Tutun tuntuinen mitalli

Sama Freudenthal se on, vaikka eri nimellä.

Författaren och journalisten Juha Itkonen får en av årets förtjänstmedaljer som Svenska Finlands folkting delar ut till personer som har gjort betydande insatser för den svenskspråkiga befolkningen.
Google Kääntäjä ei tunne eroa järjestön ja Suomen eduskunnan välillä:
Kirjailija ja toimittaja Juha Itkonen saa yhden tämän vuoden ansiomitaleista, jonka Ruotsin Suomen eduskunta myöntää henkilöille, jotka ovat merkittävästi edistäneet ruotsinkielistä väestöä.
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031331
Laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tehtävät
Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön, jäljempänä Folktinget, tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa.
Folktingetin tulee toiminnassaan erityisesti seurata asian käsittelyä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa koskevien kielellisten oikeuksien toteutumista.
Tehtäviensä hoitamiseksi Folktinget tekee esityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

Suomalaiset tehtiin jäätyneistä hevosenpaskoista. Näin siis Suomen ruotsalaisen. prof. Wessmanin mukaan vuonna 1929. Oliko Wessmankin jonkinlainen "Suomi"-psykopaatti? Samaa asennetta tuntuu RKP viljelevän nykyäänkin jakaessaan Freudenthal -mitaleita suomalaisten kyykyttäjille!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali

Matti Kuusen kirjassa Pohjoiset reservit törmäsin erikoiseen juttuun sivuilla 165-169. Boken om Sibbo III -kirjasta Matti Kuusi oli kääntänyt tosi rajun esimerkin mitä Suomen ruotsalainen professori V. E. V. Wessman kirjoitti Nurmijärveläisistä vuonna 1929.

http://aijaa.com/v.php?i=007088768914.jpg

Suomalaiset tehtiin jäätyneistä hevosenpaskoista. Näin Suomen ruotsalaisen prof. Wessman:

"Suomalainen syö ja asuu siivottomasti. Hän voi tosin saunoa useasti viikossa, mutta kuitenkin hänen asumuksensa ja vaatteensa vilisevät syöpäläisiä. Suomalaisen synnystä on seuraava tarina: Jumala ja Pietari kulkivat talvella tietä pitkin. Pietari potkaisi jäätynyttä hevosenkakkaraa niin, että se kieriessään sanoi "kyll kyll" ja siitä tuli suomalainen."

Kirjoitustapa ja -tyyli on täsmälleen saman sävyinen kuin Freudenthalin kirjoituksiksi kerrotuissa Puntilan väitöskirjan lainauksissa! Freudenthal tiettävästi kirjoitti Wikingen -lehteen. Kukahan tutkisi ne kirjoitukset miten ne oli oikeasti kirjoitettuna.

Näin siis Suomen ruotsalainen professori V. E. V. Wessman kirjoitti Nurmijärveläisistä vuonna 1929 kirjassaan Boken om Sibbo III s. 55-61.

Tässä on Kuusen kirjasta suora lainaus:

"Sama vierauden tunto huokuu professori V. E. V. Wessmanin kolmiosaisesta Sipoo-kirjasta Boken om Sibbo III s. 55, kun hän kuvailee, miltä suomalainen - ja varsin usein nimenomaan nurmijärveläinen - ainakin vielä miespolvi sitten näytti sipoolaisen naapurinsa näkökulmasta:

Suomalainen käyttäytyy raa'asti ja siivottomasti. Jos joku tulee tupaan ottamatta lakkia päästään, tiedetään suomalaiseksi tai Pohjanmaan ruotsalaiseksi. Jos joku saa aikaan häiriöitä häissä tai muissa juhlissa, hän on varmaan suomalainen. Jos portti tai veräjä on jätetty auki, arvataan suomalaisen kulkeneen. Ellei hevosmies anna tietä vastaantulijalle tai jos hän väistää vasemmalle, on syytä epäillä häntä suomalaiseksi. Myös suomalaisten pukeutumistavasta voi panna merkille hänen sivistymättömyytensä. Suomalaisen naisen väitetään suosivan mauttoman koreaa vaatetusta. Tarpeetonta ja mautonta vaattteiden koreutta sanotaankin "suomalaiskoreudeksi".

Luonnonlaadultaan suomalainen on tyhmä. Sanalle "finsker" on siksi kansankielessä tullut merkitys "pöljä", "yksinkertainen". Mutta vähä-älyisyydestään huolimatta suomalainen voi ponnistautua pinnalle, sillä hän on uskomattoman itsepäinen. "Hänellä on suomalaispää", sanotaan härkäpäisestä ja itsepäisestä ihmisestä.

Suomalainen on lisäksi täynnä vihaa ja luihuutta ja niin kostonhimoinen, ettei lepy kaunansa kohteelle ennen kuin on pistänyt tätä sydämeen. Puukko on hädässä ja ilonpidossa hänen paras ystävänsä. Kuvaavaa kyllä sitä Sipoossa kutsutaankin "suomalaiseksi vapahtajaksi". Mutta salakavalana ja arkana suomalainen mieluummin väijyy tilaisuutta iskeä vastapuolta äkkiarvaamatta selkään, minkä jälkeen hän lähtee käpälämäkeen. Suomalainen pelkuruus vaihtuu kuitenkin ylimieliseksi röyhkeydeksi, jos ei hänellä mielestään ole mitään pelättävää.

Kehnoudestaan huolimatta voi suomalainen olla hyvä työmies, jos häntä tarkoin valvotaan, mutta omissa oloissaan hän ei saa mitään kunnollista aikaan vaan päästää asiat retuperälle. Kun jotain on tehty päin mäntyyn, sanotaan, että se on "tehty suomeksi". Mutta sen sijaan että suomalainen huonommuutensa havaitessaan yrittäisi kohentautua, hän alkaa katkerasti kadehtia parempiaan ja haluaa vetää heidät omalle tasolleen.

Suomalainen syö ja asuu siivottomasti. Hän voi tosin saunoa useasti viikossa, mutta kuitenkin hänen asumuksensa ja vaatteensa vilisevät syöpäläisiä. Suomalaisen synnystä on seuraava tarina: Jumala ja Pietari kulkivat talvella tietä pitkin. Pietari potkaisi jäätynyttä hevosenkakkaraa niin, että se kieriessään sanoi "kyll kyll" ja siitä tuli suomalainen."

V. E. V. Wessman professori ja kielitieteilijä yms.

Katso nekrologi.

http://www.sls.fi/folkdiktning/artiklar/ahlback_a.pdf