Miten tehdä ikosilmoitus perättömästä lausumasta oikeudessa?

En ole kysynyt tästä aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kysynyt tästä aiemmin.

Etpä tietenkään. Sattui vain joku muu kolari, missä toisen osapuolen kaveri oli oikeudessa todistamassa ja puhui ihan puppua. Tästäkin toinen osapuoli kirjoitti Suomi24:n laki palstalle.

Saako todistaja kuitenkaan valehdella?
Kaveria on helppo pyytää tai jopa vaatia valehtelemaan.

Mikä määrää, onko todistaja esteellinen vai esteetön? Pitääkö todistajan hyötyä asiasta, niin tuleeko vasta silloin esteelliseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Saako todistaja kuitenkaan valehdella?
Kaveria on helppo pyytää tai jopa vaatia valehtelemaan.

Mikä määrää, onko todistaja esteellinen vai esteetön? Pitääkö todistajan hyötyä asiasta, niin tuleeko vasta silloin esteelliseksi?

Lue lisää

Täh?
Ei todistaja tietenkään saa valehdella. Ja tietenkin he valehtelevat. Sen takia tuomioistuimella on vapaa todistusharkinta, ja aika monessa tuomiossa lukeekin, että kertomusta X on pidettävä uskottavampana kuin kertomusta Y. Lisäksi uhkana on jäädä kiinni valehtelusta ja saada tuomio perättömästä lausumasta tuomioistuimessa.

Todistajan "esteellisyydestä" (kummallinen käsite, eivät esimerkiksi hallintolain esteellisyyssäännökset liity asiaan mitenkään) määritellään oikeudenkäymiskaaressa. Siellä on kerrottu kuka ja mistä asiasta ei saa todistaa. Kuljettajan kaveria siellä ei mainita.

Asianomistaja (=rikoksen uhri) ei tietenkään saa valehdella oikeudessa. Tästä ei seuraa kuitenkaan rangaistusta, koska asianomistajan totuudessa pysyminen on säädetty rangaistuksen uhalla velvollisuudeksi vain esitutkinnassa.

Rikoslain mukaan esitutkinnassa valehdellut asianomistaja voidaan tuomita sakkoon tai enintään 2 v vankeuteen.

Oikeudenkäynnissä todistajat eivät ole esteellisiä, vaan aviopuolisokin voi todistaa puolisonsa asiassa, mutta hänen kertomuksensa merkitys todisteena saattaa olla heikko.

Asiaosainen itse ei voi olla omassa asiassaan todistajana, mutta kysymys on silloinkin prosessiroolista eikä esteellisyydestä. Esimerkiksi asianomistajaa ei voi olla todistajana vaan häntä kuullaan oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa (asianomistajan roolissa). Myöskään syytetty ei todista vaan häntä kuullaan todistelutarkoituksessa. Syytetyllä on syyttömyysolettaman mukaisesti oikeus vaieta, mikä käytännössä sallii myös hänen kertoa asioista totuuden vastaisestikin.

Jokaista muuta kuin asianosaista voidaan kuulustella todistajana.

Vuoden 2015 OK 17 luvun uudistuksessa luovuttiin todistajan erityisistä kelpoisuusehdoista. Tätä nk. kuultavien ryhmästä luopumista kritisoitiin kuitenkin näennäiseksi, koska todistajia koskevassa OK 17:29:ssä edelleen säädetään siitä, ettei aiemmin todistajaksi esteellisiin sovelleta totuusvakuutusta ja pakkokeinoja koskevia säännöksiä. Siten, vaikka aiemman lain OK 17:18:ssä tarkoitettuja henkilöitä kuullaan nykyisin todistajina, heidän tosiasiallinen asemansa todistelussa näyttää säilyvän samana. Tämä ei kuitenkaan koske tämän tutkimuksen kohteena olevia sivullisia, joihin riita-asiassa annettavan tuomion sitova vaikutus ulottuu, koska heihin sovellettavista todistelumenettelysäännöksistä ei enää vuoden 2015 lain todistajia koskevassa säännöksessä säännellä.

OK 17 - 18 § mukaan asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta. Jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet tai häneen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai häneen mainitussa suhteessa olevan henkilön syyllisyyden selvittämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Asianomistaja (=rikoksen uhri) ei tietenkään saa valehdella oikeudessa. Tästä ei seuraa kuitenkaan rangaistusta, koska asianomistajan totuudessa pysyminen on säädetty rangaistuksen uhalla velvollisuudeksi vain esitutkinnassa.

Rikoslain mukaan esitutkinnassa valehdellut asianomistaja voidaan tuomita sakkoon tai enintään 2 v vankeuteen.

Oikeudenkäynnissä todistajat eivät ole esteellisiä, vaan aviopuolisokin voi todistaa puolisonsa asiassa, mutta hänen kertomuksensa merkitys todisteena saattaa olla heikko.

Asiaosainen itse ei voi olla omassa asiassaan todistajana, mutta kysymys on silloinkin prosessiroolista eikä esteellisyydestä. Esimerkiksi asianomistajaa ei voi olla todistajana vaan häntä kuullaan oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa (asianomistajan roolissa). Myöskään syytetty ei todista vaan häntä kuullaan todistelutarkoituksessa. Syytetyllä on syyttömyysolettaman mukaisesti oikeus vaieta, mikä käytännössä sallii myös hänen kertoa asioista totuuden vastaisestikin.

Lue lisää

Oikeudenkäynnissä todistaminen on melko monimutkainen. OK:ssa kerrotaan, ketkä eivät saa todistaa, ketkä voivat kieltäytyä ja mistä asioista ei saa todistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaista muuta kuin asianosaista voidaan kuulustella todistajana.

Vuoden 2015 OK 17 luvun uudistuksessa luovuttiin todistajan erityisistä kelpoisuusehdoista. Tätä nk. kuultavien ryhmästä luopumista kritisoitiin kuitenkin näennäiseksi, koska todistajia koskevassa OK 17:29:ssä edelleen säädetään siitä, ettei aiemmin todistajaksi esteellisiin sovelleta totuusvakuutusta ja pakkokeinoja koskevia säännöksiä. Siten, vaikka aiemman lain OK 17:18:ssä tarkoitettuja henkilöitä kuullaan nykyisin todistajina, heidän tosiasiallinen asemansa todistelussa näyttää säilyvän samana. Tämä ei kuitenkaan koske tämän tutkimuksen kohteena olevia sivullisia, joihin riita-asiassa annettavan tuomion sitova vaikutus ulottuu, koska heihin sovellettavista todistelumenettelysäännöksistä ei enää vuoden 2015 lain todistajia koskevassa säännöksessä säännellä.

OK 17 - 18 § mukaan asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta. Jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet tai häneen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai häneen mainitussa suhteessa olevan henkilön syyllisyyden selvittämiseen.

Lue lisää

Vanhassa oikeudenkäymiskaaressa on seuraava sanamuoto: "Jokaista muuta paitsi jutun asianosaista tai sitä, joka on ollut siinä asianosaisena, voidaan kuulustella todistajana. Rikosasiassa älköön kuulusteltako todistajana asianomistajaa silloinkaan, kun hän ei käytä puhevaltaa, eikä myöskään sitä, joka jo on tuomittu rangaistukseen samasta rikoksesta."

Ja jatkuu: "Riita-asiassa ei kuitenkaan saa todistaa se, jonka hyväksi tai jota vastaan asiassa annettava tuomio tulee voimaan, niinkuin se olisi annettu oikeudenkäynnissä, jossa hän on ollut asianosaisena."

Uudessa laissa sama sanamuoto: "Jokaista muuta kuin asianosaista voidaan kuulustella todistajana."

Pääpaino sanalla VOIDAAN. Lisäksi on tukku lähiomaisia sekä eri ammattikuntien edustajia, jotka eivät saa, eivät voi tai joiden ei tarvitse todistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeudenkäynnissä todistaminen on melko monimutkainen. OK:ssa kerrotaan, ketkä eivät saa todistaa, ketkä voivat kieltäytyä ja mistä asioista ei saa todistaa.

Laki on niin monimutkainen että asianajajan on hyvä tehdä tiliä.
Samalla oikeus prosessina on tavallisen kansan tavoittamattomissa.
Ja kun esitutkinta on jotain muuta kuin asian loogista, puolueetonta, perusteellista, lainmukaista ja asiallista.
Todetaan, että forget it.

Voisimme olla tilanteessa, jossa, laki on jotain muuta kuin proosallista sekavuutta, esitutkinta on lainmukaista ja asiallista, oikeusapu jos sitä tarvitaan on oikeusvaltion kustantamaa, oikeudenkäynti ei perustu arvaukseen, jos todiste on arvaus se on merkityksetön ja jos oikeus tällöin subjektiivisena ei pysty ratkaisemaan asioita oikeuden perusteita tarkastellaan uudesta näkökulmasta.

Oikeusko toteutuisi. ÄLÄ UNTA NÄÄ.

Anonyymi kirjoitti:

Laki on niin monimutkainen että asianajajan on hyvä tehdä tiliä.
Samalla oikeus prosessina on tavallisen kansan tavoittamattomissa.
Ja kun esitutkinta on jotain muuta kuin asian loogista, puolueetonta, perusteellista, lainmukaista ja asiallista.
Todetaan, että forget it.

Voisimme olla tilanteessa, jossa, laki on jotain muuta kuin proosallista sekavuutta, esitutkinta on lainmukaista ja asiallista, oikeusapu jos sitä tarvitaan on oikeusvaltion kustantamaa, oikeudenkäynti ei perustu arvaukseen, jos todiste on arvaus se on merkityksetön ja jos oikeus tällöin subjektiivisena ei pysty ratkaisemaan asioita oikeuden perusteita tarkastellaan uudesta näkökulmasta.

Oikeusko toteutuisi. ÄLÄ UNTA NÄÄ.

Lue lisää

Ainakin esitutkinnan osalta vuodatus on aivan metsässä. Jokaisella osallisella on oikeus kirjalliseen loppulausuntoon. Eli, osallinen saa pöytäkirjan tilauksesta itselleen ja yleensä kuukauden aikaa siihen tutustumiseen ja loppulausunnon esittämiseen. Loppulausunnossa voi kertoa kaikki virheet ja puutteet, joita siinä on. Kun loppulausunto palautetaan poliisille, niin poliisi voi oma aloitteisesti ja tehdä lisätutkimuksia, tai kuulustella ihmisiä. Sen jälkeen loppulausunto liitetään pöytäkirjaan, joka lähetetään syyttäjälle.
Syyttäjä tutustuu loppulausuntoon ja pyytää poliisilta lisätutkimuksia, jos hän pitää sellaista aiheellisena.
Suppeassa esitutkinnassa ei tällaista ole, siinä voi vain valittaa määräajan kuluessa.

"Asianomistaja saa valehdella myös oikeudessa, sen sijaan todistajan tulee pitäytyä totuudessa."

Höpsis!

Vain syylliseksi epäilty saa valehdella.

OK 17:26
"Asianosaista voidaan kuulustella todistelutarkoituksessa. Riita-asian asianosaisen on pysyttävä totuudessa antaessaan kertomuksensa ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin. Rikosasian asianomistajan on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa asiasta ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin."
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P26

Kuitenkin, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia, häntä ei rikosasiassa tuomita rangaistukseen perättömästä lausumasta.

RL 15:13.2
"Perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevia säännöksiä ei sovelleta rikosasiassa kuultavaan todistajaan:

1) joka on asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia;"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Anonyymi kirjoitti:

"Asianomistaja saa valehdella myös oikeudessa, sen sijaan todistajan tulee pitäytyä totuudessa."

Höpsis!

Vain syylliseksi epäilty saa valehdella.

OK 17:26
"Asianosaista voidaan kuulustella todistelutarkoituksessa. Riita-asian asianosaisen on pysyttävä totuudessa antaessaan kertomuksensa ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin. Rikosasian asianomistajan on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa asiasta ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin."
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P26

Kuitenkin, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia, häntä ei rikosasiassa tuomita rangaistukseen perättömästä lausumasta.

RL 15:13.2
"Perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevia säännöksiä ei sovelleta rikosasiassa kuultavaan todistajaan:

1) joka on asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia;"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Lue lisää

Nyt on lakitietäjälle tullut erehdys.

Totta on, että asianomistajan on pysyttävä totuudessa esitutkinnassa sekä oikeudenkäynnissä.

Rangaistavaa perättömänä lausumana sen sijaan ei ole, jos asianomistaja valehtelee oikeudenkäynnissä.

Lakiviitteet:
Rikoslaki 15 luku 1 § ja 2 §

15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan
1 §
Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa tai
2) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan,
hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

2 §
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kuten lakitekstistä ilmenee, perättömästä lausumasta tuomioistuimessa tuomitaan rangaistukseen vain todistaja, asiantuntija tai muu henkilö valan tai vakuutuksen annettuaan.

Perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sen sijaan voidaan tuomita rangaistukseen "muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa" eli käytännössä kaikki muut kuin epälty voi saada rangastuksen valehdellessaan esitutkinnassa. Tämä lainkohta koskee siis myös asianomistajaa, kun hän esitutkinnassa antaa lausuman poliisikuulustelussa.

Esittämäsi lainkohta rikoslain 15 luku 13 § koskee sitä tilannetta, jossa asianomistajaa ei kuulla asianomistajana vaan todistajana, koska näin tehdään, jollei asianomistajalla ole asiassa vaatimuksia. Tällöinkään häntä ei siis rangaista valehtelusta oikeudenkäynnissä, vaikka hän onkin todistaja.

Anonyymi kirjoitti:

"Asianomistaja saa valehdella myös oikeudessa, sen sijaan todistajan tulee pitäytyä totuudessa."

Höpsis!

Vain syylliseksi epäilty saa valehdella.

OK 17:26
"Asianosaista voidaan kuulustella todistelutarkoituksessa. Riita-asian asianosaisen on pysyttävä totuudessa antaessaan kertomuksensa ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin. Rikosasian asianomistajan on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa asiasta ja vastatessaan tehtyihin kysymyksiin."
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P26

Kuitenkin, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia, häntä ei rikosasiassa tuomita rangaistukseen perättömästä lausumasta.

RL 15:13.2
"Perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevia säännöksiä ei sovelleta rikosasiassa kuultavaan todistajaan:

1) joka on asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia;"
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Lue lisää

Ota ensi kerralla ystävällisesti selvää asioista; joku saattoi uskoa väärät tietosi oikeina. Ei siis tule tietoisesti levittää väärää tietoa, vai teitkö asian tietämättäsi?

Urputus vaan jatkuu. Eikö millään mene kaaliin, mitä edellä ketjussa on kerrottu. Rikosprosessia oikeudessa johtaa syyttäjä, ei poliisi. Sen vuoksi poliisi ei puutu oikeudessa kesken olevaan prosessiin.
Jos poliisille tehdään rikosilmoitus perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vielä kesken olevasta jutusta, niin poliisi ilmoittaa siitä prosessia johtavalle syyttäjälle, joka päättää antaako rikosilmoitus aihetta aloittaa esitutkinta.
Muuta keinoa ei ole, kuin valittaa päätöksestä, jos syyttäjä ei määrää esitutkintaa aloitettavaksi. Poliisia on turha ivata.
Jos valitukset eivät johda tulokseen ja juttu on saanut lain voiman voi jättää anomuksen Korkeimpaan oikeuteen, jotta se purkaa tuomion. Ellei näin tapahdu voi valittaa EU tuomioistuimeen.
Se ei voi muuttaa Suomessa lainvoiman saanutta tuomiota, mutta voi määrätä Suomen valtion maksamaan valittajalle korvauksia. Suomalaisten valituksista EU tuomioistuimeen on hylätty 90 %.

Anonyymi kirjoitti:

Urputus vaan jatkuu. Eikö millään mene kaaliin, mitä edellä ketjussa on kerrottu. Rikosprosessia oikeudessa johtaa syyttäjä, ei poliisi. Sen vuoksi poliisi ei puutu oikeudessa kesken olevaan prosessiin.
Jos poliisille tehdään rikosilmoitus perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vielä kesken olevasta jutusta, niin poliisi ilmoittaa siitä prosessia johtavalle syyttäjälle, joka päättää antaako rikosilmoitus aihetta aloittaa esitutkinta.
Muuta keinoa ei ole, kuin valittaa päätöksestä, jos syyttäjä ei määrää esitutkintaa aloitettavaksi. Poliisia on turha ivata.
Jos valitukset eivät johda tulokseen ja juttu on saanut lain voiman voi jättää anomuksen Korkeimpaan oikeuteen, jotta se purkaa tuomion. Ellei näin tapahdu voi valittaa EU tuomioistuimeen.
Se ei voi muuttaa Suomessa lainvoiman saanutta tuomiota, mutta voi määrätä Suomen valtion maksamaan valittajalle korvauksia. Suomalaisten valituksista EU tuomioistuimeen on hylätty 90 %.

Lue lisää

Miten maallikko voi tietää, ettei hän saa tehdä rikosilmoitusta todistajan valehtelusta oikeudessa?
Pitääkö maallikon palkata asianajaja ja maksaa siitä vaikka 1000 euroa, jonka jälkeen se asianajaja sanoo, että ei voi tehdä mitään? Ja sanoo, että kärsi ja maksa minulle tonni.
Eikö maallikko sitten saa tehdä rikosilmoitusta valehtelusta oikeudessa?

Anonyymi kirjoitti:

Miten maallikko voi tietää, ettei hän saa tehdä rikosilmoitusta todistajan valehtelusta oikeudessa?
Pitääkö maallikon palkata asianajaja ja maksaa siitä vaikka 1000 euroa, jonka jälkeen se asianajaja sanoo, että ei voi tehdä mitään? Ja sanoo, että kärsi ja maksa minulle tonni.
Eikö maallikko sitten saa tehdä rikosilmoitusta valehtelusta oikeudessa?

Lue lisää

Totta kai siitä saa tehdä rikosilmoituksen. Ei kukaan kiellä marssimasta poliisilaitokselle tekemään ilmoitusta. Se on sitten eri asia, johtaako ilmoitus mihinkään. Rikosilmoituksen voi yrittää tehdä vaikka kuun värjäytymisestä punaiseksi.

Itse kerroit ettei todistajan lausunnolle annettu suurta painoarvoa. Miksi sitä sitten pitää vatvoa? Valehtelemisen tahallisuuden todistaminen on vaikeaa, muistikuvat samasta tapahtumasta voivat poiketa toisistaan suuresti näkijästä riippuen. Ellei todistaja nähnyt tapahtumaa samalla tavoin kuin sinä, ei se vielä tarkoita todistajan valehtelevan. Ainakaan niin paljoa, että saisi tuomion siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten maallikko voi tietää, ettei hän saa tehdä rikosilmoitusta todistajan valehtelusta oikeudessa?
Pitääkö maallikon palkata asianajaja ja maksaa siitä vaikka 1000 euroa, jonka jälkeen se asianajaja sanoo, että ei voi tehdä mitään? Ja sanoo, että kärsi ja maksa minulle tonni.
Eikö maallikko sitten saa tehdä rikosilmoitusta valehtelusta oikeudessa?

Lue lisää

Huokaus, rikosilmoituksen saa tehdä, vaikka siitä, että kuu on juustoa. Kuten edellä on useasti kerrottu, niin poliisi ei puutu asiaan, joka kuuluu syyttäjälle.
Jos teet rikosilmoituksen netissä, niin poliisi lähettää sinulle ilmoituksen miksi sitä ei tutkita. Jos menet henkilökohtaisesti poliisiasemalle, niin asia kerrotaan sinulle siellä suullisesti.
Kyllä yhteiskunnassa on paljon asioita joissa on turvauduttava asiantuntijaan, jos ei osaa itse. Kyllä hampaansakin saa itse paikata, jos vain osaa.