunasta saatavan keskimäärin 6,5 prosenttia päivittäin tarvittavista kaloreista, mikä vastaa noin 300 grammaa perunoita henkeä kohti.
Peruna on aina kuulunut huokeimpiin elintarvikkeisiimme, ja se on luotettava askorbiinihapon lähde", sanoo kotitalouskonsulentti Seija Kaunismäki.
Silti peruna, ruisleipä, kokojyväleipä ja maito merkitsevät yhä meikäläisen ruokavalion perustaa, todettiin Seinäjoen perunapäivillä.
”Vuosisadan alussa suoritetun ravitsemustutkimuksen mukaan saatiin 10 prosenttia päivän ravintoainetarpeesta perunasta.
Viimeiset tutkimukset osoittavat perunasta saatavan keskimäärin 6,5 prosenttia päivittäin tarvittavista kaloreista, mikä vastaa noin 300 grammaa perunoita henkeä kohti.
Peruna on aina kuulunut huokeimpiin elintarvikkeisiimme, ja se on luotettava askorbiinihapon lähde", sanoo kotitalouskonsulentti Seija Kaunismäki.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Perunoita ei kannata syödä, koska ne aiheuttavat rokoteuille maksasyöpää.