Barbuunoista kokemuksia kertokaa?

Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?

Lue lisää

Ei ole kisaveneissä. 80-luvun reliikki eli uudemmissa veneissä noita ei ole lainkaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Sama juttu alkaa olla genuoiden kanssa.

9/10-19/20 osatakila ei kaipaa barduunoita eikä genuaa, kun on sopivasti mitoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?

Lue lisää

Juuri näin. Paitsi että ei ole nykyaikaisissa kisaveneissäkään. Ennen 7/8 osatakilat olivat suosittuja. Niissä latva on niin pitkä, että takastaagilla ei käytännössä paljonkaan saa vetoa etustaagille kun kova veto takastaagissa saisi maston liikaa mutkalle. Niissä barduunoista on siis suuri hyöty. Nykyisissä lyhytlatvaisissa voidaan takastaagia vetää kovempaa, jolloin myös etustaagi kiristyy ilmankin barduunoita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kisaveneissä. 80-luvun reliikki eli uudemmissa veneissä noita ei ole lainkaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Sama juttu alkaa olla genuoiden kanssa.

9/10-19/20 osatakila ei kaipaa barduunoita eikä genuaa, kun on sopivasti mitoitettu.

Lue lisää

Kun barduunoiden tuomaa säätövaraa ei ole, käydään kisaveneissä päivittäin säätämässä vanttiruuveja, myös niitä D2:ia, eli välivantteja, jotka usein ovat mastossa. Ja yleissäätö tehdään mostamalla mastoa hydraulisylinterillä ja laittamalla mastonjalan alle keliin sopivat trimmipalat. Eli ei kilpapurjehtijan elämä sen helpommaksi ole tullut.

On silloin kun riki on barduunoille suunniteltu. Ei silloin kun riki on mietitty toimimaan hyvin takastaagilla.

Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.

Lue lisää

Ei kaikissa barduunaveneissä ole saalingit suoraan sivulle. Monessa on loivasti taakse, millä varmistetaan se, ettei rikiä saa kovassakaan kelissä nurin barduunoilla sählätessä. Itsellänikin on sellainen. En ole kokenut barduunoita mitenkään hankaliksi. Purjehdin paljon yksin tai purjehdukseen osallistumattomien matkustajien kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikissa barduunaveneissä ole saalingit suoraan sivulle. Monessa on loivasti taakse, millä varmistetaan se, ettei rikiä saa kovassakaan kelissä nurin barduunoilla sählätessä. Itsellänikin on sellainen. En ole kokenut barduunoita mitenkään hankaliksi. Purjehdin paljon yksin tai purjehdukseen osallistumattomien matkustajien kanssa.

Lue lisää

Minä tuon edellisen kirjoitin. Purjehdin kahta barskavenettä, joista toisessa aivan suorat saalingir, toisessa rastit mastoprofiilin takareunan kohdalla. Onhan ne jiipit yksinpurjehtiessa huolettomampia, kun saalingeissa on pieni viistous, kuten 80-luvun veneissä usein on. Suorasaalinkisessa taas onkin yksi kaveri hoitamassa isoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.

Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.

Lue lisää

ORC sakottaa tuplabarduunoista n. 0,2% eli aika olemattomasti. Silti kukaan ei käytä niitä uusissa kisaveneissä, jotka ovat ORC:hen optimoitu tai jopa vain siihen alusta saakka suunniteltuja.

Kaksi suomenmestaruutta olen voittanut. Kummassakaan veneessä ei säädetty kelin mukaan vantteja eli pelkällä hekin säädöllä hoidettiin rikin säätö kelistä toiseen.

Joissakin veneissä se ehkä on lähes välttämätöntä. Silloin ehkä rikin suunnittelu ei ole 100% onnistunut. Noissa kahdessa SM-voiton veneessä ei ole ollut vauhtiongelmia missään kelissä vakiosäädöillä. Kuten ei ole nykyisessäkään veneessäni.

Olen kisannut kohtuu paljon myös barduunaveneillä. En kyllä näe niille mitään tarvetta nykyaikana. Tietysti ne ovat tarpeen veneissä, joihin ne ovat suunniteltu aikanaan. Tosin moniin entisiin IOR-veneisiinkin on vaihdettu modernimpi takila ilman barduunoita.

Anonyymi kirjoitti:

ORC sakottaa tuplabarduunoista n. 0,2% eli aika olemattomasti. Silti kukaan ei käytä niitä uusissa kisaveneissä, jotka ovat ORC:hen optimoitu tai jopa vain siihen alusta saakka suunniteltuja.

Kaksi suomenmestaruutta olen voittanut. Kummassakaan veneessä ei säädetty kelin mukaan vantteja eli pelkällä hekin säädöllä hoidettiin rikin säätö kelistä toiseen.

Joissakin veneissä se ehkä on lähes välttämätöntä. Silloin ehkä rikin suunnittelu ei ole 100% onnistunut. Noissa kahdessa SM-voiton veneessä ei ole ollut vauhtiongelmia missään kelissä vakiosäädöillä. Kuten ei ole nykyisessäkään veneessäni.

Olen kisannut kohtuu paljon myös barduunaveneillä. En kyllä näe niille mitään tarvetta nykyaikana. Tietysti ne ovat tarpeen veneissä, joihin ne ovat suunniteltu aikanaan. Tosin moniin entisiin IOR-veneisiinkin on vaihdettu modernimpi takila ilman barduunoita.

Lue lisää

Tuskin enää tänä vuonna BOWissa oli veneitä ainakaan luokkien kärkipäässä veneitä, jotka samoilla trimmeillä joka päivä ajoivat.

Eivät barduunat sinällään veneestä hyvä tee. Mutta eivät ne todellakaan ole mikään estekään muutoin hyvän barduunaveneen ostolle ole. Niistä oppii jopa tykkäämään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin enää tänä vuonna BOWissa oli veneitä ainakaan luokkien kärkipäässä veneitä, jotka samoilla trimmeillä joka päivä ajoivat.

Eivät barduunat sinällään veneestä hyvä tee. Mutta eivät ne todellakaan ole mikään estekään muutoin hyvän barduunaveneen ostolle ole. Niistä oppii jopa tykkäämään.

Lue lisää

Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole viimeistä voitosta. Ja sen jälkeenkin ollaan voitettu monta tämän vuoden BOWilla hyvin pärjännyttä. Team Pro4U on todella kova. En tiedä säätääkö vantteja. Kaikki muut BOWin pikkuluokassa on täysin voitettavissa vantteja säätämättä ja tuskin se Team Pro4U:lle pärjääminen tuosta riippuu. Sitä vaan ei ylipäätänsä helpolla voiteta. Onkohan yksikään suomalainen sitä koskaan regatassa voittanut? Oli jo 2012 Suomen MM-kisoissa kolmas (paras suomalainen 10.) Tänäkin vuonna oli MM 3. (paras suomalainen 23.).

Anonyymi kirjoitti:

Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole viimeistä voitosta. Ja sen jälkeenkin ollaan voitettu monta tämän vuoden BOWilla hyvin pärjännyttä. Team Pro4U on todella kova. En tiedä säätääkö vantteja. Kaikki muut BOWin pikkuluokassa on täysin voitettavissa vantteja säätämättä ja tuskin se Team Pro4U:lle pärjääminen tuosta riippuu. Sitä vaan ei ylipäätänsä helpolla voiteta. Onkohan yksikään suomalainen sitä koskaan regatassa voittanut? Oli jo 2012 Suomen MM-kisoissa kolmas (paras suomalainen 10.) Tänäkin vuonna oli MM 3. (paras suomalainen 23.).

Lue lisää

Tässä pitkä juttu Team Pro4u vauhdin taustoista. Hyvin avoimesti kerrotaan trimmit eri keleihin. Ei mitään mainintaa rikin trimmaanisesta kelin mukaan takastaagia lukuun ottamatta. On mainittu, että riki pitää trimmata purjeiden etuliikkien mukaan, mutta tuo on perustrimmi, joka tietysti minullakin on tarkkaan kohdalle haettu ja hyvin tärkeä.

https://www.searchmagazine.se/artiklar/fart-i-båten_14193.htm

Jopoilla vaan mennään heittämällä ohi niistä 21v maastopyöristä. Ei tietysti puhtailla kruisereilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jopoilla vaan mennään heittämällä ohi niistä 21v maastopyöristä. Ei tietysti puhtailla kruisereilla.

Vaikea sanoa, kun ei mikään veistämö enää rikaa barskarikillä ja suorilla saalingeilla. 80-luvun jälkeen purjeveneissä on kehittynyt paljon muutakin, joten pelkän rikin vaikutusta veneen nopeuteen ei voi verrata.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea sanoa, kun ei mikään veistämö enää rikaa barskarikillä ja suorilla saalingeilla. 80-luvun jälkeen purjeveneissä on kehittynyt paljon muutakin, joten pelkän rikin vaikutusta veneen nopeuteen ei voi verrata.

Lue lisää

Aika yleinen optimointi on ollut vaihtaa 1/2-tonnarin riki moderniin. Kyllä ne nopeutuu.

Ja olihan noita 80-luvullakin molempia rikejä, jopa samoissa veneissä. Yleensä tosin barduunarikisessä oli sitten muutakin "kilpavarustusta", kuten vähemmän sisustusta, kevlaria rungossa, eri köli tai jopa eri kansi. Maestro 31 on yksi esimerkki noista. Olihan kisaveneiden LYS 1,15-1,16, kun perheversioiden oli 1,13.

Mutta nuo 80-luvun rikit eivät olleet nykyisiä, vaan niitä selvästi huonompia 7/8-rikejä, joissa oli vaikea saada etustaagia kireälle ilman barduunoja.

Anonyymi kirjoitti:

Aika yleinen optimointi on ollut vaihtaa 1/2-tonnarin riki moderniin. Kyllä ne nopeutuu.

Ja olihan noita 80-luvullakin molempia rikejä, jopa samoissa veneissä. Yleensä tosin barduunarikisessä oli sitten muutakin "kilpavarustusta", kuten vähemmän sisustusta, kevlaria rungossa, eri köli tai jopa eri kansi. Maestro 31 on yksi esimerkki noista. Olihan kisaveneiden LYS 1,15-1,16, kun perheversioiden oli 1,13.

Mutta nuo 80-luvun rikit eivät olleet nykyisiä, vaan niitä selvästi huonompia 7/8-rikejä, joissa oli vaikea saada etustaagia kireälle ilman barduunoja.

Lue lisää

Onko noista modatuista puolitonnareista esimerkkejä? Varsinkin sellaisia, joiden nopeuspotentiaalista olisi havaintoja. Kun se kokoluokka tuntuu menettäneen aika täysin yleisön mielenkiinnon.

Anonyymi kirjoitti:

Onko noista modatuista puolitonnareista esimerkkejä? Varsinkin sellaisia, joiden nopeuspotentiaalista olisi havaintoja. Kun se kokoluokka tuntuu menettäneen aika täysin yleisön mielenkiinnon.

Lue lisää

Niillähän kisataan edelleen: http://halftonclass.eu/en/classe_members

Tosin IRC-tasoituksilla ja kaikki kärkiveneet ovat vaihtaneet rikiin, jossa korkea etukolmo ja ei barduunoita. Kärkiveneiden IRC-luvut ovat 0,95-0,975. Ne ovat aika lähellä Finratingiä tai LYSissä 1,19-1,22. Varsin nopeita siis kokoisekseen, vaikka kärkiveneet ovatkin 70/80-luvun taitteen 1/2-tonnareita eikä selvästi nopeampia 80-luvun lopun tai 90-luvun alun veneitä.

Tuloksia: http://www.histoiredeshalfs.com/Half Ton Cup.htm

Nuo kärkiveneet ovat pärjänneet muissakin kisoissa hyvin eli ei vain 1/2-tonnareita vastaan.

Yksi suomalainenkin tuolla on ja siinäkin on riki vaihdettu. Suomessa on myös ainakin yksi Still 900, jossa riki vaihdettu. Kisasi ainakin 2012.

Anonyymi kirjoitti:

Niillähän kisataan edelleen: http://halftonclass.eu/en/classe_members

Tosin IRC-tasoituksilla ja kaikki kärkiveneet ovat vaihtaneet rikiin, jossa korkea etukolmo ja ei barduunoita. Kärkiveneiden IRC-luvut ovat 0,95-0,975. Ne ovat aika lähellä Finratingiä tai LYSissä 1,19-1,22. Varsin nopeita siis kokoisekseen, vaikka kärkiveneet ovatkin 70/80-luvun taitteen 1/2-tonnareita eikä selvästi nopeampia 80-luvun lopun tai 90-luvun alun veneitä.

Tuloksia: http://www.histoiredeshalfs.com/Half Ton Cup.htm

Nuo kärkiveneet ovat pärjänneet muissakin kisoissa hyvin eli ei vain 1/2-tonnareita vastaan.

Yksi suomalainenkin tuolla on ja siinäkin on riki vaihdettu. Suomessa on myös ainakin yksi Still 900, jossa riki vaihdettu. Kisasi ainakin 2012.

Lue lisää

Alkuaikojen IMS-veneissä, kuten MUMM 36:ssa oli barduunariki pitkällä vapaalla topilla. Noita on vaihdettu pienelle keulakolmiolle, kun alkuperäinen riki on tullut alas. Sehän ei ole mikään tavaton ilmiö suorasaalinkisessa isossa rikissä. Toppispinnulla korkeassa keulakolmiossa on saatu huomattavasti enemmän vauhtia myötätuuleen . Lisäksi uusi riki on paljon helppokäyttöisempi ja vendat nopeampia.

Jaettu takastaagi kai tuo on. Fathead-isolla ei voi olla tavallista takastaagia, vaan niitä tarvitaan kaksi.

Noin sääntömielessä barduunan ja takastaagin ero on vain kiinnityspisteen korkeudessa. Takastaagi kiinnittyy ylämerkin (P-mitta) yläpuolelle ja barduuna alapuolelle.