Uudet uskonnolliset liikkeet tai uususkonnot ovat suhteellisen nuoria, joko alkuperältään uusia uskonnollisia liikkeitä, vaihtoehtoisen henkisyyden muotoja tai perinteisistä uskonnoista eronneita lahkoja. Tutkijat määrittelevät uususkontoihin kuuluviksi v. 1844 jälkeen syntyneet tai joskus liikkeet, jotka ovat tulleet merkittäviksi kuitenkin vasta 1900-luvulta alkaen. Uusia uskontoja on syntynyt aina historian aikana, mutta nykyaikana niiden määrä on kasvanut ennennäkemättömän nopeasti. Uususkontoja kutsutaan joskus myös kulteiksi.
Joihin kuuluu kuitenkin vähemmistöliikkeitä, jotka aloittavat uuden ilmiön. Vanhoihinkin perinteisiin pohjautuvat uususkonnot ovat samalla seurausta kaikissa uskonnoissa tapahtuvista muutoksista, joilla ne sopeutuvat uuteen aikaan ja uusiin kannattajiin. Uususkonnoilla on erilaisia pyrkimyksiä: ne voivat pyrkiä hidastamaan muutosta ja säilyttämään vanhaa, nostamaan kunniaan unohdettuja opetuksia tai kytkemään perinteeseen uusia opetuksia. Jotkin niistä lähtevät kokonaan omiin suuntiinsa.
Joihin kuuluu kuitenkin vähemmistöliikkeitä, jotka aloittavat uuden ilmiön. Vanhoihinkin perinteisiin pohjautuvat uususkonnot ovat samalla seurausta kaikissa uskonnoissa tapahtuvista muutoksista, joilla ne sopeutuvat uuteen aikaan ja uusiin kannattajiin. Uususkonnoilla on erilaisia pyrkimyksiä: ne voivat pyrkiä hidastamaan muutosta ja säilyttämään vanhaa, nostamaan kunniaan unohdettuja opetuksia tai kytkemään perinteeseen uusia opetuksia. Jotkin niistä lähtevät kokonaan omiin suuntiinsa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Adventismi ja jehovalaisuus ovat uususkonnollisia kristinuskon mutaatioita.
Jäsenet uskovat että vain heidän lahkossaan voi hankkia elämän tietysti rahallista korvausta vastaan.