oli ensimmäisten joukossa, ellei peräti ensimmäinen länsimaa joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. Luonnollisesti tämä oli paitsi merkittävä luottamuksen osoitus, myös ikään kuin arvovaltainen kehotus muille valtioille. Tästä Vatikaanin huomiosta maatamme kohtaan saamme edelleen olla kiitollisia.
Nyttemmin tämänpäiväisestä Ilta-sanomasta olemme saaneet lukea ministeri Karpelan (ent. Vienonen) kirjoituksen joka on ymmärrettävä siten, että Vatikaanin valtio on vaatinut ministeri Karpelan (ent.Vienonen) polvistumista vastavalitun Vatikaanin valtion miespuolisen päämiehen edessä.
Nykyisessä länsimaisessa tasa-arvoon perustuvassa kulttuurissa mainitunkaltainen Suomen valtion naispuoliseen edustajaan kohdentuva vaatimus on pidettävä loukkaavana.
Olisiko Suomen tapahtuneen ilmeisen harkitun loukkauksen johdosta katkaistava diplomaattiset suhteet Vatikaaniin tai ainakin Vatikaanivaltion päämieheen? Ainakin olisi kiireelisesti käynnistettävä konsultaatio mainitun tapahtuman johdosta.
Konsultaatiossa olisi ehkä hyvinkin paikallaan tuoda esiin, paitsi jatkosodan tapahtumat, myös nykyiset sotilaalliset voimavaramme.
Kenen tahansa ei pidä hyppiä simillemme, ellei värkeissä ole todellista voimaa.
Turust
Nyttemmin tämänpäiväisestä Ilta-sanomasta olemme saaneet lukea ministeri Karpelan (ent. Vienonen) kirjoituksen joka on ymmärrettävä siten, että Vatikaanin valtio on vaatinut ministeri Karpelan (ent.Vienonen) polvistumista vastavalitun Vatikaanin valtion miespuolisen päämiehen edessä.
Nykyisessä länsimaisessa tasa-arvoon perustuvassa kulttuurissa mainitunkaltainen Suomen valtion naispuoliseen edustajaan kohdentuva vaatimus on pidettävä loukkaavana.
Olisiko Suomen tapahtuneen ilmeisen harkitun loukkauksen johdosta katkaistava diplomaattiset suhteet Vatikaaniin tai ainakin Vatikaanivaltion päämieheen? Ainakin olisi kiireelisesti käynnistettävä konsultaatio mainitun tapahtuman johdosta.
Konsultaatiossa olisi ehkä hyvinkin paikallaan tuoda esiin, paitsi jatkosodan tapahtumat, myös nykyiset sotilaalliset voimavaramme.
Kenen tahansa ei pidä hyppiä simillemme, ellei värkeissä ole todellista voimaa.
Turust
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei Vatikaani ollut eka.
N-L oli melkein eka joka tunusti suomen itsenäisyyden.
silloinen johtaja toveri V.I.Lenin (ent. Uljanow) oli ensimmäinen. Puheena oli kuitenkin ns. länsimaat joihin paavilla ja Vatikaanilla on ollut ja on suuri vaikutusvalta.
Turust
MIKÄLI Vatikaani oli todella vaatinut Suomen ministeriltä polvistumista sen vuoksi, että hän on nainen, niin valtiomme reaktio on tietenkin seuraava: Vatikaanin edustajaa, nuntiusta, ei enää kutsuta maamme itsenäisyyspäivän juhlaan. Samoin juhlaan jätetään kutsumatta Helsingin katolisen hiippakunnan piispa, J. Wróbel.
Niin yksinkertaista se on.
Hypoteettinen kysymys:
Olisitko edelleen samaa mieltä, jos nykyisen piispamme tilalle vaihdettaisiin piispa Paul tai isä Jan?
Isä Jan on Suomen kansalainen, samoin tiettävästi edesmennyt ja rakastettu piispamme Paul. Osa-aikainen piispa J. Wróbel ei ole eikä halua olla, sen hän on ilmaissut jo maahamme tullessaan.
Näin ollen kumpikin ensiksimainittu jo kansalaisuutensa perusteella on oikeutettu osallistumaan kotimaansa itsenäisyyden juhlintaan.
Jotenkin arvasin. Henkilökysymykseksi meni taas siis tämäkin asiakysymys.
Huolimatta luuloistasi, minun tähdentämäni seikka on nimenomaan kansalaisuus - ja tietenkin suomenmielinen elämä.
että pääministeri lähettää kirjallisen vastalauseen ja mitätöi polvistumisen Suomen kansan osalta. Mikäli paavi ei tyydy siihen, voi hän tulla neuvottelemaan asiasta vaikka itsenäisyyspäivänä. Ehtona kuitenkin pitäisi olla että hän suorittaa matkansa apostolinkyydillä ja odottaa ulkona niin kauan että koputukseen vastataan.
polvistumisen mitätöimisen yhteydessä olisi kohtuullista vielä mainita, ettei se sopinut Suomen lestadiolaisen vähemmistön suunnitelmiin, Vatikaatinssa saavat sitten ihmetellä ketä nämä lestadiolaisen kansankirkon tyypit oikeastaan ovat
ainakaan heti uhata sotilaallisella voimankäytöllä.
Lisäksi on muistettava, ainakin edellisen paavin vierailujensa yhteydessä polvistuneen ja suudelleen maata astuessaan vieraalle maaperälle.
Tällä kauniilla eleellään hän on osoittanut kunnioitusta, paitsi Jumalalle myös vierailunsa kohdemaan hallinnolle.
Hieman palaan tuohon itsenäisyyteen, kyllähän Vatikaanin tunnustuksella oli suuri merkitys ns. länsivaltoihin, suomalaisten on aivan hyvä pitää tuo muistissa.
Turust
Vatikaanivatlio itsenäistynyt vasta 1929, sankarillisessa taistossa fasismia vastaan. Tuhottuaan fasismin, natsismin ja viimein myös kommunismin Vatikaani jatkaa perääntymätömättömästi tänään HI-viruksen leviämistä ja hallitsematonta väestönkasvua vastaan, uusin viriilein voimin.
En tunnusta väitettäsi oikeaksi. Vatikaani eli virallisemmin Pyhä Istuin itsenäistyi vasta Mussolinin Italian kanssa solmitun konkordaatin myötä 1928. Täten Vatikaani ei Suomen itsenäistymisen aikoihin ollut itsenäinen valtio, eikä se liioin voinut tunnustaa toisten valtioiden itsenäisyyttä.
Suomen tunnusti ensimmäisenä Neuvosto-Venäjän hallitus (ei siis Neuvostoliitto, joka syntyi vasta 1922!). Seuraavina olivat muistaakseni Ranska, Saksa ja Iso-Britannia.
Karpelaa taas ei kukaan vaatinut polvistumaan paavin edessä, vaan hän teki tämän vapaaehtoisesti. Siitä, menikö tämä kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoitus jo liiankin pitkälle, voidaan toki olla monta mieltä.
Minun on nyt turvauduttava sanantarkkaan lainaukseen ministeri Karpelan (ent. Vienonen) itse asiasta lausumaan.
"Pidin asiallisena noudattaa Vatikaanin edustajan esittämää toivomusta."
Suomennettuna edellä esitetty lainaus tarkoittaa, että paavin istuin esitti ministeri Karpelalle (ent. Vienonen) nimenomaisen vaatimuksen polvistumisesta paavin edessä.
Diplomaatti kielellä josta minulla on valitettavaa kokemusta esimerkiksi pöytäkirjamerkintä "laaja keskustelu" tarkoittaa, että asiasta oli Hell moinen riita.
Mitä taas tulee, Vatikaanivaltioon myönnän, etten tarkistanut erikseen lähteitä, tätä nimenomaista asiaa varten.
Toki muistan myös fasismin perustaja Benito Mussolinilla olleen jonkinlaista kaupankäyntiä silloisten Vatikaanin päämiehien Rooman piispojen, Jeesuksen Kristuksen sijaisten, apostoliruhtinaiden seuraajien, koko kirkon ylimmäisten pappien, länsimaiden patriarkkojen, Itarlian priimaksien, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispojen ja metropoliittojen, Vatikaanivaltion suvereenien hallitsijoiden, Jumalan palvelijoiden palvelijoiden Pius XI ja
Pius XII kanssa.
Siltikin minulla on mielikuva, että Rooman paavi Pius XII (ent. Maria Giuseppe Giovanni Eugenio
Pacelli) olisi antanut jonkinlaisen lausuman toveri V.I. Leninin (ent.Uljanow) tunnustuksen jälkeen.
Samainen paavi päätti myös Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta ruumiineen päivineen.
Mikäli edellä esittämässäni edelleen on vähäinenkin virhe, pyydän siitä kirjallista ilmoitusta.
Turust
No, etikettiin kai kuuluu, että paavin edessä polvistutaan ja hänen kalastajansormusta suudellaan tällaisessa virallisessa yhteydessä. Yleensä ei nykyään kuitenkaan ole pidetty tapana, että tätä vaaditaan ei-katolilaisilta, vallankaan, jos he edustavat jotain kirkkoa tai valtiota. Todennäköisesti kyseessä oli ollut "yleinen" toivomus, jonka Karpela katsoi kohdallaan sitovaksi, eikä niinkään juuri Karpelalle annettu vaatimus.
Aiemmin oli kyllä toisin. Kun Suomen myöhempi presidentti Svinhufvud kävi silloisen paavin Benedictus XV:n luona etsimässä tukea Suomen itsenäisyydelle, ilmoitti paavin henkilökohtainen kamaripalvelija, että etiketin mukaan paavin edessä tuli polvistua. Tähän Svinhufvud vastasi, että hänen vanha lonkkavikansa estää tämän. Tällöin kamaripalvelija antoi Svinhufvudille neuvoksi, että tämän tulee silti yrittää polvistumista. "Pyhä isä huomaa sen teille mahdottomaksi ja vapauttaa teidät siitä."
Tarkemmin ajateltuna taisitkin tarkoittaa juuri tätä käyntiä. Svinhufvud sai paavilta kyllä runsaasti goodwilliä ja kauniita sanoja, mutta vähän konkreettista apua. Tunnustusta hän ei olisi voinut antaakaan.
Eugenio Pacellista tuli muuten paavi vasta 1939, joten ei hän ainakaan kovin pian Leninin jälkeen voinut mitään tukeaan ilmaista.
suullinen ja kirjallinen esitystapa kuitenkin usein kiinnostaa enemmän kuulijoita kuin varsinainen asia.
Saattaa hyvinkin olla mahdollista, että minulla oli joku mielleyhtymä juuri mainitsemaasi tapahtumaan. :)
Totuus kuitenkin lienee, ettei yksikään ns. länsivalta tunnustanut itsenäisyyttämme ennen rakasta itäistä naapuriamme. Katolinen Espanja kuitenkin oli ensimmäisten joukossa, pohjoismaiden ja englannin jälkeen.
Taas meni pieleen kun yritin olla katolisille mieliksi.
Toivottavasti kukaan ei kovin pahoittanut mieltään ja tullut loppuelämäkseen surulliseksi.
Turust