Minulla ei ole kokemusta veneestä jossa olisi barduunat. On jäänyt käsitys että ne koetaan negatiivisina? Kertokaa kokemuksia, mitä etua niistä on, ja miten käytännön ongelmat niiden parissa ilmenee? Kaikkea barduunoihin liittyvää kuulisin mielellään, että aiheeseen tulisi ns lihaa luiden päälle.
Barbuunoista kokemuksia kertokaa?
Anonyymi
26910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kovassa tuulessa saat niillä pidettyä etustaagin suorana ja sitä kautta käytännössä paremman nousukulman. Kevyessä kelissä saat enemmän voimaa jos ja kun etustaagi on barduunoita käyttämättä löysempi kuin veneessä, jolla pitää kovassakin pärjätä ilman.
Ahaa, kiitos hyvästä vastauksesta. Elikkä barduunaton vene on barduunalliseen verrattuna hiukan kompromissisäädöissä toisinaan. Optimaalisia asetuksia hakiessa barduunoista iloa enempi kuin vaivaa? Helppoutta arvostava matkapurjehtija ei niinkään barduunoita kaipaa? Onko niitä nykyisin lähinnä kisaveneissä?
Ei ole kisaveneissä. 80-luvun reliikki eli uudemmissa veneissä noita ei ole lainkaan käyttötarkoituksesta riippumatta. Sama juttu alkaa olla genuoiden kanssa.
9/10-19/20 osatakila ei kaipaa barduunoita eikä genuaa, kun on sopivasti mitoitettu.
Juuri näin. Paitsi että ei ole nykyaikaisissa kisaveneissäkään. Ennen 7/8 osatakilat olivat suosittuja. Niissä latva on niin pitkä, että takastaagilla ei käytännössä paljonkaan saa vetoa etustaagille kun kova veto takastaagissa saisi maston liikaa mutkalle. Niissä barduunoista on siis suuri hyöty. Nykyisissä lyhytlatvaisissa voidaan takastaagia vetää kovempaa, jolloin myös etustaagi kiristyy ilmankin barduunoita.
Kun barduunoiden tuomaa säätövaraa ei ole, käydään kisaveneissä päivittäin säätämässä vanttiruuveja, myös niitä D2:ia, eli välivantteja, jotka usein ovat mastossa. Ja yleissäätö tehdään mostamalla mastoa hydraulisylinterillä ja laittamalla mastonjalan alle keliin sopivat trimmipalat. Eli ei kilpapurjehtijan elämä sen helpommaksi ole tullut.
Onhan niistä kryssiessä vähän lisävaivaa, mutta vain vähän, jos on toimiva heloitus.
Onko barduunat merkittävästi parempi tähän etustaagin kireyden säätöön, kuin että jos on vain talja takastaagissa?
On silloin kun riki on barduunoille suunniteltu. Ei silloin kun riki on mietitty toimimaan hyvin takastaagilla.
Ihan eri konsepti. Barskaveneessä on suorat saalingit ja koko riki maston taivutuksineen on etustaagin lisäksi säädettävissä lennossa muuttuvienkin olosuhteiden mukaan. Siksi barskoista hieman sakotetaankin mittaluvussa. Sen sakon takia kisaveneissä ei barskoja ole, vaan ne korvataan päivittäisellä rikitrimmillä. Ja kisathan ovat nykyään ratakisoja, joten kohtalaisen oikeat trimmit on tehtävissä aamulla. Tietenkin barduunoista on oma vaivansa ja ne kisassa vaativat ainakin puolet yhden gastin huomiosta.
Ei barskoja kannata pelätä, jos muuten itseä miellyttävässä veneessä sellaiset on.
Ei kaikissa barduunaveneissä ole saalingit suoraan sivulle. Monessa on loivasti taakse, millä varmistetaan se, ettei rikiä saa kovassakaan kelissä nurin barduunoilla sählätessä. Itsellänikin on sellainen. En ole kokenut barduunoita mitenkään hankaliksi. Purjehdin paljon yksin tai purjehdukseen osallistumattomien matkustajien kanssa.
Minä tuon edellisen kirjoitin. Purjehdin kahta barskavenettä, joista toisessa aivan suorat saalingir, toisessa rastit mastoprofiilin takareunan kohdalla. Onhan ne jiipit yksinpurjehtiessa huolettomampia, kun saalingeissa on pieni viistous, kuten 80-luvun veneissä usein on. Suorasaalinkisessa taas onkin yksi kaveri hoitamassa isoa.
ORC+sakottaa+tuplabarduunoista+n.+0,2%+eli+aika+olemattomasti.+Silti+kukaan+ei+käytä+niitä+uusissa+kisaveneissä,+jotka+ovat+ORC:hen+optimoitu+tai+jopa+vain+siihen+alusta+saakka+suunniteltuja.
Tuskin enää tänä vuonna BOWissa oli veneitä ainakaan luokkien kärkipäässä veneitä, jotka samoilla trimmeillä joka päivä ajoivat.
Eivät barduunat sinällään veneestä hyvä tee. Mutta eivät ne todellakaan ole mikään estekään muutoin hyvän barduunaveneen ostolle ole. Niistä oppii jopa tykkäämään.
Ei siitä nyt niin montaa vuotta ole viimeistä voitosta. Ja sen jälkeenkin ollaan voitettu monta tämän vuoden BOWilla hyvin pärjännyttä. Team Pro4U on todella kova. En tiedä säätääkö vantteja. Kaikki muut BOWin pikkuluokassa on täysin voitettavissa vantteja säätämättä ja tuskin se Team Pro4U:lle pärjääminen tuosta riippuu. Sitä vaan ei ylipäätänsä helpolla voiteta. Onkohan yksikään suomalainen sitä koskaan regatassa voittanut? Oli jo 2012 Suomen MM-kisoissa kolmas (paras suomalainen 10.) Tänäkin vuonna oli MM 3. (paras suomalainen 23.).
Tässä pitkä juttu Team Pro4u vauhdin taustoista. Hyvin avoimesti kerrotaan trimmit eri keleihin. Ei mitään mainintaa rikin trimmaanisesta kelin mukaan takastaagia lukuun ottamatta. On mainittu, että riki pitää trimmata purjeiden etuliikkien mukaan, mutta tuo on perustrimmi, joka tietysti minullakin on tarkkaan kohdalle haettu ja hyvin tärkeä.
https://www.searchmagazine.se/artiklar/fart-i-båten_14193.htm
Barskavene on 21 v maastopyörä, kun nää nykyiset on 3 v jopoja. Hinta on ohjannut rikien kehityksen yksinkertaisempaan suuntaan. Samalla menetettiin säädettävyys, mutta on yksinkeraista ja halpaa.
Jopoilla vaan mennään heittämällä ohi niistä 21v maastopyöristä. Ei tietysti puhtailla kruisereilla.
Vaikea sanoa, kun ei mikään veistämö enää rikaa barskarikillä ja suorilla saalingeilla. 80-luvun jälkeen purjeveneissä on kehittynyt paljon muutakin, joten pelkän rikin vaikutusta veneen nopeuteen ei voi verrata.
Aika yleinen optimointi on ollut vaihtaa 1/2-tonnarin riki moderniin. Kyllä ne nopeutuu.
Ja olihan noita 80-luvullakin molempia rikejä, jopa samoissa veneissä. Yleensä tosin barduunarikisessä oli sitten muutakin "kilpavarustusta", kuten vähemmän sisustusta, kevlaria rungossa, eri köli tai jopa eri kansi. Maestro 31 on yksi esimerkki noista. Olihan kisaveneiden LYS 1,15-1,16, kun perheversioiden oli 1,13.
Mutta nuo 80-luvun rikit eivät olleet nykyisiä, vaan niitä selvästi huonompia 7/8-rikejä, joissa oli vaikea saada etustaagia kireälle ilman barduunoja.
Onko noista modatuista puolitonnareista esimerkkejä? Varsinkin sellaisia, joiden nopeuspotentiaalista olisi havaintoja. Kun se kokoluokka tuntuu menettäneen aika täysin yleisön mielenkiinnon.
Niillähän kisataan edelleen: http://halftonclass.eu/en/classe_members
Tosin IRC-tasoituksilla ja kaikki kärkiveneet ovat vaihtaneet rikiin, jossa korkea etukolmo ja ei barduunoita. Kärkiveneiden IRC-luvut ovat 0,95-0,975. Ne ovat aika lähellä Finratingiä tai LYSissä 1,19-1,22. Varsin nopeita siis kokoisekseen, vaikka kärkiveneet ovatkin 70/80-luvun taitteen 1/2-tonnareita eikä selvästi nopeampia 80-luvun lopun tai 90-luvun alun veneitä.
Tuloksia: http://www.histoiredeshalfs.com/Half Ton Cup.htm
Nuo kärkiveneet ovat pärjänneet muissakin kisoissa hyvin eli ei vain 1/2-tonnareita vastaan.
Yksi suomalainenkin tuolla on ja siinäkin on riki vaihdettu. Suomessa on myös ainakin yksi Still 900, jossa riki vaihdettu. Kisasi ainakin 2012.
Alkuaikojen IMS-veneissä, kuten MUMM 36:ssa oli barduunariki pitkällä vapaalla topilla. Noita on vaihdettu pienelle keulakolmiolle, kun alkuperäinen riki on tullut alas. Sehän ei ole mikään tavaton ilmiö suorasaalinkisessa isossa rikissä. Toppispinnulla korkeassa keulakolmiossa on saatu huomattavasti enemmän vauhtia myötätuuleen . Lisäksi uusi riki on paljon helppokäyttöisempi ja vendat nopeampia.
Kiitos hyvästä keskustelusta ja infosta, ollut minulla aukko sivistyksessä barduunoihin liittyen, aloittelija kun muutenkin olen. Näin se ymmärrys kysymällä lisääntyy pikkuhiljaa. Uskon että moni muukin foorumin lukija vähä samassa tilanteessa kuin minä.
Ei niistä barduunoista aikanaan iso vaiva ollut. Mutta vahinkojiippiä piti välttää ja varoa.
Näköjään Ari Huuselan Imocassa oli barduunat? Tuossa hyvää juttua millaista oli jiippi sillä paatilla
https://www.arihuusela.com/2021/01/22/jiippi/
Jaettu takastaagi kai tuo on. Fathead-isolla ei voi olla tavallista takastaagia, vaan niitä tarvitaan kaksi.
Noin sääntömielessä barduunan ja takastaagin ero on vain kiinnityspisteen korkeudessa. Takastaagi kiinnittyy ylämerkin (P-mitta) yläpuolelle ja barduuna alapuolelle.