Barbuunoista kokemuksia kertokaa?

Anonyymi

Minulla ei ole kokemusta veneestä jossa olisi barduunat. On jäänyt käsitys että ne koetaan negatiivisina? Kertokaa kokemuksia, mitä etua niistä on, ja miten käytännön ongelmat niiden parissa ilmenee? Kaikkea barduunoihin liittyvää kuulisin mielellään, että aiheeseen tulisi ns lihaa luiden päälle.

26

583

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kovassa tuulessa saat niillä pidettyä etustaagin suorana ja sitä kautta käytännössä paremman nousukulman. Kevyessä kelissä saat enemmän voimaa jos ja kun etustaagi on barduunoita käyttämättä löysempi kuin veneessä, jolla pitää kovassakin pärjätä ilman.

      • Anonyymi

        Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?

        Ei ole kisaveneissä. 80-luvun reliikki eli uudemmissa veneissä noita ei ole lainkaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Sama juttu alkaa olla genuoiden kanssa.

        9/10-19/20 osatakila ei kaipaa barduunoita eikä genuaa, kun on sopivasti mitoitettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?

        Juuri näin. Paitsi että ei ole nykyaikaisissa kisaveneissäkään. Ennen 7/8 osatakilat olivat suosittuja. Niissä latva on niin pitkä, että takastaagilla ei käytännössä paljonkaan saa vetoa etustaagille kun kova veto takastaagissa saisi maston liikaa mutkalle. Niissä barduunoista on siis suuri hyöty. Nykyisissä lyhytlatvaisissa voidaan takastaagia vetää kovempaa, jolloin myös etustaagi kiristyy ilmankin barduunoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kisaveneissä. 80-luvun reliikki eli uudemmissa veneissä noita ei ole lainkaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Sama juttu alkaa olla genuoiden kanssa.

        9/10-19/20 osatakila ei kaipaa barduunoita eikä genuaa, kun on sopivasti mitoitettu.

        Kun barduunoiden tuomaa säätövaraa ei ole, käydään kisaveneissä päivittäin säätämässä vanttiruuveja, myös niitä D2:ia, eli välivantteja, jotka usein ovat mastossa. Ja yleissäätö tehdään mostamalla mastoa hydraulisylinterillä ja laittamalla mastonjalan alle keliin sopivat trimmipalat. Eli ei kilpapurjehtijan elämä sen helpommaksi ole tullut.


    • Anonyymi

      Onhan niistä kryssiessä vähän lisävaivaa, mutta vain vähän, jos on toimiva heloitus.

    • Anonyymi

      Onko barduunat merkittävästi parempi tähän etustaagin kireyden säätöön, kuin että jos on vain talja takastaagissa?

      • Anonyymi

        On silloin kun riki on barduunoille suunniteltu. Ei silloin kun riki on mietitty toimimaan hyvin takastaagilla.


      • Anonyymi

        Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

        Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

        Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.

        Ei kaikissa barduunaveneissä ole saalingit suoraan sivulle. Monessa on loivasti taakse, millä varmistetaan se, ettei rikiä saa kovassakaan kelissä nurin barduunoilla sählätessä. Itsellänikin on sellainen. En ole kokenut barduunoita mitenkään hankaliksi. Purjehdin paljon yksin tai purjehdukseen osallistumattomien matkustajien kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kaikissa barduunaveneissä ole saalingit suoraan sivulle. Monessa on loivasti taakse, millä varmistetaan se, ettei rikiä saa kovassakaan kelissä nurin barduunoilla sählätessä. Itsellänikin on sellainen. En ole kokenut barduunoita mitenkään hankaliksi. Purjehdin paljon yksin tai purjehdukseen osallistumattomien matkustajien kanssa.

        Minä tuon edellisen kirjoitin. Purjehdin kahta barskavenettä, joista toisessa aivan suorat saalingir, toisessa rastit mastoprofiilin takareunan kohdalla. Onhan ne jiipit yksinpurjehtiessa huolettomampia, kun saalingeissa on pieni viistous, kuten 80-luvun veneissä usein on. Suorasaalinkisessa taas onkin yksi kaveri hoitamassa isoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

        Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.

        ORC sakottaa tuplabarduunoista n. 0,2% eli aika olemattomasti. Silti kukaan ei käytä niitä uusissa kisaveneissä, jotka ovat ORC:hen optimoitu tai jopa vain siihen alusta saakka suunniteltuja.

        Kaksi suomenmestaruutta olen voittanut. Kummassakaan veneessä ei säädetty kelin mukaan vantteja eli pelkällä hekin säädöllä hoidettiin rikin säätö kelistä toiseen.

        Joissakin veneissä se ehkä on lähes välttämätöntä. Silloin ehkä rikin suunnittelu ei ole 100% onnistunut. Noissa kahdessa SM-voiton veneessä ei ole ollut vauhtiongelmia missään kelissä vakiosäädöillä. Kuten ei ole nykyisessäkään veneessäni.

        Olen kisannut kohtuu paljon myös barduunaveneillä. En kyllä näe niille mitään tarvetta nykyaikana. Tietysti ne ovat tarpeen veneissä, joihin ne ovat suunniteltu aikanaan. Tosin moniin entisiin IOR-veneisiinkin on vaihdettu modernimpi takila ilman barduunoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ORC sakottaa tuplabarduunoista n. 0,2% eli aika olemattomasti. Silti kukaan ei käytä niitä uusissa kisaveneissä, jotka ovat ORC:hen optimoitu tai jopa vain siihen alusta saakka suunniteltuja.

        Kaksi suomenmestaruutta olen voittanut. Kummassakaan veneessä ei säädetty kelin mukaan vantteja eli pelkällä hekin säädöllä hoidettiin rikin säätö kelistä toiseen.

        Joissakin veneissä se ehkä on lähes välttämätöntä. Silloin ehkä rikin suunnittelu ei ole 100% onnistunut. Noissa kahdessa SM-voiton veneessä ei ole ollut vauhtiongelmia missään kelissä vakiosäädöillä. Kuten ei ole nykyisessäkään veneessäni.

        Olen kisannut kohtuu paljon myös barduunaveneillä. En kyllä näe niille mitään tarvetta nykyaikana. Tietysti ne ovat tarpeen veneissä, joihin ne ovat suunniteltu aikanaan. Tosin moniin entisiin IOR-veneisiinkin on vaihdettu modernimpi takila ilman barduunoita.

        Tuskin enää tänä vuonna BOWissa oli veneitä ainakaan luokkien kärkipäässä veneitä, jotka samoilla trimmeillä joka päivä ajoivat.

        Eivät barduunat sinällään veneestä hyvä tee. Mutta eivät ne todellakaan ole mikään estekään muutoin hyvän barduunaveneen ostolle ole. Niistä oppii jopa tykkäämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin enää tänä vuonna BOWissa oli veneitä ainakaan luokkien kärkipäässä veneitä, jotka samoilla trimmeillä joka päivä ajoivat.

        Eivät barduunat sinällään veneestä hyvä tee. Mutta eivät ne todellakaan ole mikään estekään muutoin hyvän barduunaveneen ostolle ole. Niistä oppii jopa tykkäämään.

        Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole viimeistä voitosta. Ja sen jälkeenkin ollaan voitettu monta tämän vuoden BOWilla hyvin pärjännyttä. Team Pro4U on todella kova. En tiedä säätääkö vantteja. Kaikki muut BOWin pikkuluokassa on täysin voitettavissa vantteja säätämättä ja tuskin se Team Pro4U:lle pärjääminen tuosta riippuu. Sitä vaan ei ylipäätänsä helpolla voiteta. Onkohan yksikään suomalainen sitä koskaan regatassa voittanut? Oli jo 2012 Suomen MM-kisoissa kolmas (paras suomalainen 10.) Tänäkin vuonna oli MM 3. (paras suomalainen 23.).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole viimeistä voitosta. Ja sen jälkeenkin ollaan voitettu monta tämän vuoden BOWilla hyvin pärjännyttä. Team Pro4U on todella kova. En tiedä säätääkö vantteja. Kaikki muut BOWin pikkuluokassa on täysin voitettavissa vantteja säätämättä ja tuskin se Team Pro4U:lle pärjääminen tuosta riippuu. Sitä vaan ei ylipäätänsä helpolla voiteta. Onkohan yksikään suomalainen sitä koskaan regatassa voittanut? Oli jo 2012 Suomen MM-kisoissa kolmas (paras suomalainen 10.) Tänäkin vuonna oli MM 3. (paras suomalainen 23.).

        Tässä pitkä juttu Team Pro4u vauhdin taustoista. Hyvin avoimesti kerrotaan trimmit eri keleihin. Ei mitään mainintaa rikin trimmaanisesta kelin mukaan takastaagia lukuun ottamatta. On mainittu, että riki pitää trimmata purjeiden etuliikkien mukaan, mutta tuo on perustrimmi, joka tietysti minullakin on tarkkaan kohdalle haettu ja hyvin tärkeä.

        https://www.searchmagazine.se/artiklar/fart-i-båten_14193.htm


    • Anonyymi

      Barskavene on 21 v maastopyörä, kun nää nykyiset on 3 v jopoja. Hinta on ohjannut rikien kehityksen yksinkertaisempaan suuntaan. Samalla menetettiin säädettävyys, mutta on yksinkeraista ja halpaa.

      • Anonyymi

        Jopoilla vaan mennään heittämällä ohi niistä 21v maastopyöristä. Ei tietysti puhtailla kruisereilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopoilla vaan mennään heittämällä ohi niistä 21v maastopyöristä. Ei tietysti puhtailla kruisereilla.

        Vaikea sanoa, kun ei mikään veistämö enää rikaa barskarikillä ja suorilla saalingeilla. 80-luvun jälkeen purjeveneissä on kehittynyt paljon muutakin, joten pelkän rikin vaikutusta veneen nopeuteen ei voi verrata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikea sanoa, kun ei mikään veistämö enää rikaa barskarikillä ja suorilla saalingeilla. 80-luvun jälkeen purjeveneissä on kehittynyt paljon muutakin, joten pelkän rikin vaikutusta veneen nopeuteen ei voi verrata.

        Aika yleinen optimointi on ollut vaihtaa 1/2-tonnarin riki moderniin. Kyllä ne nopeutuu.

        Ja olihan noita 80-luvullakin molempia rikejä, jopa samoissa veneissä. Yleensä tosin barduunarikisessä oli sitten muutakin "kilpavarustusta", kuten vähemmän sisustusta, kevlaria rungossa, eri köli tai jopa eri kansi. Maestro 31 on yksi esimerkki noista. Olihan kisaveneiden LYS 1,15-1,16, kun perheversioiden oli 1,13.

        Mutta nuo 80-luvun rikit eivät olleet nykyisiä, vaan niitä selvästi huonompia 7/8-rikejä, joissa oli vaikea saada etustaagia kireälle ilman barduunoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika yleinen optimointi on ollut vaihtaa 1/2-tonnarin riki moderniin. Kyllä ne nopeutuu.

        Ja olihan noita 80-luvullakin molempia rikejä, jopa samoissa veneissä. Yleensä tosin barduunarikisessä oli sitten muutakin "kilpavarustusta", kuten vähemmän sisustusta, kevlaria rungossa, eri köli tai jopa eri kansi. Maestro 31 on yksi esimerkki noista. Olihan kisaveneiden LYS 1,15-1,16, kun perheversioiden oli 1,13.

        Mutta nuo 80-luvun rikit eivät olleet nykyisiä, vaan niitä selvästi huonompia 7/8-rikejä, joissa oli vaikea saada etustaagia kireälle ilman barduunoja.

        Onko noista modatuista puolitonnareista esimerkkejä? Varsinkin sellaisia, joiden nopeuspotentiaalista olisi havaintoja. Kun se kokoluokka tuntuu menettäneen aika täysin yleisön mielenkiinnon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko noista modatuista puolitonnareista esimerkkejä? Varsinkin sellaisia, joiden nopeuspotentiaalista olisi havaintoja. Kun se kokoluokka tuntuu menettäneen aika täysin yleisön mielenkiinnon.

        Niillähän kisataan edelleen: http://halftonclass.eu/en/classe_members

        Tosin IRC-tasoituksilla ja kaikki kärkiveneet ovat vaihtaneet rikiin, jossa korkea etukolmo ja ei barduunoita. Kärkiveneiden IRC-luvut ovat 0,95-0,975. Ne ovat aika lähellä Finratingiä tai LYSissä 1,19-1,22. Varsin nopeita siis kokoisekseen, vaikka kärkiveneet ovatkin 70/80-luvun taitteen 1/2-tonnareita eikä selvästi nopeampia 80-luvun lopun tai 90-luvun alun veneitä.

        Tuloksia: http://www.histoiredeshalfs.com/Half Ton Cup.htm

        Nuo kärkiveneet ovat pärjänneet muissakin kisoissa hyvin eli ei vain 1/2-tonnareita vastaan.

        Yksi suomalainenkin tuolla on ja siinäkin on riki vaihdettu. Suomessa on myös ainakin yksi Still 900, jossa riki vaihdettu. Kisasi ainakin 2012.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niillähän kisataan edelleen: http://halftonclass.eu/en/classe_members

        Tosin IRC-tasoituksilla ja kaikki kärkiveneet ovat vaihtaneet rikiin, jossa korkea etukolmo ja ei barduunoita. Kärkiveneiden IRC-luvut ovat 0,95-0,975. Ne ovat aika lähellä Finratingiä tai LYSissä 1,19-1,22. Varsin nopeita siis kokoisekseen, vaikka kärkiveneet ovatkin 70/80-luvun taitteen 1/2-tonnareita eikä selvästi nopeampia 80-luvun lopun tai 90-luvun alun veneitä.

        Tuloksia: http://www.histoiredeshalfs.com/Half Ton Cup.htm

        Nuo kärkiveneet ovat pärjänneet muissakin kisoissa hyvin eli ei vain 1/2-tonnareita vastaan.

        Yksi suomalainenkin tuolla on ja siinäkin on riki vaihdettu. Suomessa on myös ainakin yksi Still 900, jossa riki vaihdettu. Kisasi ainakin 2012.

        Alkuaikojen IMS-veneissä, kuten MUMM 36:ssa oli barduunariki pitkällä vapaalla topilla. Noita on vaihdettu pienelle keulakolmiolle, kun alkuperäinen riki on tullut alas. Sehän ei ole mikään tavaton ilmiö suorasaalinkisessa isossa rikissä. Toppispinnulla korkeassa keulakolmiossa on saatu huomattavasti enemmän vauhtia myötätuuleen . Lisäksi uusi riki on paljon helppokäyttöisempi ja vendat nopeampia.


    • Anonyymi

      Kiitos hyvästä keskustelusta ja infosta, ollut minulla aukko sivistyksessä barduunoihin liittyen, aloittelija kun muutenkin olen. Näin se ymmärrys kysymällä lisääntyy pikkuhiljaa. Uskon että moni muukin foorumin lukija vähä samassa tilanteessa kuin minä.

    • Anonyymi

      Ei niistä barduunoista aikanaan iso vaiva ollut. Mutta vahinkojiippiä piti välttää ja varoa.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Jaettu takastaagi kai tuo on. Fathead-isolla ei voi olla tavallista takastaagia, vaan niitä tarvitaan kaksi.

        Noin sääntömielessä barduunan ja takastaagin ero on vain kiinnityspisteen korkeudessa. Takastaagi kiinnittyy ylämerkin (P-mitta) yläpuolelle ja barduuna alapuolelle.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      272
      7083
    2. Jättäkää Marin rauhaan.

      Hänellä on ollut pääministerin pesti erittäin vaikeana aikana ja siihen nähden hän on suoriutunut hyvin. Minne piiloutuivat vanhemmat ja kokeneemmat h
      Maailman menoa
      618
      4299
    3. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      92
      3399
    4. Yllätyspaljastus! Jaajo Linnonmaa OUT, Antti Holma IN! Hän on Haluatko miljonääriksi? uusi juontaja

      Nyt on megauudistus, kun Antti Holma istahtaa ikoniseen Haluatko miljönääriksi? juontajan tuoliin. Jaajo Linnonmaa jää syrjään. Saako Holma pidettyä s
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2995
    5. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      84
      2462
    6. Onkohan Sanna Marin(SDP) alkoholisti?

      Ei hän tosin olisi ensimmäinen pääministeri joka sellainen olisi. Mehän muistamme A Karjalaisen. Mutta tämä Sanna Marin tietoisesti bailaushimoissaan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      295
      2264
    7. Martina ja Hannu, päättyikö yhteinen tarina jo?

      Somen perusteella molemmat elävät omaa elämäänsä, mitään yhteistä ei ole näkynyt hetkeen. Kutistuiko lupaava romanssi kasaan?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      212
      2170
    8. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      47
      2125
    9. Shirly Karvinen kärsi tästä yhdestä inhokista Selviytyjät-saarella: "Nousee kunnon traumafobia..."

      Ex-missi Shirly pelasi todella kovaa peliä Selviytyjissä. Juonittelua ja strategista suunnittelua piisasi yllin kyllin, ja radiojuontaja voitti koko k
      Kotimaiset julkkisjuorut
      30
      2021
    10. Nyt räjähti. Sähkön hinta huomenna 1,21 Euroa kw/h. Tulee suuria ongelmia monelle.

      Hallituksella on kohta jotain muuta mietittivää kuin Korona leikki. Nyt on oikeasti iso ongelma joka vaikuttaa.
      Maailman menoa
      256
      1763
    Aihe