3 ilmataistelun päivää kesäkuussa 1944 - suuri suomalainen valhe

Neuvostotappiot 14.kesäkuuta 1944:



14.06.44 1 La-5 (159 IAP?), ilmataistelu, ltn Evdokimov, Pavel kuollut
14.06.44: 1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta, pakkolasku 2km länteen Raivolasta(kone tuhoutui pilotti Tenanzayatsev haavoittui, ampuja Čertov kuoli)
14.06.44: 1 Il-2 (277 ShAD) ilmatorjunta , Kanneljärvi (kone tuhoutui, pilotti Andreev ja ampuja Rubtsev kuolivat)
14.06.44: 1 Il-2 (703 ShAP) ilmatorjunta (miehistö kuoli)
14.06.44: 1 Il-2 (703 ShAP) ilmatorjunta (miehistö kuoli)

Osasto Kuhlmeyn 9 väitettä 20.kesäkuuta viittaa 4-6 pudotukseen joten suomalaisten lentäjien saldo 20.6.44 jää 9-11 koneeseen. Siis 20-25% väitteistä piti paikkaansa. Suomalaisten ilmasodassa ilmeni jo piirteitä joita normaali liioittelu ei enää selitä.

Postuumisti noilta valehtelijoilta pitäisi riistää Mannerheim-ristit ja piirtää Pinocchion pitkä nenät kuviin. Häpeällistä valehtelua vain siksi että nostettiin 50 000 markkaa olemattomilla ilmavoittoväitteillä.

Kesäkuun 20.päivän 1944 ilmataistelussa ammuttiin alas 7 Airacobraa, 3 Jak, 2 La-5 ja 3 Il-2 konetta. Yksi Airacobra paluumatkalla joutui Neuvostoliiton ilmatorjunnan pudottamaksi. Suomalainen ilmatorjunta pudotti 2 Il-2 konetta (Itämeren Laivasto) ja yksi Il-2 kone Viipurinlahdella tuhoutui kun lentäjä ei ehtinyt oikeista syksyn jälkeen konetta.

Saksalaisten 9 ilmavoittoväitteistä Airacobrat muodostivat suurimman osan. Sekään ei lupaa hyvää suomalaisten todellisia pudotuksia arvioitaessa.

Ilman Osasto Kuhlmeyn Focke-Wulf hävittäjälentäjiä suomalaiset taivaalla olisivat olleet aikamoisessa kusessa. Suomalaisilla oli saavutuksiin nähden epäilyttävät pudotusväite lukemat, se on nyt jo syytä uskaltaa sanoa. Vertaileva tutkimus päivittäin - suomalaisten vs II. /JG54 ilmavoittoväitteet - on kiistatta kiusallista faktaa suomalaisittain. Liian pitkään on siitä vaiettu.

Osasto Kuhlmeyllä lähinnä Rudorffer oli suomalaisten kaltainen ilmavoittojen vääristelijä. Siipimies Tangerman samanlainen. Thyben oli kova äijä taivaalla. Paras Kannaksella.

Suomalaisista muuten Nils Katajainen saavutti merkittävän ilmavoiton ampumalla alas Juri Serovin La-5 koneen 26.kesäkuuta 1944. Juutilainen puolestaan onnistui ampumaan alas yhden Tu-2 pommikoneen aamulla 10.6.44. Siihen Juutilaisen pommikonepudotukset sitten suurtaistelussa jäivätkin.

Yksi pieni virhe löytyy avauksessa joka kyllä täällä tuli jo korjatuksi :14.kesäkuuta 159 IAP:n La-5 kone ammuttiin alas ilmataistelussa.

20.kesäkuuta 16 ilmataisteluihin luokitelluista yksi PVO:n 403 IAP:n Airacobra tuhoutui kun venäläisten oma ilmatorjunta ampui siihen. Lentäjä Vorybui (?) hyppäsi laskuvarjolla ja palasi myöhemmin tukikohtaan. (suomalainen it ampui sinä kesänä ainakin 2 "omaa" konetta Kannaksella)

22.kesäkuuta kärsi NL kahden hävittäjäkoneen tappiot ilmataistelussa (La-5, 401 IAP, toinen voi olla myös 400 IAP:n La-5) ja ne on varmuudella PVO:n koneita. Saksalaisilla ei pudotusväitteitä. Asia tulkittava siten että nuo PVO:n hävittäjäkoneet (ei lentäjätappioita) ampuivat alas suomalaiset lentäjät.

Maataistelukoneiden suurin yksikkö Kannaksella - 277 ShAD - kuukausiraporteissa kävi läpi kaikki kesäkuussa menettämänsä 49 konetta. Niistä paljastuu ettei yhtään niistä ammuttu alas ilmataisteluissa 9.6-16.6.44 mutta saksalaisten ilmestyessä taivaalle peräti 5 ammuttiin ilmataisteluissa jo 17.6.44. Sama trendi näkyi 281 ShAD:n kuukausikoosteessa. Alussa menetettiin Il-2 koneita vain joko ilmatorjuntatulessa tai onnettomuuksissa. 17.6 lähtien lähinnä ilmataisteluissa.

-----Stieglitz-----

Nämä kolme esimerkkiä eivät olleet mitään poikkeuksia 1943-44 kun ilmasotakin alkoi kehittyä Suomen kannalta huonompaan suuntaan. I-153, I-16 ja Mig-1 poistuivat. Tilalle tulivat LaGG-3, La-5, Jak-1, sitten Jak-7 ja lopulta Jak-9. Mikäli sota olisi jatkunut olisi pian ollut vastassa jo La-7.

Hyvin monissa Suomelahden ilmataisteluissa jo puolivälissä 1943 suomalaisten 1:3 ilmavoittoliioittelut olivat lievimmästä päästä. Brewster-laivueelta löytyi ilmataistelupäiviä jossa vähemmän kuin kymmenesosa väitteistä piti paikkaansa.

Se on ihan fakta että suomalaisilla oli 9.6-16.6.44 Kannaksella seuraavat väitteet:

-52 mersulentäjille
- 6 Brewster-lentäjillä
Yht 58 väitettä.

Neuvostoliiton konetappioista havaitaan että ensimmäinen hävittäjäkone putosi ilmataistelussa 14.6.44 (159 IAP) ja seuraavana päivänä (ehkä) PVO:n La-5 (400 IAP). 16.6.44 ensimmäinen Il-2 kone. Sitä ennen sekä Il-2 että hävittäjäkoneita ammuttiin (muutama) ilmatorjuntatulella. Pommikoneissa ensimmäinen suomalaisten alasampuma Pe-2 18.6.44, ainoa Tu-2 (Juutilainen 10.6.44).Il-4 koneista 2 ilmatorjunnalla ja yksi (ehkä) ilmataisteluissa.

Siis ei edes 10 konetta suomalaiset hävittäjälentäjät kyenneet ampumaan alas 9.6-16.6.44. Niin nurkattuja he olivat. Maavoimien taholta kritiikki ilmavoimia kohtaan oli ankaraa. Pommitukset alun suurten tappioiden vuoksi oli siirrettävä yöaikaan. Tarkkuus siinä kärsi.

Neuvostotilastojen laatijoilla oli ohje muuttaa osa taistelutappioista muiksi tappioiksi sekä merkitä viholliselle suuremmat tappiot kuin omille. Siinäpä lähtökohtia rehelliselle kirjanpidolle.

Suomalaisia koneita ei paljon ilmassa näkynyt Neuvostoliiton hyökkäysmyrskyn ai-
kana 6/44 koska ne olivat alitehoisia venäläisiin verraten ja niitä oli vähän.
Tätä on jälkeen päin hupaisesti paikkailla keksityillä sankaritaruilla ilmassa, kuten koko tappioon johtanutta sotahullutusta. -Puna-Armeija löi meidät 6-0 :)

Ei ole vieläkään löytynyt edes niitä kahta Stukaa jotka Brewster-lentäjät (Hietala ja Teromaa) väittivät 3.lokakuuta 1944 ampuneensa alas Lapin sodassa Lonejärvellä. 😂

Geust ja Valtonen muuten pitävät neuvostoliittolaisista tappiokirjauksia varsin luotettavina eikä ylipäätänsä yksikkö voinut pimittää kirjanpidossa konemenetyksiä. Kuten normaalissa kirjanpidossa edellisen kauden loppusaldo täytyi olla seuraavan kauden alkusaldo. Verrattaessa lentäjä- ja lentomiehistötappioita lentokonetappioihin havaitaan selvä uskottava korrelaatio joka ei juuri poikennut esim Saksan tai Suomen lukemista.

Esim 275 IAD menetti kesäkuussa 50 hävittäjäkonetta sotalennoilla, 4 muilla lennoilla ja 30 lentäjää. 2 GIAK (PVO) 27 hävittäjäkonetta sotalennoilla ja 15 hävittäjäkonetta. 277 ShAD 49 Il-2 konetta ja 65 miehistön jäsentä.

Jos suomalaiset lentäjät ja It olisivat todellakin ampuneet kesäkuussa 1944 Kannaksella alas noin 100 pommikonetta pitäisi löytyä 220-250 lentomiehistötappiot 276, 113 ja 334 BAD:lta. Mutta raportit pommikonetappioista näissä yksiköissä näyttivät 21 konetta ja 51 miestä. Näin suomalaisten yliampuvat pudotusväitteet paljastuivat tutkijoille.

20.kesäkuuta 1944: Viipuri vaihtaa omistajaa. Suomalaislentäjät väittävät ampuneensa alas Kannaksella 49 neuvostokonetta ja saksalaisilla 9 pudotusväitettä. Saksalaisten väitteistä 6 Airacobria, 2 Il-2 ja 1 Jak-9. Neuvostotappiot:

-1 Jak-9 (14 GIAP) ilmataistelu Viipurinlahti, kapteeni Rusak Stepan sotavangiksi
-1 Jak-9 (29 GIAP)ilmataistelu Sintola, aliluutn Hvorov Semyon, sotavangiksi
-1 Jak-9 (14 GIAP)ilmataistelu Säiniöllä, pilotti Shelnikov kuolee
-1 La-5 (159 IAP) ilmataistelu ,luutn Semenov, Vasily kadonnut
- 1 La-5 (159 IAP) ilmataistelu
- 6 Airacobraa (196 IAP) ilmataistelussa (kaksi 196 IAP pilottia kadonnut)
- 1 Airacobra (103 IAP PVO) ammuttu alas, pilotti Krotov pelastuu laskuvarjolla
-1 Airacobra (403 IAP, PVO) OMA IT lähellä Terijokea, pilotti Vorybui pelastuu laskuvarjolla
-1 Il-2 (277 ShAD) ilmataistelu, Näykkijärvi? (kone tuhoutuu, pilotti Morozov ja smpujs Ivanov kuolleet)
-1 Il-2 (277ShAD) ilmataistelu, Humola?, pakkolasku
- 1 Il-2 (703 ShAP) ilmataistelu (bf-109), miehistö OK
-2 Il-2 (VVS KBF) ilmatorjunta
-1 Il-2 (VVS KBF) onnettomuus, lentäjä syöksyhyökkäyksen jälkeen ei saa oikaistua konetta vaan sen siipi osuu veteen.

YHTEENSÄ…….19 (joista 1 onnettomuus, 1 oma tulituksesta ja 2 ilmatorjunta)

PS. On mahdollista että ainakin yhden 196 IAP:n Airacobrista ampui alas ilmatorjunta.

Saksalaisten pudotusväitteet sen verran balanssissa että suomalaisten ilmavoitot saattoivat lopulta supistua noin KYMMENEEN vaikka väitteitä 49. Mm kaikki suomalaisten pommikoneväitteet ( ml Juutilaisen 2 Il-4, Windin 1 Pe-2) mitätöityvät. NL ei tuona päivänä menettänyt pommikoneita Kannaksella.

28.kesäkuuta 1944 on kiinnostava sillä silloin suomalaisilla oli 44 ilmavoittoväitettä ja saksalaisilla 5. Saksalaisten väitteissä ei yhtään Il-2 koneita vaan 3 Jak-9 ja 2 La-5. Suomalaisilla peräti 20 Il-2 konetta, 11 Jak-9, 6 Airacobra, 4 La-5, 2 Pe-2 ja 1 U-2.

Neuvostotappiot: 5 Jak-9 ilmataistelu, 2 Jak-9 tuhoutui törmäyksessä, 3 La-5 ilmataistelu, 6 Airacobra (voi olla että yksi näistä ilmatorjunta) , 3 Il-2 ilmataistelu ja 1 Il-2 ilmatorjunta.

Suomalaisten 20 Il-2 pudotusväitteistä vain 15% pitänyt paikkaansa mutta toisaalta Airacobra-väitteet suurelta olisi löytävät vastineensa. 11 Jak-9 väitettä kisaa kolmen saksalaisten Jak-väitteen kanssa siitä ketkä lopulta ampuivat alas nuo 5 Jak-9 konetta.

On hyvinkin mahdollista että suomalaiset olisivat ampuneet tuona päivänä alas ilmataisteluissa 12-14 viholliskonetta eli suurin määrä päivässä koko Kannaksen suurtaistelun aikana.

Vedättivät ilmavoitoillaan tienataakseen 50 000 markkaa (= mannerheimristin ritaruudesta maksettu "tapporahaa"). Näin lentäjämme korruptoitiin. 🤣💵💶💵💶💵💶

Myös 23.kesäkuuta 1944 nousee pintaan yksi suomalaislentäjien iso paisuttelu. Lentäjät väittivät näet ampuneensa alas 11 La-5 konetta. Saksalaisilla vain 1 (Gerhard Thyben). Neuvostotappiot 1 La-5 kone (PVO). Aikooko isänmaallinen rintama selittää asian niin että NL olisi piilottanut 10 La-5 tappiota tuolta päivältä? Miksei saksalaisilla ollut 5-10 väitettä La-5 koneista?

Ja tuon 28.6.44 päivän Il-2 väitteet (20) on myös paljastava. Neuvostotappiot: 3 Il-2 ilmataisteluissa. Miksei silloin esim sakemannit esittäneet 10-15 väitettä? Syy on selvä: saksalaisten väitteet kuvasivat Kannaksella paremmin mitä koneita he ampuivat tai uskoivat ampuneensa alas. Suomalaisten väitteet olivat jotenkin kaoottisia, täysin irti todellisuudesta. Yleensä tällainen kuvaa kasvanutta psyykkistä painetta, ehkä pelkoa jota yritettiin lääkitä älyttömillä ilmavoittoväitteillä.

Hans Windillä on 14 ilmavoittoväitettä ajalta 13.6-26.6.44 jotka voidaan kyseenalaistaa varsinkin jos Wind on tunnistanut kone tyypit oikein. Ainakin 8 niistä oli lisäksi pommikoneita.

Sinä saat toki kyseenalaistaa mitä lystäät, mutta venäläisen osapuolen tappioiden tarkastajana pitää olla kaikkien tietämä luotettava henkilö ja aineiston olla kaikkien tiedossa ja tarkistettavissa!

Montako hävittäjäkonetta menetetään jos lentäjätappiot(kuolleet, kadonneet) esim 45?

Kannataa verrata suomalaisten omiin tilastoihin jatkosodassa ( rintamalla olleet 5 hävittäjälaivueetta) : 61 lentäjää ja 95 hävittäjäkonetta menetetty sotalennoilla.

275 IAD menetti 9.6-1.7.44 Kannaksella 30 lentäjää (ainakin 1 koulutuslennolla, 4 sotalennoilla onnettomuuksissa) ja lentokoneita 54. Koneita tuhoutui 4 muilla kuin sotalennoilla. Sotalennoilla (50) tuhoutuneista 4 onnettomuuksissa, 6 ilmatorjuntatulessa, 3 ei palannut lennolta ja 37 ilmataisteluissa. Koneista 4 menetetty 1.heinäkuuta 1944.

Vastaavasti koko kesäkuulta 1944 PVO menetti 15 hävittäjälentäjää sotalennoilla ja yhden muilla lennoilla. Sotalennoilla( tappiot 27 konetta) 5 konetta ampui vihollisen ilmatorjunta, 10 ammuttiin ilmataisteluissa ja 12 ei palannut lennolta.

Yhteensä 275 IAD ja PVO: 45 lentäjää ja 81 konetta (joista 77 kesäkuussa ja joista 73 taistelulennoilla)

-----Stieglitz-----

Tämä palstahan on ihan venäläisten Pietarista johtama provoalusta. Kirjoitetaan mukamas suomalaisina, vaikka selkeästi paistaa viha suomalaisia kohtaan.

Eräänäkin päivänä Neuvostoliittolaiset lentäjät pudottivat Kannaksella yhdessä päivässä 19 Sutka syöksypommittajaa, eikä sitäkään tietoa Suomessa koskaan julkaistu.

Noin yleisesti : vaikka kuinka intetään näin jälkikäteen niin Suomi oli ko. kahinassa ainoa maa joka säästyi ympärysvaltojen miehitykseltä. Myötäjuoksijoiden ja ruskeakielisten nuoleskelijoiden harmiksi olisin toivonut itsenäisyyden säilyvän myös "Eurostoliiton" aikana....

Onneksi Suomen poliittinen johto antautui Moskovalle. Näinhän Mannerheim asian totesi lokakuussa 1944 Paasikivelle.

Kesäkuun 1944 lentokonetappiot Leningradin Rintaman yksiköillä Kannas/Viipurinlahti:

275 IAD: 46 hävittäjäkonetta, joista 4 onnettomuuksissa ja 6 ilmatorjunnan alasampumia. Ilmataisteluissa menetetty siis 36 konetta. Lentäjätappiot 26

PVO: 27 hävittäjäkonetta taistelulennoilla joista 5 ilmatorjunta. Ilmataisteluissa/ei palannut lennolta siten 22 hävittäjäkonetta. 8 muilla lennoilla tai onnettomuus. Lentäjätappiot: 15 taisteluissa, 1 muuten.

277 ShAD: 49 Il-2, joista 28 ilmataisteluissa, 17 ilmatorjunta ja 4 onnettomuuksissa. Miehistötappiot 65.

281 ShAD: 31 Il-2 joista 17 ilmataisteluissa, 10 ilmatorjunta, 2 ei palannut lennolta ja 2 onnettomuuksia.

52 OKAE: 1 Il-2 ilmatorjunta (52 OKAE oli tykistö tulen korjaamisen yksikkö), 1 lentäjä (sotavangiksi)

Pommikoneyhtymät (276, 113, 334 BAD) : 21 pommikonetta, 1 pakkolasku vaurioitunut. Miehistötappiot 51. Ilmataisteluissa noin puolet, loput IT ja onnettomuudet.

Itämeren Laivasto (VVS KBF) :
1 Pe-2 (miehistö OK)
19 Il-2, joista ainakin 15 ilmatorjunta ja 1 onnettomuus, 3 "ei palannut lennolta"
7 hävittäjäkonetta, ilmataistelu (4 lentäjää)

KAIKKIAAN ILMATAISTELUISSA/EI PALANNEET LENNOLTA:

-65 hävittäjää
-50 Il-2 konetta
-10-12 pommikonetta

Yht 125-127 (maksimissaan) ilmataisteluissa. Lentomiehistön tappiot noin 220-225 (kuolleet, kadonneet ja sotavangiksi jääneet) . Konetappiot kaikki onnettomuudet, pakkolaskuissa tuhoutuneet ym huomioiden n. 210.

Ilmataisteluissa Kannaksella suomalaiset ja saksalaiset 9.6-30.6.44 ovat maksimissaan ampuneet alas 130 neuvostoliittolaisten lentokonetta. Kun Osasto Kuhlmeyn lentäjät ampuivat alas 50-55 konetta jäi suomalaisten pudotukset alle 80 koneeseen vaikka heillä oli peräti 311 pudotusväitettä. Siis keskimäärin vain 1/4 suomalaisten lentäjien pudotusväitteistä oli todellisuudessa ilmavoittoja kesäkuussa 1944.

Erityisen synkkiä suorastaan vedätyksen puolelle on menty mm jaksolla 9.6-16.6.44 sekä yksittäisissä päivissä 20.6, 22.6 ja 23.6. Päivätilastot osoittavat että aina kun saksalaisilla oli paljon ilmavoittoväitteitä kasvoi todellisten ilmavoittojen osuus ilmavoittoväitteiden osuudesta jopa 60-80%. Kun suomalaisilla oli hyvin suuri osuus väitteistä oli todellisten pudotusten määrä väitteistä pieni, usein vain noin 20%. 9.6-16.6.44 jaksolla suomalaisilla lentäjillä oli tuskin edes 10 pudotusta vaikka väitteitä oli 58.

Valhe on vain Kremlin arkistoissa!

Hiukkasen realismia suomalaisten ilmavoittoväitteisiin todellakin tarvitaan.

Osasto Kuhlmeyn hävittäjälentäjät Fw-190 koneillaan lensivät 984 lentoa Kannaksella ja esim John Wealin tutkimusten mukaan saivat 65 ilmavoittoa. Suomalaiset lensivät Mersuilla Kannaksella alle 1 100 lentoa 9.6-30.6.44 koska myös Suomenlahdella oli lähes päivittäin Mersuilla partiolentoja. Noilla alle 1 100 lennolla tuskin saavutettiin enempää kuin 70-80 ilmavoittoa kesäkuussa vaikka väitteitä oli Brewsterien lukemat vähennettynä oli lähes 300.

Jos saksalaisten pudotussaldo erinomaisilla Fw-190 koneilla oli 6,6% lentomääristä niin miten muka mersuilla 27%?😄

Nyt itkee uusisänmaalliset hörhöt kun paljastuu lähes 80 vuotta jatkunut valehtelu ja vähintäin paisuttelu näistä ilmavoitoista. Luupäisimmät inttävät epätoivoisesti vastaan. Alkaa nämä illut, hasset ja muut sankarit näkyä vähän toisenlaisessa valossa. Usassa aikoinaan nousi pieni kohu kun tutkijat esittivät yhden sikäläisen ässän osalta että hän ei olisi ampunut ilmataistelussa alas yhtään viholliskonetta. Onkohan meillä tapauksia että olisi saatu yksikön päällikkö uskomaan että 20 konetta ammuttiin alas eikä saatu todellisuudessa alas yhtään?