Dieselissä ei liene muuta järkeä kuin hinta

Saatavuus ehkä vähän heikko. Muuten hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Saatavuus ehkä vähän heikko. Muuten hyvä.

Missä ladataan matkavenettä? Suko rasiastako, viikon lataus ja muutaman tunnin ajo, vau mikä idea.

Saa olla melkoiset akut, että pääsen saman mitä yhdellä tankilla veneilen tällä hetkellä. 8 solmua ajellessa range 1000nm ja 6 solmulla 2000nm

Oma arvioni on, että ainakin seuraavat 5-10 vuotta diesel on ylivoimaisesti turvallisin ja järkevin ratkaisu niille, jotka ovat hankkimassa uutta venettä tai uusimassa konetta vanhaan. Sinänsä on tietysti hyvä asia, että pioneerejäkin löytyy, jotka uskaltautuvat testaamaan uusia ratkaisuja ja sitä tietä hinnatkin hiljalleen halpenevat.
Varmaa on kuitenkin, että ainakin vielä 30-40 vuotta dieselpolttoainetta tulee saamaan, koska raskas liikenne maissa ja ammattiliikenne vesillä sitä tarvitsee.
Ja kuten jo ketjussa on ilmaistu, konetuntien määrähän vaihtelee valtavasti. Lievästi yleistäen matkaveneilijät ajavat varmasti keskimäärin enemmän veneellä kuin ne, jotka pelkästään kisaavat ja palaavat aina illaksi lähtösatamaan.

Varmaan tulee akkukäyttöinen sähköpropulsio yksittäisiin matkaveneisiinkin. Sopii niille jotka todella käyttävät moottoria vain laiturista lähtöön ja tuloon. Silloin riittää muutaman minuutin käyntiaika päivässä, jolloin lataukseen riittää aurinkopaneeli. Aika harva purjehtija kuuluu tähän kategoriaan, joten ei tosiaan ole yleistymässä. Useimmat haluavat pystyä ajamaan koneella koko päivän. Ja kukaan tuskin haluaa olla riippuvainen maasähköstä sen koneajopäivän päätteeksi, joten ei riitä edes sellainen akusto jolla sen yhden päivän ajaa.

Ympäristön kannalta purjeveneen moottorin polttamalla dieselillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Puhutaan niin pienistä määristä.

Muuten hyvää juttua sähköllä ajamisesta, mutta sinulla on varmaankin 230V aggregaatti D.

Mielenkiintoista. Tulee varmaan itsekin johonkin asennettua. Dieselin tilalle hyvä vaihtoehto.

Moi,

Mikäli mahdollista, kirjoitatko lisää tuosta sinun projektista. Itsellä hieman sama idea.

Näppärää. Sähköenergiaa akuissa propulsiota varten, bensaa genua varten ja lisäksi varmastikin dieseliä lämppärille? Ehkä snadisti helpompaa kun kaikki hoituu sillä yhdellä dieseltankilla...

Anonyymi kirjoitti:

Muuten hyvää juttua sähköllä ajamisesta, mutta sinulla on varmaankin 230V aggregaatti D.

Juu 220V bensalla säksättävä aggrekaatti. Laitan paatin akkulaturin töpselin aggrekaattiin kiinni latauksen ajaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Näppärää. Sähköenergiaa akuissa propulsiota varten, bensaa genua varten ja lisäksi varmastikin dieseliä lämppärille? Ehkä snadisti helpompaa kun kaikki hoituu sillä yhdellä dieseltankilla...

Lue lisää

Siis genu on ollut 2 kesää mukana enkä kertaakaan käyttänyt sitä. Ei todellakaan mitään haisevaa dieseliä lämppärille.
Taivaasta tankkaaminen eli aurinkokenno hoitaa lataamisen. Hätävarana 220V piuha laiturille. Viime kesänä käytin laiturisähköä tasan yhden kerran.
"Ehkä snadisti helpompaa kun kaikki hoituu sillä yhdellä dieseltankilla..."
No ei todellakaan ole. Katsoin juuri tuolla satamassa kun dieselmiehet imevät tankkejaan tyhjäksi kun kuulemma tuo biodiesel hyytyy talven aikana. Mikä tuossa siis on snadisti helpompaa taivastankkaukseen verrattuna?

Anonyymi kirjoitti:

Siis genu on ollut 2 kesää mukana enkä kertaakaan käyttänyt sitä. Ei todellakaan mitään haisevaa dieseliä lämppärille.
Taivaasta tankkaaminen eli aurinkokenno hoitaa lataamisen. Hätävarana 220V piuha laiturille. Viime kesänä käytin laiturisähköä tasan yhden kerran.
"Ehkä snadisti helpompaa kun kaikki hoituu sillä yhdellä dieseltankilla..."
No ei todellakaan ole. Katsoin juuri tuolla satamassa kun dieselmiehet imevät tankkejaan tyhjäksi kun kuulemma tuo biodiesel hyytyy talven aikana. Mikä tuossa siis on snadisti helpompaa taivastankkaukseen verrattuna?

Lue lisää

Sillä sähkölläkö ajattelit lämmittää? Aika paljon saa olla aurinkokennoja. Varsinkin näin syksymmällä, kun ei oikein aurinko tahdo paistaa.

Moni on tehnyt sen virheen, että on tankannut huonoja dieseleitä. Jos tankkaa vian Nesteen kamaa, niin pysyy tankki kirkkaana.

Anonyymi kirjoitti:

Moi,

Mikäli mahdollista, kirjoitatko lisää tuosta sinun projektista. Itsellä hieman sama idea.

Katso facesessa Sähköveneilijät-ryhmää. Siellä on paljon asian harrastajia ja jokunen kauppurikin. On myös tarinaa tuosta omasta paatistani.

Joo kryssiminen menee vaikeeksi jos ei osaa katsoa säätä ennen kuin lähtee ajelemaan.
Miten ne akut hyytyvät kryssiessä kun moottori ei tietenkään ole edes päällä? Onko mikroaaltouuni päällä sata lasissa vai pakastin -25C ja luukku auki vai miten ne akut hyytyvät? Miten te dieselmiehet saatte tuon 3-5€/l taivastankkausta paremmaksi vaihtoehdoksi?

Mikä mahtaa olla sähköisen voimalinja hyötysuhde eli polttomoottori, generaattori, akun lataus, akun purku, sähkömoottori?

Missähän hybridiautossa on pieni moottori? Kerro!

Anonyymi kirjoitti:

Missähän hybridiautossa on pieni moottori? Kerro!

Opel Amperassa

Anonyymi kirjoitti:

Opel Amperassa

Bmw i3 rex malli, siinä pieni bensa moottori genuna.

7 litraa sadalla, joten surkea hyötysuhde, tarkoitus ajaa sähköllä range n.200km, mutta tarvittaessa tietysti jeesaa.

Nissan quascaidiin tulossa myyntiin hybridi jossa bensa genuna ampera tyyliin

Anonyymi kirjoitti:

Mikä mahtaa olla sähköisen voimalinja hyötysuhde eli polttomoottori, generaattori, akun lataus, akun purku, sähkömoottori?

Aika hemmetin hyvä kun tuo aggrekaatti on hätätilanteita varten. Aurinkokenno hoitaa latauksen. Hyötysuhde ei juurikaan heilahda jos genu käy tunnin kerran kolmessa vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Missähän hybridiautossa on pieni moottori? Kerro!

Riippuu siitä mikö moottori kenenkin mielestä on pieni. Mutta itse ainakin pidän Transitin sarjahybridin bensakonetta pienenä. Vertaa vaikkapa E-transitin täyssähkön 198 kW tehoihin!

Periaatteessa se hyöty, että se dieselmoottori voisi olla entistäkin pienempi. Nythän purjeveneen dieselmoottori pitää mitoittaa siten, että potkua riittää veneen pyörittelyyn satamassa ja satamasta poistumiseen kovaan vastatuuleen. Hybridissä diesel voisi olla pienempi, kun ei tarvitse mitoittaa noiden hetkellisten ison tehon tarpeiden mukaan. Matka-ajoon pläkässä riittää hyvin pienikin teho. Käytännössä tietysti edelleen helpompi ja suoraviivaisempi ratkaisu käyttää sitä nykykokoista dieseliä kuin monimutkaistaa järjestelmää. Tosin sähkömoottorin hyvä vääntö alakierroksilta alkaen mahdollistaa suuremman työntövoiman nollanopeudessa kuin mitä isompikaan diesel tarjoaa.

Kun ei ole pläkä, eli tarvitset työntövoimaa vain laiturista lähtöön ja paluuseen, eli minuutteja, ei tarvitse sitä dieseliä käynnistää ollenkaan. Hiljaista ja mukavaa.

Hybridissä voidaan nauttia hiljaisemmasta menosta myös dieselin käydessä, koska se dieselmoottori voidaan sijoittaa vapaasti kun ei ole sidottu akseliin tai vetolaitteeseen. Myös ääni- ja värähtelyeristys saadaan huomattavasti paremmaksi, kun siitä ei tarvitse johtaa energiaa mekaanisesti rungon läpi.

Koska lähtökohtaisesti tällaisessa järjestelmässä dieselgeneraattori kykenee tuottamaan huomattavasti suurempaa virtaa kuin tavallinen dieselmoottorin laturi, saadaan myös kaikkeen muuhun käyttöön tarvittavaa sähköä tuotettua nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa se hyöty, että se dieselmoottori voisi olla entistäkin pienempi. Nythän purjeveneen dieselmoottori pitää mitoittaa siten, että potkua riittää veneen pyörittelyyn satamassa ja satamasta poistumiseen kovaan vastatuuleen. Hybridissä diesel voisi olla pienempi, kun ei tarvitse mitoittaa noiden hetkellisten ison tehon tarpeiden mukaan. Matka-ajoon pläkässä riittää hyvin pienikin teho. Käytännössä tietysti edelleen helpompi ja suoraviivaisempi ratkaisu käyttää sitä nykykokoista dieseliä kuin monimutkaistaa järjestelmää. Tosin sähkömoottorin hyvä vääntö alakierroksilta alkaen mahdollistaa suuremman työntövoiman nollanopeudessa kuin mitä isompikaan diesel tarjoaa.

Kun ei ole pläkä, eli tarvitset työntövoimaa vain laiturista lähtöön ja paluuseen, eli minuutteja, ei tarvitse sitä dieseliä käynnistää ollenkaan. Hiljaista ja mukavaa.

Hybridissä voidaan nauttia hiljaisemmasta menosta myös dieselin käydessä, koska se dieselmoottori voidaan sijoittaa vapaasti kun ei ole sidottu akseliin tai vetolaitteeseen. Myös ääni- ja värähtelyeristys saadaan huomattavasti paremmaksi, kun siitä ei tarvitse johtaa energiaa mekaanisesti rungon läpi.

Koska lähtökohtaisesti tällaisessa järjestelmässä dieselgeneraattori kykenee tuottamaan huomattavasti suurempaa virtaa kuin tavallinen dieselmoottorin laturi, saadaan myös kaikkeen muuhun käyttöön tarvittavaa sähköä tuotettua nopeasti.

Lue lisää

Tuota kun autossa matka ajossa on käytössä hybridin kokonaistehosta ehkä noin 20% niin purjeveneessä ehkä n 75%. Purjeveneiden moottorit ovat veneen kokoon nähden pieniä ja purjeveneen käsitely satamassa ei vaadi tehoreserviä siinä määrin kuin uppoamarunkoinen moottorivene. Purjevenehän kääntyy muutoinkin lähes paikallaan ja tuulisortuma satamassa on vähäistä kölin vuoksi. Vaikea nähdä etua kuvaamaltasi kannalta, etua ehkä olisi jos haluaa purjeveneellä ajaa pitkiä etappeja moottorilla jolloin olisi yhä optio satamasta lähtöön pelkällä sähköllä. Tämä olisi kuitenkin pieni etu lisääntyneeseen tekniikan mutkikkuuteen nähden. Merellä älykkäin tekninen ratkaisu on
aina se yksinkertaisin.
Kevytliikkeinen purjevene liikkuu kuitenki jo lähes nimellisellä tuulella. Näkisin että yksinkertaisempi ratkaisu on joko puhtaasti diesel tai jos haluaa ekoimagon pelkkä sähkö. Sähkö on kuitenkin lähinnä tässä vain hiljaisuus tai ekoimago asia, 10h pikkudieselin käyttöä vuodessa on päästöinä tai polttoaineen kulutuksena piku juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota kun autossa matka ajossa on käytössä hybridin kokonaistehosta ehkä noin 20% niin purjeveneessä ehkä n 75%. Purjeveneiden moottorit ovat veneen kokoon nähden pieniä ja purjeveneen käsitely satamassa ei vaadi tehoreserviä siinä määrin kuin uppoamarunkoinen moottorivene. Purjevenehän kääntyy muutoinkin lähes paikallaan ja tuulisortuma satamassa on vähäistä kölin vuoksi. Vaikea nähdä etua kuvaamaltasi kannalta, etua ehkä olisi jos haluaa purjeveneellä ajaa pitkiä etappeja moottorilla jolloin olisi yhä optio satamasta lähtöön pelkällä sähköllä. Tämä olisi kuitenkin pieni etu lisääntyneeseen tekniikan mutkikkuuteen nähden. Merellä älykkäin tekninen ratkaisu on
aina se yksinkertaisin.
Kevytliikkeinen purjevene liikkuu kuitenki jo lähes nimellisellä tuulella. Näkisin että yksinkertaisempi ratkaisu on joko puhtaasti diesel tai jos haluaa ekoimagon pelkkä sähkö. Sähkö on kuitenkin lähinnä tässä vain hiljaisuus tai ekoimago asia, 10h pikkudieselin käyttöä vuodessa on päästöinä tai polttoaineen kulutuksena piku juttu.

Lue lisää

Vastasin vain kysymykseen siitä, mitä etuja on. En väittänyt, että nuo edut ovat niin suuria, että kannattaisi vaihtaa hybridiin. Omassa veneessäni on dieselmoottori ja olen siihen ihan tyytyväinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota kun autossa matka ajossa on käytössä hybridin kokonaistehosta ehkä noin 20% niin purjeveneessä ehkä n 75%. Purjeveneiden moottorit ovat veneen kokoon nähden pieniä ja purjeveneen käsitely satamassa ei vaadi tehoreserviä siinä määrin kuin uppoamarunkoinen moottorivene. Purjevenehän kääntyy muutoinkin lähes paikallaan ja tuulisortuma satamassa on vähäistä kölin vuoksi. Vaikea nähdä etua kuvaamaltasi kannalta, etua ehkä olisi jos haluaa purjeveneellä ajaa pitkiä etappeja moottorilla jolloin olisi yhä optio satamasta lähtöön pelkällä sähköllä. Tämä olisi kuitenkin pieni etu lisääntyneeseen tekniikan mutkikkuuteen nähden. Merellä älykkäin tekninen ratkaisu on
aina se yksinkertaisin.
Kevytliikkeinen purjevene liikkuu kuitenki jo lähes nimellisellä tuulella. Näkisin että yksinkertaisempi ratkaisu on joko puhtaasti diesel tai jos haluaa ekoimagon pelkkä sähkö. Sähkö on kuitenkin lähinnä tässä vain hiljaisuus tai ekoimago asia, 10h pikkudieselin käyttöä vuodessa on päästöinä tai polttoaineen kulutuksena piku juttu.

Lue lisää

Purjeveneissä on nykyään reilusti tehoreserviä. Hyvään matkavauhtiin riittää 1-1,5 hv/tonni. Purjeveneisiin laitetaan nykyään 3-5 hv/tonni eli matkavauhdilla käytetään 20-50%.

Hybridi ei tässä tapuksessa tarkoita, että sähkömoottorilla ajettaisiin jonkun bensa- tai dieselgenun pärpättäessä.
Sana hybridi siis tarkoittaa yhdistelmää. Yhdistelmä on veneessä sähkömoottori, akusto ja joku latauslaite.
Sähkömoottori aurinkokenno on minun hybridi.
Perusidea: Siis koneajan vain ja ainoastaan sähköllä. Akkukapasiteettia n. 8h ajeluun osateholla. Akkujen latauksista minun käytössä yli 90% isolla aurinkokennolla joka on siis samalla biminin katto.
Sähkömoottori pyörii optimihyötysuhteella lähes koko ajan...ehkä 85-90% tehoilla. Joku asiantuntija voisi varmistaa tuon väitteeni.
Purjeveneessä moottori on enimmäkseen laituri-ajoa varten.
Purjeveneellä voi joskus tehdä tuulettoman päivän aurinkocruisailuja sähkömoottorilla.
Itselläni bensa-aggregaatti on hätäkeino merellä tai saaressa tapahtuvaan akkujen lataamiseen. Se toimii myös merellä. En ole koskaan tarvinnut. Viime kesänä en edes vienyt koko laitetta veneeseen.
Pari kertaa viime kesänä latasin laiturin 220V tolpasta 10A älylaturillla.

Anonyymi kirjoitti:

Hybridi ei tässä tapuksessa tarkoita, että sähkömoottorilla ajettaisiin jonkun bensa- tai dieselgenun pärpättäessä.
Sana hybridi siis tarkoittaa yhdistelmää. Yhdistelmä on veneessä sähkömoottori, akusto ja joku latauslaite.
Sähkömoottori aurinkokenno on minun hybridi.
Perusidea: Siis koneajan vain ja ainoastaan sähköllä. Akkukapasiteettia n. 8h ajeluun osateholla. Akkujen latauksista minun käytössä yli 90% isolla aurinkokennolla joka on siis samalla biminin katto.
Sähkömoottori pyörii optimihyötysuhteella lähes koko ajan...ehkä 85-90% tehoilla. Joku asiantuntija voisi varmistaa tuon väitteeni.
Purjeveneessä moottori on enimmäkseen laituri-ajoa varten.
Purjeveneellä voi joskus tehdä tuulettoman päivän aurinkocruisailuja sähkömoottorilla.
Itselläni bensa-aggregaatti on hätäkeino merellä tai saaressa tapahtuvaan akkujen lataamiseen. Se toimii myös merellä. En ole koskaan tarvinnut. Viime kesänä en edes vienyt koko laitetta veneeseen.
Pari kertaa viime kesänä latasin laiturin 220V tolpasta 10A älylaturillla.

Lue lisää

Aurinkosähkössä on vain se ongelma, että sitä on käytännössä Suomessa tarjolla vain purjehduskauden keskimmäisellä kolmanneksella. Ei tuolla nyt paljon akut lataudu.

Mulla oli yhdessä veneessä 15hv 2-tahtibensasisäkone OMC zephyr. Perustui perämoottoritekniikkaan. Ei se kyllä haissut. Painoi ehkä 25 kiloa. Sähköhärpäkkeet ei tuota valmistamisensa aikana dieseliä enempää saasteita, jos akut tehdään tehtaassa, joka käyttää päästötöntä sähköä. Eurooppalaisissa akkutehtaissa näin tehdään.

Olet väärässä. Kyllä on varteenotettava vaihtoehto ja siitä todisteena tässäkin ketjussa muutama tyytyväinen käyttäjä kertoo miten täyssähköjärjestelmä on täyttänyt hyvin tarpeet.

Mutta, sinulle ja minulle se ei ole vaihtoehto. Minä haluan lähteä kohti Gotlantia tietäen, että voin ajaa tarvittaessa (jos tuuli loppuu) vaikka koko matkan konevoimalla. Sellaista akustoa ei missään nimessä ei ole järkevää laittaa että onnistuisi. Akkuenergialla voi ajaa järkevästi n. 10 mailia. Enempään pitää varautua muilla keinoin. Toistaiseksi se järkevin millä kymmeniä maileja ajetaan on diesel.

Jos tunti, max pari päivässä riittää niin täyssähköjärjetelmä todellakin on varteenotettava vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä. Kyllä on varteenotettava vaihtoehto ja siitä todisteena tässäkin ketjussa muutama tyytyväinen käyttäjä kertoo miten täyssähköjärjestelmä on täyttänyt hyvin tarpeet.

Mutta, sinulle ja minulle se ei ole vaihtoehto. Minä haluan lähteä kohti Gotlantia tietäen, että voin ajaa tarvittaessa (jos tuuli loppuu) vaikka koko matkan konevoimalla. Sellaista akustoa ei missään nimessä ei ole järkevää laittaa että onnistuisi. Akkuenergialla voi ajaa järkevästi n. 10 mailia. Enempään pitää varautua muilla keinoin. Toistaiseksi se järkevin millä kymmeniä maileja ajetaan on diesel.

Jos tunti, max pari päivässä riittää niin täyssähköjärjetelmä todellakin on varteenotettava vaihtoehto.

Lue lisää

Kyllä 25 mailia menee nykysysteemeillä ihan hyvin. Jos on vähätuulinen keli, ei 4 tonnia painava vene tarvitse kovin montaa kilowattia 5 solmun vauhtiin. 5 tuntia jos ajaa vaikka 4 kilowatin teholla, tarvitaan akustoa 20 kWh, eli jos ajatellaan 12v-systeemiä, puhutaan siis luokkaa 1800Ah akustosta.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä. Kyllä on varteenotettava vaihtoehto ja siitä todisteena tässäkin ketjussa muutama tyytyväinen käyttäjä kertoo miten täyssähköjärjestelmä on täyttänyt hyvin tarpeet.

Mutta, sinulle ja minulle se ei ole vaihtoehto. Minä haluan lähteä kohti Gotlantia tietäen, että voin ajaa tarvittaessa (jos tuuli loppuu) vaikka koko matkan konevoimalla. Sellaista akustoa ei missään nimessä ei ole järkevää laittaa että onnistuisi. Akkuenergialla voi ajaa järkevästi n. 10 mailia. Enempään pitää varautua muilla keinoin. Toistaiseksi se järkevin millä kymmeniä maileja ajetaan on diesel.

Jos tunti, max pari päivässä riittää niin täyssähköjärjetelmä todellakin on varteenotettava vaihtoehto.

Lue lisää

"Jos tunti, max pari päivässä riittää niin täyssähköjärjetelmä todellakin on varteenotettava vaihtoehto."
Olettaen, että sen päivän päätteeksi olet menossa johonkin johdon päähän. Aurinkopaneeleilla et kyllä tunninkaan ajoa saa kuitattua, et edes aurinkoisena kesäpäivänä saati syyssateessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä 25 mailia menee nykysysteemeillä ihan hyvin. Jos on vähätuulinen keli, ei 4 tonnia painava vene tarvitse kovin montaa kilowattia 5 solmun vauhtiin. 5 tuntia jos ajaa vaikka 4 kilowatin teholla, tarvitaan akustoa 20 kWh, eli jos ajatellaan 12v-systeemiä, puhutaan siis luokkaa 1800Ah akustosta.

Lue lisää

1800Ah 12V akusto on aika isokokoinen. Tavallisia 00Ah lyijyakkuja tarvitaan 18kpl. Akku taitaa painaa 20kg eli melkein 4 tonnin kuorma. Litiumit on toki pienempi, mutta tuhottoman kalliita.

Anonyymi kirjoitti:

1800Ah 12V akusto on aika isokokoinen. Tavallisia 00Ah lyijyakkuja tarvitaan 18kpl. Akku taitaa painaa 20kg eli melkein 4 tonnin kuorma. Litiumit on toki pienempi, mutta tuhottoman kalliita.

Lue lisää

1800Ah 12V akuilla on 21000Wh, joka on aika lähellä 20kW joka mainittiin aiemmin. Tämä olikin sitten ainoa asia, joka meni oikein.

Yhdessä 100Ah 12V akussa on 1200Wh. Täten (20000/1200) tarvitsemme 18 akkua. 18 x 20kg on 360kg (paljon sekin). Vaikka kuluttaisi akut vain puolilleen ja tuplaisi määrän, jäädään siltikin 720kg. "Melkein 4 tonnin kuorma" on kuitenkin ehkä hieman liioittelua...

Bilteman hinnoilla tästä tulee 2430Eur (tai 4860EUR)- paljon tietenkin sekin.

Anonyymi kirjoitti:

1800Ah 12V akuilla on 21000Wh, joka on aika lähellä 20kW joka mainittiin aiemmin. Tämä olikin sitten ainoa asia, joka meni oikein.

Yhdessä 100Ah 12V akussa on 1200Wh. Täten (20000/1200) tarvitsemme 18 akkua. 18 x 20kg on 360kg (paljon sekin). Vaikka kuluttaisi akut vain puolilleen ja tuplaisi määrän, jäädään siltikin 720kg. "Melkein 4 tonnin kuorma" on kuitenkin ehkä hieman liioittelua...

Bilteman hinnoilla tästä tulee 2430Eur (tai 4860EUR)- paljon tietenkin sekin.

Lue lisää

Tuli laskuvirhe. ;))

Anonyymi kirjoitti:

1800Ah 12V akusto on aika isokokoinen. Tavallisia 00Ah lyijyakkuja tarvitaan 18kpl. Akku taitaa painaa 20kg eli melkein 4 tonnin kuorma. Litiumit on toki pienempi, mutta tuhottoman kalliita.

Lue lisää

Taisi tulla pilkkuvirhe, 400 kiloa. Kun diesel tankki polttoaine letkut ja yhteet ja läpiviennit jää pois, tulee lisäkuormaa enintään 100 kiloa. Tuskin kukaan noin isoa akustoa toteuttaa lyijyllä. Itse rakentamalla komponenteista litiumakuston saa huomattavasti halvemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi tulla pilkkuvirhe, 400 kiloa. Kun diesel tankki polttoaine letkut ja yhteet ja läpiviennit jää pois, tulee lisäkuormaa enintään 100 kiloa. Tuskin kukaan noin isoa akustoa toteuttaa lyijyllä. Itse rakentamalla komponenteista litiumakuston saa huomattavasti halvemmalla.

Lue lisää

Tankki ja polttoaine tuskin jäävät pois, vai meinasitko sillä sähköllä lämmittääkin? Purjeveneessähän suurimman osan polttoaineesta polttaa lämmitin, joten ei sitä tankkia edes paljon pienemmäksi kannata vaihtaa, vaikka sähkömoottoriin siirtyisi.

Anonyymi kirjoitti:

Tankki ja polttoaine tuskin jäävät pois, vai meinasitko sillä sähköllä lämmittääkin? Purjeveneessähän suurimman osan polttoaineesta polttaa lämmitin, joten ei sitä tankkia edes paljon pienemmäksi kannata vaihtaa, vaikka sähkömoottoriin siirtyisi.

Lue lisää

Omassa veneessä on (jostain syystä) eri säiliö lämppärille ja moottorille, eli kyllä yksi iso tankki jäisi pois. Omassa, kesäkauteen keskittyvässä, veneilyssä lämppäri polttaa alle 10L kaudessa. Lisäksi tehokkain (vaikkakin kai joissain satamaohjeissa kielletty) lämmitysmuoto on parin kympin sähkötöhötin.

Tämä ei kyllä muuta sitä lähtökohtaa, että sähkömoottori veneessä on haastava vielä. Akkuteknologian läpimurtoa odotellessa...

Anonyymi kirjoitti:

Omassa veneessä on (jostain syystä) eri säiliö lämppärille ja moottorille, eli kyllä yksi iso tankki jäisi pois. Omassa, kesäkauteen keskittyvässä, veneilyssä lämppäri polttaa alle 10L kaudessa. Lisäksi tehokkain (vaikkakin kai joissain satamaohjeissa kielletty) lämmitysmuoto on parin kympin sähkötöhötin.

Tämä ei kyllä muuta sitä lähtökohtaa, että sähkömoottori veneessä on haastava vielä. Akkuteknologian läpimurtoa odotellessa...

Lue lisää

Ei se kaikille sovi. Tarvitsisi päästä sanotaan 100 meripeninkulmaa yhdellä latauksella, jotta olisi marginaalissa ne, joille sähkösysteemi ei riitä. Nyt on varmaan vähemmistössä ne, joille se on täysin riittävä. 100mpk akut taas maksaa ja painaa vielä liikaa. Mutta litiumakkujen hinnat on tippuneet 90% vuosikymmenessä.

Anonyymi kirjoitti:

Tankki ja polttoaine tuskin jäävät pois, vai meinasitko sillä sähköllä lämmittääkin? Purjeveneessähän suurimman osan polttoaineesta polttaa lämmitin, joten ei sitä tankkia edes paljon pienemmäksi kannata vaihtaa, vaikka sähkömoottoriin siirtyisi.

Lue lisää

Kyllä enemmistö käyttää purjeveneessäkin valtaosan polttoaineesta moottorille. Lämppärin osuus alle 10%.

Anonyymi kirjoitti:

Omassa veneessä on (jostain syystä) eri säiliö lämppärille ja moottorille, eli kyllä yksi iso tankki jäisi pois. Omassa, kesäkauteen keskittyvässä, veneilyssä lämppäri polttaa alle 10L kaudessa. Lisäksi tehokkain (vaikkakin kai joissain satamaohjeissa kielletty) lämmitysmuoto on parin kympin sähkötöhötin.

Tämä ei kyllä muuta sitä lähtökohtaa, että sähkömoottori veneessä on haastava vielä. Akkuteknologian läpimurtoa odotellessa...

Lue lisää

Ok. Minulla toisinpäin. Moottorilla on tullut poltettua kaudesta riippuen 10-30 litraa. Lämppärillä noin 100.

Sähkötöhö on tietysti ihan hyvä, jos on ylipäänsä sähköä saatavilla ja vielä niin isosti, että pystyy lämmittämään. Aika harvinainen tilanne, ellei vene seiso kotipihan laiturissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ok. Minulla toisinpäin. Moottorilla on tullut poltettua kaudesta riippuen 10-30 litraa. Lämppärillä noin 100.

Sähkötöhö on tietysti ihan hyvä, jos on ylipäänsä sähköä saatavilla ja vielä niin isosti, että pystyy lämmittämään. Aika harvinainen tilanne, ellei vene seiso kotipihan laiturissa.

Lue lisää

Olen taas eri mieltä. Jokaisessa satamassa, jossa on maasähkö, pystyy käyttämään 2000W sähkölämmitintä ongelmitta (ilman että sulakkeet paukkuu) - tasan kerran on ollut ongelmia 5v sitten Lähteelässä, mutta sielläkin on kapasiteettia ilmeisesti lisätty (ei enää ongelmia). Tuolla saa 30ft homeskandin lämpimäksi niin touko- kuin syyskuussakin. Kylmemmistä kuukausista ei kokemusta.

Anonyymi kirjoitti:

Olen taas eri mieltä. Jokaisessa satamassa, jossa on maasähkö, pystyy käyttämään 2000W sähkölämmitintä ongelmitta (ilman että sulakkeet paukkuu) - tasan kerran on ollut ongelmia 5v sitten Lähteelässä, mutta sielläkin on kapasiteettia ilmeisesti lisätty (ei enää ongelmia). Tuolla saa 30ft homeskandin lämpimäksi niin touko- kuin syyskuussakin. Kylmemmistä kuukausista ei kokemusta.

Lue lisää

Aika monessa pienemmässä satamassa sähköt tuodaan roikalla laiturille. Siihen sitten kytketään kymmenenkin venettä. Roikasta saa maksimissaan yhteensä 3500 wattia sähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Olen taas eri mieltä. Jokaisessa satamassa, jossa on maasähkö, pystyy käyttämään 2000W sähkölämmitintä ongelmitta (ilman että sulakkeet paukkuu) - tasan kerran on ollut ongelmia 5v sitten Lähteelässä, mutta sielläkin on kapasiteettia ilmeisesti lisätty (ei enää ongelmia). Tuolla saa 30ft homeskandin lämpimäksi niin touko- kuin syyskuussakin. Kylmemmistä kuukausista ei kokemusta.

Lue lisää

Toki useimmissa satamissa voivat jotkut yksittäiset itsekkäät kaverit kiskoa tolpasta sen 2kW. Useimmiten se on kielletty siltä varalta, että joku ei itse ymmärrä ettei se sovi. Kun useammassa veneessä laitettaan noita tehokkaita sähkölämppäreitä laulamaan, niin äkkiä paukahtaa pääsulakkeet ja koko laituri on pimeänä.

Anonyymi kirjoitti:

1800Ah 12V akusto on aika isokokoinen. Tavallisia 00Ah lyijyakkuja tarvitaan 18kpl. Akku taitaa painaa 20kg eli melkein 4 tonnin kuorma. Litiumit on toki pienempi, mutta tuhottoman kalliita.

Lue lisää

JOS rakentaisin akuston varassa toimivaa sähköpropulsiota purjeveneeseen niin akuiksi tod näk valikoituisi laadukkaat AGM akut. 100Ah akku on käsin siirreltävissä, sen takia en laittaisi isompia. Laadukas 100Ah AGM akku maksaa n 300€ ja painaa 35 kg.

10 kpl voisi olla sellainen "järkevä" yläraja. 350 kg ja 3000€. Sille voisi arvioida odotetuksi käyttöiäksi vajaa 10 vuotta. Akustolle tulisi siis vuosikustannusta 500-600 €. Jos ajettuja maileja olisi esim 30pv x 10nm = 300 nm/vuosi niin akustokustannus olisi lähes 2 €/nm.

1000Ah on 12V järjestelmässä n 12 kWh. AGM akkujakaan ei kannata tyhjäksi ajaa eli käytettävissä käytännössä n 8kWh. 4kW:n teholla voisi siis ajella pari tuntia. Toimintasäde olisi tällöin n 10nm. Jos ajelee huomattavasti pienemmällä teholla/hiljempaa niin ehkä maksimissaan 15-20nm.

Anonyymi kirjoitti:

Ok. Minulla toisinpäin. Moottorilla on tullut poltettua kaudesta riippuen 10-30 litraa. Lämppärillä noin 100.

Sähkötöhö on tietysti ihan hyvä, jos on ylipäänsä sähköä saatavilla ja vielä niin isosti, että pystyy lämmittämään. Aika harvinainen tilanne, ellei vene seiso kotipihan laiturissa.

Lue lisää

Hämmästyttävän paljon olet lämmitintä käyttänyt siinä tapauksessa. Et tosin maininnut lämppärin tietoja. Itselläni on Webasto 3500; en osaa oikeastaan sanoa, mikä sen osuus polttoainekuluista on, mutta karkeana arviona sanoisin, että n. 50 yötä sitä pitäisi käyttää, että saisi sata litraa kulumaan.
Niin, eikä tiedossani tietenkään ole, montako yötä kaudessa nukut veneessä, se on aika merkittävä tekijä lämmittimen käyttömäärää ajatellen. Itselläni näyttää normaalikauden keskiarvo olevan n. 40 nykyään; veikkaisin, että lämppäri on päällä alle puolessa noista öistä.

Asiastahan ei ole luotettavia tilastotietoja olemassa, mutta näppituntumana väittäisin, että 80-90% matkapurjeveneilijöistä käyttää konetta ja purjeita aika tasan, ts. kummankin osuus kuljetuista maileista on haarukassa 40-60%. Niitä, jotka eivät aja koneella juuri muuta kuin satamasta lähdöt ja satamaan tulot, on 10-15%. Ja jokunen on niitäkin, jotka ajavat lähes aina koneella ja nostavat purjeet vain erityisen suotuisella tuulella. Jos lukuun otetaan veneet, joissa ei ole sisäkonetta tai ei konetta lainkaan, niin tietysti prosentit vähän muuttuvat.

Esittämäsi moottorinkäyttömäärä ei itsessään ole epäuskottava, mutta suhteessa lämppärin käyttöön se on hämmästyttävä ja uskallan väittää, että epätavallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Hämmästyttävän paljon olet lämmitintä käyttänyt siinä tapauksessa. Et tosin maininnut lämppärin tietoja. Itselläni on Webasto 3500; en osaa oikeastaan sanoa, mikä sen osuus polttoainekuluista on, mutta karkeana arviona sanoisin, että n. 50 yötä sitä pitäisi käyttää, että saisi sata litraa kulumaan.
Niin, eikä tiedossani tietenkään ole, montako yötä kaudessa nukut veneessä, se on aika merkittävä tekijä lämmittimen käyttömäärää ajatellen. Itselläni näyttää normaalikauden keskiarvo olevan n. 40 nykyään; veikkaisin, että lämppäri on päällä alle puolessa noista öistä.

Asiastahan ei ole luotettavia tilastotietoja olemassa, mutta näppituntumana väittäisin, että 80-90% matkapurjeveneilijöistä käyttää konetta ja purjeita aika tasan, ts. kummankin osuus kuljetuista maileista on haarukassa 40-60%. Niitä, jotka eivät aja koneella juuri muuta kuin satamasta lähdöt ja satamaan tulot, on 10-15%. Ja jokunen on niitäkin, jotka ajavat lähes aina koneella ja nostavat purjeet vain erityisen suotuisella tuulella. Jos lukuun otetaan veneet, joissa ei ole sisäkonetta tai ei konetta lainkaan, niin tietysti prosentit vähän muuttuvat.

Esittämäsi moottorinkäyttömäärä ei itsessään ole epäuskottava, mutta suhteessa lämppärin käyttöön se on hämmästyttävä ja uskallan väittää, että epätavallinen.

Lue lisää

Miksi sinun on noin vaikea uskoa tuon naapurin lämmittimen käyttöä?
Ei tuo suhde ole harvinainen. Vesillä on paljon porukkaa, jotka viettävät siellä vapaa-aikaa heti jäiden lähdöstä pitkälle syksyyn.
Eläkeläiset ja muut jäähdyttelijät suorastaan asuvat veneessään avovesikauden.
Kyllä siinä lämmitystä tarvitaan paljon ennenkuin meri on lämminyt.
Ei viikonloppuisin veneilevillä paljoa lämmitykseen kesällä mene.

Anonyymi kirjoitti:

Hämmästyttävän paljon olet lämmitintä käyttänyt siinä tapauksessa. Et tosin maininnut lämppärin tietoja. Itselläni on Webasto 3500; en osaa oikeastaan sanoa, mikä sen osuus polttoainekuluista on, mutta karkeana arviona sanoisin, että n. 50 yötä sitä pitäisi käyttää, että saisi sata litraa kulumaan.
Niin, eikä tiedossani tietenkään ole, montako yötä kaudessa nukut veneessä, se on aika merkittävä tekijä lämmittimen käyttömäärää ajatellen. Itselläni näyttää normaalikauden keskiarvo olevan n. 40 nykyään; veikkaisin, että lämppäri on päällä alle puolessa noista öistä.

Asiastahan ei ole luotettavia tilastotietoja olemassa, mutta näppituntumana väittäisin, että 80-90% matkapurjeveneilijöistä käyttää konetta ja purjeita aika tasan, ts. kummankin osuus kuljetuista maileista on haarukassa 40-60%. Niitä, jotka eivät aja koneella juuri muuta kuin satamasta lähdöt ja satamaan tulot, on 10-15%. Ja jokunen on niitäkin, jotka ajavat lähes aina koneella ja nostavat purjeet vain erityisen suotuisella tuulella. Jos lukuun otetaan veneet, joissa ei ole sisäkonetta tai ei konetta lainkaan, niin tietysti prosentit vähän muuttuvat.

Esittämäsi moottorinkäyttömäärä ei itsessään ole epäuskottava, mutta suhteessa lämppärin käyttöön se on hämmästyttävä ja uskallan väittää, että epätavallinen.

Lue lisää

Arvelisin, että moottori on minulla käynnissä ehkä kolmanneksen maileista. Tankkaan siihen jotain 60-80 litraa vuodessa. Lämppäriä pidän yleensä päällä illalla ja aamulla tunnin pari touko- ja syyskuussa. Yön yli se pörisee muutaman kerran kaudessa. Polttoainetta menee ehkä 15 litraa. Sille on erillinen valopetrolitankki, joten se on tarkka arvio.

Anonyymi kirjoitti:

Hämmästyttävän paljon olet lämmitintä käyttänyt siinä tapauksessa. Et tosin maininnut lämppärin tietoja. Itselläni on Webasto 3500; en osaa oikeastaan sanoa, mikä sen osuus polttoainekuluista on, mutta karkeana arviona sanoisin, että n. 50 yötä sitä pitäisi käyttää, että saisi sata litraa kulumaan.
Niin, eikä tiedossani tietenkään ole, montako yötä kaudessa nukut veneessä, se on aika merkittävä tekijä lämmittimen käyttömäärää ajatellen. Itselläni näyttää normaalikauden keskiarvo olevan n. 40 nykyään; veikkaisin, että lämppäri on päällä alle puolessa noista öistä.

Asiastahan ei ole luotettavia tilastotietoja olemassa, mutta näppituntumana väittäisin, että 80-90% matkapurjeveneilijöistä käyttää konetta ja purjeita aika tasan, ts. kummankin osuus kuljetuista maileista on haarukassa 40-60%. Niitä, jotka eivät aja koneella juuri muuta kuin satamasta lähdöt ja satamaan tulot, on 10-15%. Ja jokunen on niitäkin, jotka ajavat lähes aina koneella ja nostavat purjeet vain erityisen suotuisella tuulella. Jos lukuun otetaan veneet, joissa ei ole sisäkonetta tai ei konetta lainkaan, niin tietysti prosentit vähän muuttuvat.

Esittämäsi moottorinkäyttömäärä ei itsessään ole epäuskottava, mutta suhteessa lämppärin käyttöön se on hämmästyttävä ja uskallan väittää, että epätavallinen.

Lue lisää

Veneessäni on 4kW lämmitin, joka syö täydellä teholla puoli litraa tunnissa. Jos oletaan sen käyvän keskimäärin puolella teholla , niin keskimääräinen kulutus on 2.5 desilitraa tunnissa. Se 100 litraa hujahtaa siis jo alle 17 vuorokaudessa. Ei siis tarvita kuin muutama kevät- tai syysviikonloppu, jolloin käy jatkuvasti ja joitain öitä muuten kauden mittaan.

Silloin kun tuulee, tulee moottoria käytettyä vain minuutteja per reissu. Normaalikäytössä kulutus on siis lähes nolla. Plägässä matkaa tarvitsee taittaa lähinnä silloin, jos pitää palata viikonloppureissulta töihin. Aika harvoin osuu kohdalle. Lomareissuilla tehdään pitkät matkat kun tuulee ja tyynenä päivänä valitaan kohde läheltä. Ei sitä moottorin meteliä viitsi kauan kuunnella.

Mutta joo, moni varmasti käyttää konetta enemmän ja lämppäriä vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Olen taas eri mieltä. Jokaisessa satamassa, jossa on maasähkö, pystyy käyttämään 2000W sähkölämmitintä ongelmitta (ilman että sulakkeet paukkuu) - tasan kerran on ollut ongelmia 5v sitten Lähteelässä, mutta sielläkin on kapasiteettia ilmeisesti lisätty (ei enää ongelmia). Tuolla saa 30ft homeskandin lämpimäksi niin touko- kuin syyskuussakin. Kylmemmistä kuukausista ei kokemusta.

Lue lisää

Miksi taloyhtiöissä sähköautoa ei voi ladata tolpista vaikka ne lataavat Vain 1,8Kw teholla suko pistorasioista?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä 25 mailia menee nykysysteemeillä ihan hyvin. Jos on vähätuulinen keli, ei 4 tonnia painava vene tarvitse kovin montaa kilowattia 5 solmun vauhtiin. 5 tuntia jos ajaa vaikka 4 kilowatin teholla, tarvitaan akustoa 20 kWh, eli jos ajatellaan 12v-systeemiä, puhutaan siis luokkaa 1800Ah akustosta.

Lue lisää

Entä jos on kova vastatuuli?

Täältä, kun mennään Gotlantiin, niin tuuli on vastainen jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos on kova vastatuuli?

Täältä, kun mennään Gotlantiin, niin tuuli on vastainen jatkuvasti.

Mitä tarkoitat? Miten tuulinen sää liittyy moottoriin? Eihän sitä silloin tarvita muuhun kuin rantautumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Veneessäni on 4kW lämmitin, joka syö täydellä teholla puoli litraa tunnissa. Jos oletaan sen käyvän keskimäärin puolella teholla , niin keskimääräinen kulutus on 2.5 desilitraa tunnissa. Se 100 litraa hujahtaa siis jo alle 17 vuorokaudessa. Ei siis tarvita kuin muutama kevät- tai syysviikonloppu, jolloin käy jatkuvasti ja joitain öitä muuten kauden mittaan.

Silloin kun tuulee, tulee moottoria käytettyä vain minuutteja per reissu. Normaalikäytössä kulutus on siis lähes nolla. Plägässä matkaa tarvitsee taittaa lähinnä silloin, jos pitää palata viikonloppureissulta töihin. Aika harvoin osuu kohdalle. Lomareissuilla tehdään pitkät matkat kun tuulee ja tyynenä päivänä valitaan kohde läheltä. Ei sitä moottorin meteliä viitsi kauan kuunnella.

Mutta joo, moni varmasti käyttää konetta enemmän ja lämppäriä vähemmän.

Lue lisää

Hämmästyttää jo tuo, että lämppäri on päivisin päällä ja edes puoliteholla.

Tosin myös tuo puhu moottorin "metelistä, aika hiljainenhan purkkarin moottori on. Toki se sisällä vieressä on äänekäs, mutta yleensähän matkan aikana ollaan ulkotilassa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen taas eri mieltä. Jokaisessa satamassa, jossa on maasähkö, pystyy käyttämään 2000W sähkölämmitintä ongelmitta (ilman että sulakkeet paukkuu) - tasan kerran on ollut ongelmia 5v sitten Lähteelässä, mutta sielläkin on kapasiteettia ilmeisesti lisätty (ei enää ongelmia). Tuolla saa 30ft homeskandin lämpimäksi niin touko- kuin syyskuussakin. Kylmemmistä kuukausista ei kokemusta.

Lue lisää

Jos jokainen vene ottaisi vaikka masrianhaminan itä sataman laiturissa 2000w, niin tasan kastuu sähköjärjestelmät joka laiturissa...

Anonyymi kirjoitti:

Hämmästyttää jo tuo, että lämppäri on päivisin päällä ja edes puoliteholla.

Tosin myös tuo puhu moottorin "metelistä, aika hiljainenhan purkkarin moottori on. Toki se sisällä vieressä on äänekäs, mutta yleensähän matkan aikana ollaan ulkotilassa.

Lue lisää

Mikäs siinä hämmästyttää? Kyllä esimerkiksi tänäänkin oli päivällä aika kylmä. Miksi veneen sisälläkin olisi pitänyt olla kylmä? Ja se melu todella on hieman ikävä ulkonakin mutta erityisesti sisällä. En minä itse sisällä matkusta, mutta lapset kylläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs siinä hämmästyttää? Kyllä esimerkiksi tänäänkin oli päivällä aika kylmä. Miksi veneen sisälläkin olisi pitänyt olla kylmä? Ja se melu todella on hieman ikävä ulkonakin mutta erityisesti sisällä. En minä itse sisällä matkusta, mutta lapset kylläkin.

Lue lisää

Tuo on yksi asia, joka tuo eroja, että veneessä on mukana sellaisia, jotka eivät yleensä ole kulkuaikana ulkotilassa. Siis matkustajia.

Mutta jaan tuon aiemman kirjoittajan ihmettelyn moottorin "melusta"; minusta purjevenediesel on hyvin vähä-ääninen ulkotilassa. Mutta enpä kuulukaan erikoisherkkiin, pelkästään normaalikuuloisiin. Sinä varmaan kuulut niihin, joita lämppärin äänikin häiritsee?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on yksi asia, joka tuo eroja, että veneessä on mukana sellaisia, jotka eivät yleensä ole kulkuaikana ulkotilassa. Siis matkustajia.

Mutta jaan tuon aiemman kirjoittajan ihmettelyn moottorin "melusta"; minusta purjevenediesel on hyvin vähä-ääninen ulkotilassa. Mutta enpä kuulukaan erikoisherkkiin, pelkästään normaalikuuloisiin. Sinä varmaan kuulut niihin, joita lämppärin äänikin häiritsee?

Lue lisää

Jep. Aika monessa venekunnassa lienee mukana matkustajia. Useissa valtaosa mukana olijoista.

Pidän minä tähän vuodenaikaan lämppärin päällä päivällä vaikka olisin yksin. Vaikka olisin kulussa, niin ihan mukava on käydä välillä lämmittelemässä ja ainakin on mukavaa, kun hytti on perille päästessä valmiiksi lämmin. Toisekseen, en kuulu niihin "tosi purjehtijoihin", jotka ovat aina koko päivän kulussa. Saatan jopa viettää pari yötä peräkkäin samassa saaressa. Vaikkapa etätöitä veneen salongissa on huomattavasti mukavampi tehdä verkkareissa kuin toppahaalarissa.

En ole mielestäni erikoisherkkä, eikä lämmittimen puhallusääni häiritse. Moottorin ääni häiritsee, mutta voi toki olla, että veneessäni moottorin melu kuuluu kovemmin avotilaan kuin monessa muussa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep. Aika monessa venekunnassa lienee mukana matkustajia. Useissa valtaosa mukana olijoista.

Pidän minä tähän vuodenaikaan lämppärin päällä päivällä vaikka olisin yksin. Vaikka olisin kulussa, niin ihan mukava on käydä välillä lämmittelemässä ja ainakin on mukavaa, kun hytti on perille päästessä valmiiksi lämmin. Toisekseen, en kuulu niihin "tosi purjehtijoihin", jotka ovat aina koko päivän kulussa. Saatan jopa viettää pari yötä peräkkäin samassa saaressa. Vaikkapa etätöitä veneen salongissa on huomattavasti mukavampi tehdä verkkareissa kuin toppahaalarissa.

En ole mielestäni erikoisherkkä, eikä lämmittimen puhallusääni häiritse. Moottorin ääni häiritsee, mutta voi toki olla, että veneessäni moottorin melu kuuluu kovemmin avotilaan kuin monessa muussa.

Lue lisää

Kuulostaa alkuun saivartelulta, mutta tärkeä juttu. Kipparin pitää ymmärtää se ja osata myös selittää miehistön jäsenille. HUOM MIEHISTÖNJÄSENILLE. Huviveneessä ei ole ikinä matkustajia. Jos siellä on matkustajia kyseessä on kaupallisessa liikenteessä oleva matkustaja-alus ja sitä koskee aivan erilaiset määräykset kuin huvivenettä. Huviveneessä on päällikkö ja miehistön jäseniä. Piste.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa alkuun saivartelulta, mutta tärkeä juttu. Kipparin pitää ymmärtää se ja osata myös selittää miehistön jäsenille. HUOM MIEHISTÖNJÄSENILLE. Huviveneessä ei ole ikinä matkustajia. Jos siellä on matkustajia kyseessä on kaupallisessa liikenteessä oleva matkustaja-alus ja sitä koskee aivan erilaiset määräykset kuin huvivenettä. Huviveneessä on päällikkö ja miehistön jäseniä. Piste.

Lue lisää

Usein asiat ovat juuri sitä, miltä ne kuulostavat. Minun huviveneessäni on usein miehistöä mutta hyvin usein myös matkustajia. Veneeni ei ole ollut ikinä kaupallisessa liikenteessä oleva matkustaja-alus.

Ihan sama mitä navigaatioseuran tirehtööriklubin wannabe merikapteenit kokevat, mutta suomen kielessä matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on veneen, laivan, lentokoneen tms kyydissä ilman tehtäviä. Miehistöä ovat sellaiset kyydissä olevat henkilöt, joilla on jokin aluksen kulkuun tai muuhun aluksen toimintoon liittyvä tehtävä.

Anonyymi kirjoitti:

Usein asiat ovat juuri sitä, miltä ne kuulostavat. Minun huviveneessäni on usein miehistöä mutta hyvin usein myös matkustajia. Veneeni ei ole ollut ikinä kaupallisessa liikenteessä oleva matkustaja-alus.

Ihan sama mitä navigaatioseuran tirehtööriklubin wannabe merikapteenit kokevat, mutta suomen kielessä matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on veneen, laivan, lentokoneen tms kyydissä ilman tehtäviä. Miehistöä ovat sellaiset kyydissä olevat henkilöt, joilla on jokin aluksen kulkuun tai muuhun aluksen toimintoon liittyvä tehtävä.

Lue lisää

Tähän kuulu sitten se PISTE.

Tää Uma veneen pariskunta on kyllä aikaansaavia, ilo ollut seurata heidän reissua. Ostivat tuon veneen projektina ja tekivät kattavan uudistuksen. Aika radikaali temppu korvata dieselkone sähkömoottorilla, kyseessä kuitenkin valtameriseikkailut ja nytkin viihtyneet pidempään kylmillä alueilla, viime talvi ja tää kesä Norjan huonoissa ja nyt Huippuvuorilla. Lämmityksenä oikea kamina, johon käy puu ja briketit ja hiili jne.

Tossa soittolistana heidän sähkömoottoriin liittyviä videoita https://youtube.com/playlist?list=PLx_mGFQfb39FXu_oCzggYfkeRKYkI6xpi

Tällä hetkellä on yksi pikalataus piste 35 autoa kohden, todella heikosti.

Toki suko rasioita pilvin pimein, mutta latausta saa vrk tasolla luokkaa 35kw en tiedä noiden latureiden yms. Hyötysuhdetta

Joo, vastaiset meillä hoitelee maanmainio VP ja myötäiset mennään laadukkailla North Sailsin rullattavilla laminaateilla. Mukavuuden varmistaa Webasto joka hurisee tasaisesti aina tarpeen mukaan!

Kaakkua menee n. 350-500 litraa kaudessa. Kaikki samasta tankista. Lopettakaa rimpuilu sähkövehkeiden kanssa. Myöskään lamppuöljyn kanssa ei kannata läträtä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, vastaiset meillä hoitelee maanmainio VP ja myötäiset mennään laadukkailla North Sailsin rullattavilla laminaateilla. Mukavuuden varmistaa Webasto joka hurisee tasaisesti aina tarpeen mukaan!

Kaakkua menee n. 350-500 litraa kaudessa. Kaikki samasta tankista. Lopettakaa rimpuilu sähkövehkeiden kanssa. Myöskään lamppuöljyn kanssa ei kannata läträtä.

Lue lisää

Jos purjehdit vain myötäiseen, niin aika hölmöä maksaa laminaattipurjeista. Mikä tahansa vanha säkki vie yhtä hyvin.

Uppisnopeus tarvitsee normi paatilla 4kW tehon kevyessä kelissä. Jos nopeus on viitisen solmua, niin 100 mailin matkaan kuluu 20 tuntia. Akkuja voi kuomittaa tyypistä riippuen 50-80 %. Eli 4kW x 20h x 2 = 160kWh eli 12 voltin systeemillä 13000Ah akusto. Eli 130 kpl 100Ah tavallista akkua.

Jos uppisnopeudella tarvitaan 120 kW teho, puhutaan 25-metrisestä aluksesta, jonka paino on kymmeniä tonneja. Eiköhän sinne ruumaan mahdu muutama tonni akkujakin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos uppisnopeudella tarvitaan 120 kW teho, puhutaan 25-metrisestä aluksesta, jonka paino on kymmeniä tonneja. Eiköhän sinne ruumaan mahdu muutama tonni akkujakin.

37'4" vesilinjan pituus ja nopeus sen mukainen eli n.8 solmua runko nopeus, kulutus 10l/nm ja kone teho käppyrästa 120kw.

Yleensä ajan pienemmällä kuormituksella 80kw ja n7 solmua / 7 litraa tunnissa koska taloudellisempaa, mutta isommassa aallossa ja vasta tuulessa on lisättävä tehoa...

Anonyymi kirjoitti:

37'4" vesilinjan pituus ja nopeus sen mukainen eli n.8 solmua runko nopeus, kulutus 10l/nm ja kone teho käppyrästa 120kw.

Yleensä ajan pienemmällä kuormituksella 80kw ja n7 solmua / 7 litraa tunnissa koska taloudellisempaa, mutta isommassa aallossa ja vasta tuulessa on lisättävä tehoa...

Lue lisää

1kW on noin 1,4 hv. Et voi mitenkään tarvita vähän alle 40 jalan uppoumaveneessä runkonopeudella 120kW eli 160hv tehoa. Todennäköisesti nyt puhutaan 12kW ja 8kW tehoista eli nollat pois.

Anonyymi kirjoitti:

1kW on noin 1,4 hv. Et voi mitenkään tarvita vähän alle 40 jalan uppoumaveneessä runkonopeudella 120kW eli 160hv tehoa. Todennäköisesti nyt puhutaan 12kW ja 8kW tehoista eli nollat pois.

Lue lisää

Mitan jonka annoin oli vesilinjan pituus LWL.

Ei ollut pilkku virhettä tyhjäkäynnillä kone antaa 43kw tehon ja luontevalla matka nopeudella 80-120kw runkonopeuksien ala puolella, max teho on 280kw

Eli millainen akusto olisi sopiva ja millainen sähkömoottori?

Anonyymi kirjoitti:

1kW on noin 1,4 hv. Et voi mitenkään tarvita vähän alle 40 jalan uppoumaveneessä runkonopeudella 120kW eli 160hv tehoa. Todennäköisesti nyt puhutaan 12kW ja 8kW tehoista eli nollat pois.

Lue lisää

Minun purjeveneeni, 36 jalkaaa kulkee 7,5 solmua 21 kilowatin teholla. Siinä on 21 kW moottori ja 7,5 solmua on huippunopeus.

Anonyymi kirjoitti:

Mitan jonka annoin oli vesilinjan pituus LWL.

Ei ollut pilkku virhettä tyhjäkäynnillä kone antaa 43kw tehon ja luontevalla matka nopeudella 80-120kw runkonopeuksien ala puolella, max teho on 280kw

Eli millainen akusto olisi sopiva ja millainen sähkömoottori?

Lue lisää

Niih, siihen sitten loppuivat ratkaisut, 4kw sähkömoottori systeemejä joo, mutta vähän isompiin ei siis ole ratkaisua, keulapotkurissakin on enemmän tehoa kuin 4kw.

Jaksaisikohan 4kw pyörittää hyvinkin nelilapaista 23" x 28" rusettia?

Anonyymi kirjoitti:

Niih, siihen sitten loppuivat ratkaisut, 4kw sähkömoottori systeemejä joo, mutta vähän isompiin ei siis ole ratkaisua, keulapotkurissakin on enemmän tehoa kuin 4kw.

Jaksaisikohan 4kw pyörittää hyvinkin nelilapaista 23" x 28" rusettia?

Lue lisää

Laittoi se yksi kaveri Swan 57:aan sähkömoottorin ja 28 kWh akuston, lisäksi oli iso generaattori, eli kyseessä on hybridi. En muista kuinka iso moottori, mutta onhan niitä isojakin. Elektra-sähkölossissa on 2x0,9 MW moottorit. Lossin pituus on 100 metriä. Se lataa 500 kW:n teholla 20 minuuttia tunnissa ja moottorit pyörii koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Laittoi se yksi kaveri Swan 57:aan sähkömoottorin ja 28 kWh akuston, lisäksi oli iso generaattori, eli kyseessä on hybridi. En muista kuinka iso moottori, mutta onhan niitä isojakin. Elektra-sähkölossissa on 2x0,9 MW moottorit. Lossin pituus on 100 metriä. Se lataa 500 kW:n teholla 20 minuuttia tunnissa ja moottorit pyörii koko ajan.

Lue lisää

Se lossi on hybridi ja lataa kummassakin päässä, ei vertailukelpoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Se lossi on hybridi ja lataa kummassakin päässä, ei vertailukelpoinen.

Onhan se moottorien puolesta vertailukelpoinen. Akusto on sinänsä helppo laatia, jos ei rahasta tarvitse puhua, lisätään akkuja tarpeen mukaan. Se ei varsinaisesti ole hybridi, sillä dieseleitä on tarkoitus käyttää vain vaikeissa jääoloissa, joita ei huvivene koskaan kohtaa. Kovalla pohjoistuulella se tulee laituriin parimetrisessä aallokossa. Olen ollut ehkä 10 tuntia sen kyydissä kesällä ja talvella, eikä ole kertaakaan olleet dieselit käynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

Laittoi se yksi kaveri Swan 57:aan sähkömoottorin ja 28 kWh akuston, lisäksi oli iso generaattori, eli kyseessä on hybridi. En muista kuinka iso moottori, mutta onhan niitä isojakin. Elektra-sähkölossissa on 2x0,9 MW moottorit. Lossin pituus on 100 metriä. Se lataa 500 kW:n teholla 20 minuuttia tunnissa ja moottorit pyörii koko ajan.

Lue lisää

Tässä tuo Swan-keissi videosarjana. Se maksoi aika paljon ilmeisesti.
https://www.youtube.com/watch?v=hT53_zlMPJA

Anonyymi kirjoitti:

Laittoi se yksi kaveri Swan 57:aan sähkömoottorin ja 28 kWh akuston, lisäksi oli iso generaattori, eli kyseessä on hybridi. En muista kuinka iso moottori, mutta onhan niitä isojakin. Elektra-sähkölossissa on 2x0,9 MW moottorit. Lossin pituus on 100 metriä. Se lataa 500 kW:n teholla 20 minuuttia tunnissa ja moottorit pyörii koko ajan.

Lue lisää

Teleskooppilossin ei tarvitsisi irtautua rannasta, joten se ei tarvitsisi akkua.

Anonyymi kirjoitti:

37'4" vesilinjan pituus ja nopeus sen mukainen eli n.8 solmua runko nopeus, kulutus 10l/nm ja kone teho käppyrästa 120kw.

Yleensä ajan pienemmällä kuormituksella 80kw ja n7 solmua / 7 litraa tunnissa koska taloudellisempaa, mutta isommassa aallossa ja vasta tuulessa on lisättävä tehoa...

Lue lisää

"37'4" vesilinjan pituus ja nopeus sen mukainen eli n.8 solmua runko nopeus,"

O.K.
" kulutus 10l/nm ja kone teho käppyrästa 120kw. "

8 solmussa veneesi kulkee tunnissa 8 merimailia, eli jos kuluttaa 10l/nm, niin tunnissa kuluisi 80 litraa. Koneesi vuotaa polttoainetta jonnekin muualle kuin moottoriin, jos tuollainen määrä kuluu 120 kW teholla. Täysin epäuskottavaa!

"Yleensä ajan pienemmällä kuormituksella 80kw ja n7 solmua / 7 litraa tunnissa "

7 litraa tunnissa 80 kW teholla, tarkoittaisi vain 0.0875 litraa kilowattia kohti tunnissa.
Hyötysuhde on jo selvästi yli 100% mikä ei ole polttomoottorille edes teoriassa mahdollista. Tyystin epäuskottava on siis tämäkin väite.

Oletko purjehtija lainkaan, jos nökötät luonnonsatamassa monta päivää. Pikemminkin mökkiläinen. ; )))

Anonyymi kirjoitti:

Oletko purjehtija lainkaan, jos nökötät luonnonsatamassa monta päivää. Pikemminkin mökkiläinen. ; )))

Onneksi minulta ei ole kukaan tullut kysymään tuollaista kysymystä.
Lievennyksenä tuossa edellä oli runsaasti hymykäyriä, joka on tietysti mukavaa.

Jos minulla ei olisi mökkiä vastuksina, niin olisin koko kesän vesillä.
Kyllä siinä 3 kk aikana ehtii myös purjehtimaan. Ei niitä samoja rantoja kauaa jaksa katsella.
En aio koskaan epäillä purjeveneellä liikkuvan purjehduskykyjä D D D.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko purjehtija lainkaan, jos nökötät luonnonsatamassa monta päivää. Pikemminkin mökkiläinen. ; )))

Ei kai tässä keskustella luonnonstamissa olosta vaan akuista. Pysyisit asiassa

Joo, aivan varmasti ei kaikille sovi vielä sähkövispilät.

Juuri näin. Dieselin valmistus on ympäristöystävällisempää kuin sähkömoottorin akkuineen. Jos dieseliä käyttää hyvin vähän, kuten kunnon purjehtija, jää kokonaissaastekuorma pienemmäksi elinkaarikuormitusta mitatessa. Sähkömoottori on huono valinta ympäristöystävällisyyden kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Dieselin valmistus on ympäristöystävällisempää kuin sähkömoottorin akkuineen. Jos dieseliä käyttää hyvin vähän, kuten kunnon purjehtija, jää kokonaissaastekuorma pienemmäksi elinkaarikuormitusta mitatessa. Sähkömoottori on huono valinta ympäristöystävällisyyden kannalta.

Lue lisää

Enpä olisi varma. Riippuu ainakin akuston koosta. Jos akku tehdään tehtaassa, joka käyttää uusiutuvia tai ydinvoimaa ja kierrätysmineraaleja, sen co2- ja kakvannaisjalanjälki on tosi pieni. Diesel taas elinaikanaan käyttää 30vuotta*30tuntia*2litraa tunnissa=1800 litraa dieseliä. Siitä tulee kaikenlaista haittaa ilmastolle ja ympäristölle.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä olisi varma. Riippuu ainakin akuston koosta. Jos akku tehdään tehtaassa, joka käyttää uusiutuvia tai ydinvoimaa ja kierrätysmineraaleja, sen co2- ja kakvannaisjalanjälki on tosi pieni. Diesel taas elinaikanaan käyttää 30vuotta*30tuntia*2litraa tunnissa=1800 litraa dieseliä. Siitä tulee kaikenlaista haittaa ilmastolle ja ympäristölle.

Lue lisää

1800 litraa dieseliä taitaa olla liian pieni määrä akkujen aiheuttaman saastekuormaan verrattuna. Dieseliä nimittäin niidenkin valmistusprosessissa kuluu. Uusiutuvista ei voida tällä hetkellä kuin haaveilla ja nyt puhutaan nimenomaan tästä hetkestä, ei tulevaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä olisi varma. Riippuu ainakin akuston koosta. Jos akku tehdään tehtaassa, joka käyttää uusiutuvia tai ydinvoimaa ja kierrätysmineraaleja, sen co2- ja kakvannaisjalanjälki on tosi pieni. Diesel taas elinaikanaan käyttää 30vuotta*30tuntia*2litraa tunnissa=1800 litraa dieseliä. Siitä tulee kaikenlaista haittaa ilmastolle ja ympäristölle.

Lue lisää

Tässä tosiaan sellainen homma, että sen dieselin käyttöikä on vähintään tuon 30 vuotta ja todennäköisesti paljon enemmän. Akuista ei ole vielä kertynyt paljon kokemusta, mutta varmastikin menee muutama satsi tuona aikana. Aika iso kuorma ihan jo siitä. Eikä se sähköenergiakaan sinne akkuun päästöittä synny, vaikka moni luuleekin sen syntyvän pistorasiassa aatteen voimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tosiaan sellainen homma, että sen dieselin käyttöikä on vähintään tuon 30 vuotta ja todennäköisesti paljon enemmän. Akuista ei ole vielä kertynyt paljon kokemusta, mutta varmastikin menee muutama satsi tuona aikana. Aika iso kuorma ihan jo siitä. Eikä se sähköenergiakaan sinne akkuun päästöittä synny, vaikka moni luuleekin sen syntyvän pistorasiassa aatteen voimalla.

Lue lisää

Sehän riippuu, millä sähköllä akku ladataan. Meille on jo vuosikaudet tullut päästötön sähkö. Jos muualla lataa keskiarvosähköllä, on fossiilisia nykyisin jotain 30%, 15 vuoden päästä 0%. Tuo sen sijaan oli hyvä pointti, että akkuja mennee ehkä 3 pakettia 30 vuodessa, se kääntää voiton dieselille. Toki akut voi tehdä co2-vapaasti vaikkapa kierrätysmineraaleista. Akuthan osataan kierrättää, mutta alkaa mennä jo aika paljon energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän riippuu, millä sähköllä akku ladataan. Meille on jo vuosikaudet tullut päästötön sähkö. Jos muualla lataa keskiarvosähköllä, on fossiilisia nykyisin jotain 30%, 15 vuoden päästä 0%. Tuo sen sijaan oli hyvä pointti, että akkuja mennee ehkä 3 pakettia 30 vuodessa, se kääntää voiton dieselille. Toki akut voi tehdä co2-vapaasti vaikkapa kierrätysmineraaleista. Akuthan osataan kierrättää, mutta alkaa mennä jo aika paljon energiaa.

Lue lisää

Dieseliä voi ajaa neste myyllä joka pienentää valmistajansa mukaan heti 90% co2 päästöistä....

Vaikea laittaa paremmax veneilyssä ainakaan piiiiitkääään aikaan.

Autoilussa on toisin.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän riippuu, millä sähköllä akku ladataan. Meille on jo vuosikaudet tullut päästötön sähkö. Jos muualla lataa keskiarvosähköllä, on fossiilisia nykyisin jotain 30%, 15 vuoden päästä 0%. Tuo sen sijaan oli hyvä pointti, että akkuja mennee ehkä 3 pakettia 30 vuodessa, se kääntää voiton dieselille. Toki akut voi tehdä co2-vapaasti vaikkapa kierrätysmineraaleista. Akuthan osataan kierrättää, mutta alkaa mennä jo aika paljon energiaa.

Lue lisää

Päästötön sähkö on vihervalehtelua. Täytyy ymmärtää, että kaikki sähkölaitokset aiheuttavat SAASTEITA elinkaarensa aikana. Jos sinä lataat akkuja päästöttömällä sähkö, ei tekosi ole välttämättä mikään hyvä teko ympäristön kannalta. Päästöttömyys tarkoittaa ainoastaan, että ko. paikassa ei synny esim. hiilidioksidia. Jossain muualla sitä tulee 100% varmuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Päästötön sähkö on vihervalehtelua. Täytyy ymmärtää, että kaikki sähkölaitokset aiheuttavat SAASTEITA elinkaarensa aikana. Jos sinä lataat akkuja päästöttömällä sähkö, ei tekosi ole välttämättä mikään hyvä teko ympäristön kannalta. Päästöttömyys tarkoittaa ainoastaan, että ko. paikassa ei synny esim. hiilidioksidia. Jossain muualla sitä tulee 100% varmuudella.

Lue lisää

Aika pieniä ne päästöt on vaikkapa tuulivoimalassa 20 vuoden käyttöiän aikana. Kun taas se diesel tuottaa co2:ta koko ajan. Mutta purjeveneessä päästöt on niin vähäisiä itse veneen valmistukseen verrattuna, ettei ole dieselistä luopuminen kovinkaan suuri ilmastoteko.

Anonyymi kirjoitti:

Aika pieniä ne päästöt on vaikkapa tuulivoimalassa 20 vuoden käyttöiän aikana. Kun taas se diesel tuottaa co2:ta koko ajan. Mutta purjeveneessä päästöt on niin vähäisiä itse veneen valmistukseen verrattuna, ettei ole dieselistä luopuminen kovinkaan suuri ilmastoteko.

Lue lisää

Saksa ja Tanska ovat tuulivoiman edelläkävijöitä. Näiden maiden asukkaat käyttävät pahiten saastuttavaa sähköä. Kiitos Saksan kivihiilivoimalat, joiden tasaussähkö on välttämätön paha tuulivoiman rinnalla. Tuulimyllyn käyttöikä on n. 20 vuotta. Sen rakentaminen, huolto ja purkaminen tuottaa saasteita. Niiden osuus tuotettua kilowattituntia kohden on kaikkea muuta kuin mitätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Saksa ja Tanska ovat tuulivoiman edelläkävijöitä. Näiden maiden asukkaat käyttävät pahiten saastuttavaa sähköä. Kiitos Saksan kivihiilivoimalat, joiden tasaussähkö on välttämätön paha tuulivoiman rinnalla. Tuulimyllyn käyttöikä on n. 20 vuotta. Sen rakentaminen, huolto ja purkaminen tuottaa saasteita. Niiden osuus tuotettua kilowattituntia kohden on kaikkea muuta kuin mitätöntä.

Lue lisää

Kivihiilen käyttö on kielletty Suomessa alkaen 2029. Se ei siis ole mikään välttämätön paha tuulivoiman kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän riippuu, millä sähköllä akku ladataan. Meille on jo vuosikaudet tullut päästötön sähkö. Jos muualla lataa keskiarvosähköllä, on fossiilisia nykyisin jotain 30%, 15 vuoden päästä 0%. Tuo sen sijaan oli hyvä pointti, että akkuja mennee ehkä 3 pakettia 30 vuodessa, se kääntää voiton dieselille. Toki akut voi tehdä co2-vapaasti vaikkapa kierrätysmineraaleista. Akuthan osataan kierrättää, mutta alkaa mennä jo aika paljon energiaa.

Lue lisää

Päästötöntä sähköä ei ole olemassa. Jotta saat vaikkapa tuulienergian muunnettua sähköenergiaksi, tarvitset massiivisen rakennelman, jonka pystyttäminen, ylläpito ja aikanaan hävittäminen aiheuttavat päästöjä. Sama aurinkoenergian ja kaikkien muiden sähköntuottotapojen kanssa. Toki päästöt ovat pienemmät kuin hiilivoimalassa, mutta eivät lähelläkään nollaa.

Toisekseen, se pistorasiasi kautta käyttämäsi sähköenergia on sitä energiaa mitä sinne verkkoon on työnnetty. Sitä ei mitenkään voida eritellä. Sinä maksat vaikkapa tuulisähköfirmalle, mutta ei se tuulisähkötuottaja tuo sitä "puhdasta" sähköä kotiisi, vaan työntää sen samaan verkkoon kuin hiilivoimalakin. Sinulle vain tulee hyvä olo siitä, kun laskussa lukee, että olet ostanut tuulisähköä vaikka käytät samaa sähköä kuin naapurisikin. Tuulivoimaloista (ainakin nyt ja vielä pitkään) kaikki tuotantokapasiteetti menee käyttöön ihan riippumatta siitä, maksatko juuri sinä siitä. Siksi tuulisähkön ostaminen ei ole yhtään päästöttömämpää kuin muunkaan sähkön ostaminen. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa toisin.

Sama koskee toisessa viestissä mainittua Nesteen My dieseliä. Suomessa myydään My dieseliä juuri sen verran kyseistä tuotetta kuin viranomainen vaatii. Kuluttajien käytös ei vaikuta Suomessa poltetun My Dieselin määrään vaan ainoastaan hintaan. Ympäristön kannalta on siis ihan se ja sama, poltatko juuri sinä My Dieseliä vai jotain muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Aika pieniä ne päästöt on vaikkapa tuulivoimalassa 20 vuoden käyttöiän aikana. Kun taas se diesel tuottaa co2:ta koko ajan. Mutta purjeveneessä päästöt on niin vähäisiä itse veneen valmistukseen verrattuna, ettei ole dieselistä luopuminen kovinkaan suuri ilmastoteko.

Lue lisää

Näinpä. Ja toimivan dieselmoottorin vaihtaminen sähköiseen järjestelmään on teko ilmastoa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Päästötöntä sähköä ei ole olemassa. Jotta saat vaikkapa tuulienergian muunnettua sähköenergiaksi, tarvitset massiivisen rakennelman, jonka pystyttäminen, ylläpito ja aikanaan hävittäminen aiheuttavat päästöjä. Sama aurinkoenergian ja kaikkien muiden sähköntuottotapojen kanssa. Toki päästöt ovat pienemmät kuin hiilivoimalassa, mutta eivät lähelläkään nollaa.

Toisekseen, se pistorasiasi kautta käyttämäsi sähköenergia on sitä energiaa mitä sinne verkkoon on työnnetty. Sitä ei mitenkään voida eritellä. Sinä maksat vaikkapa tuulisähköfirmalle, mutta ei se tuulisähkötuottaja tuo sitä "puhdasta" sähköä kotiisi, vaan työntää sen samaan verkkoon kuin hiilivoimalakin. Sinulle vain tulee hyvä olo siitä, kun laskussa lukee, että olet ostanut tuulisähköä vaikka käytät samaa sähköä kuin naapurisikin. Tuulivoimaloista (ainakin nyt ja vielä pitkään) kaikki tuotantokapasiteetti menee käyttöön ihan riippumatta siitä, maksatko juuri sinä siitä. Siksi tuulisähkön ostaminen ei ole yhtään päästöttömämpää kuin muunkaan sähkön ostaminen. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa toisin.

Sama koskee toisessa viestissä mainittua Nesteen My dieseliä. Suomessa myydään My dieseliä juuri sen verran kyseistä tuotetta kuin viranomainen vaatii. Kuluttajien käytös ei vaikuta Suomessa poltetun My Dieselin määrään vaan ainoastaan hintaan. Ympäristön kannalta on siis ihan se ja sama, poltatko juuri sinä My Dieseliä vai jotain muuta.

Lue lisää

Näitä on kyllä oikeasti laskettu. Ydinvoiman elinkaaren aikainen co2-päästö on n. 3 g/kWh. Tuulivoiman 11 g/kWh. Dieselpolttoaine sisältää c02:ta 261 g /kWh. Dieselmoottorin hyötysuhde on ehkä puolet sähkömoottorista, joten dieselmoottorin päästöt on siis luokkaa 500 g/kWh (moottorista ulos tuleva energia) ja tuulisähköllä ladatun sähkömoottorin jotain 13 ja ydinsähköllä 4 g/kWh. Ja tässä ei ole huomioitu dieselin tuottamisen tuottamaa päästömäärää, toisin kuin tuulisähkön ja ydinvoiman kohdalla. Huomaat, että ero on siis aika suuri.
Pointtisi siitä, mitä sähköä pistorasiasta tulee ei ole kovin tärkeä. Jos maksan tuulivoimasta, tuulivoimafirma saa rahaa tuulisähkön tuottamisesta. Elektroneilla ei ole mitattavissa olevia eroja.

Ei ollut, mutta mihin perustat väitteesi, ettei kaivattu? Jotkut eivät ehkä kaivanneet, kuten eivät kaikki nytkään, mutta varmaan aika monen kaipuuseen perustui se, että moottorit sittemmin purjeveneisiinkin ilmestyivät.

Kovin varmalla otteella kirjoitat moottorin tarpeesta purjeveneessä.
On kyllä totta, että satoja vuosia porukat purjehtivat ilman moottoria, eikä juuri kukaan muu kuin ehkä Leonardo osannut sellaista edes kaivata.

Olen kuitenkin melko varma, että kun tuulet ja merivirrat lähtivät viemään tutkimusmatkailijan laivaa kohti koralliriuttaa, niin moottoria olisi kyllä tarvittu ja ainakin kaivattu - jos sellaisia olisi ollut olemassa.

Tuollaiset olosuhteet ovat kyllä nykyisinkin olemassa, joten siitä voi päätellä, että aika monella on moottori purjeveneessäänn.