Otsikon aiheeseen liipaten, olen tällaista monesti miettinyt, mutten ole oikein koskaan nähnyt esimerkkitapauksena...
Tilanne: Avioparin (joilla lapsia, jotka eivät vaatineet lakiosiaan ensiksi kuolleen jälkeen) puoliskot kuolevat muutaman kk.n välein.
Omaisuudet samankokoiset a vähän alle 110ke.
Lienee käsillä ns. peräkkäiset kuolinpesät, joita verotetaan vain ensiksi kuolleen jälkeen(??)
...vai onko?
Meneekö näin - vai missä menee vikaan? :)
1: Ensiksi kuolleelta on leskelle täydellinen omistusoikeustestamentti.
2: Koko lesken perimä omaisuus on alle 110 ke eli ei mene perintöveroa
3: Kun leski kuolee, omaisuutta on siis 2 x alle 110ke.
4: Kun lapset nyt perivät, joutuvatko he maksamaan perintöveroa vain lesken osuudesta (max 110ke), kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen, vaikka hänen saamansa perintö puolestaan ei olekaan yltänyt verotettavaan summaan 90ke 20ke??
Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa...
Saako siis tällöin myös lapset ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden (siis max 110ke) ilman perintöveroa ja maksavat veroa vain lesken perintöosuudesta?
Tilanne: Avioparin (joilla lapsia, jotka eivät vaatineet lakiosiaan ensiksi kuolleen jälkeen) puoliskot kuolevat muutaman kk.n välein.
Omaisuudet samankokoiset a vähän alle 110ke.
Lienee käsillä ns. peräkkäiset kuolinpesät, joita verotetaan vain ensiksi kuolleen jälkeen(??)
...vai onko?
Meneekö näin - vai missä menee vikaan? :)
1: Ensiksi kuolleelta on leskelle täydellinen omistusoikeustestamentti.
2: Koko lesken perimä omaisuus on alle 110 ke eli ei mene perintöveroa
3: Kun leski kuolee, omaisuutta on siis 2 x alle 110ke.
4: Kun lapset nyt perivät, joutuvatko he maksamaan perintöveroa vain lesken osuudesta (max 110ke), kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen, vaikka hänen saamansa perintö puolestaan ei olekaan yltänyt verotettavaan summaan 90ke 20ke??
Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa...
Saako siis tällöin myös lapset ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden (siis max 110ke) ilman perintöveroa ja maksavat veroa vain lesken perintöosuudesta?
Vastaukset 21
Vanhimmat
lesken jälkeen perilliset maksavat perintöveroa lesken koko omaisuuden mukaan.
Entä, jos puolisoiden keskinäisessä testamentissa kerrotaan, että viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
...kertoi eräs kommentoija tuohon aiempaan aloittamaani keskusteluun aiheesta
"Lesken jälkeen 1 vai 2 verotettavaa perintösettiä rintaperillisille?"
Mitenkähän on...
>>> viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Ja näin ollen perillisinä ovat perillisten omat lapset, yhteiset tai kunkin omat. Ilmeisesti koko ajateltu omaisuus on 220 t€. Jää epäselväksi, ovatko kaikki lapset parin yhteisiä.
>>> Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
Tässä oli jokin huomionarvoinen väite: "Kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen." Leski ei peri, eikä ole perintöverovelvollinen, joten ilmeisesti tapauksessa ajatellun täyden omistusoikeustestamentin perusteella...?
Leski siis perii kaiken, elleivät menehtyneen rintaperilliset esitä lakiosavaadetta. Lakiosavaateen esittämiseen on aikaa kuusi kuukautta, mutta menehtyneen rintaperilliset voivat myös hyväksyä testamentin erikseen välittömästi.
Jos pesän varat koostuvat pääosin puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja sen irtaimistosta, ei lakiosavaadetta voida toteuttaa ja lakiosan toteuttaminen lykkääntyy siihen asti, kunnes lesken hallintaoikeus päättyy.
A) Jos menehtyneen rintaperilliset ovat todisteellisesti hyväksyneet testamentin, koko omaisuus 220 t€ on lesken hallussa. Kun myös leski menehtyy, lesken rintaperilliset perivät kaiken ja maksavat perintöveron koko summasta 220 t€. Jos menehtyneellä on omia, ei parin yhteisiä, lapsia, tämä vaihtoehto on vain harvoin realistinen.
B) Jos menehtyneen rintaperilliset eivät ole vaatineet tai kerenneet vaatia lakiosaansa, lesken perimä osuus jää epäselväksi. Lähtökohtaisesti menehtyneen omat, ei parin yhteiset, rintaperilliset esittävät yleensä lakiosavaateensa. Kun nyt myös leski menehtyy, ensin menehtyneen rintaperillisillä on oikeus esittää lakiosavaade testamentin saajan kuolinpesälle. Jos kaikki lapset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat jälleen perintöveron koko summasta 220 t€.
Niin tai näin, jos lapset-rintaperilliset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat perintöveroa koko parin perinnöstä 220 t€. Jos lapset eivät ole parin yhteisiä, asia etenee perimysjärjestyksen sekä mahdollisten hyväksymisten tai vaateiden mukaan.
Älkää uskoko edellistä kommentoijaa, palaan asiaan, kunhan ehdin.
Tässä ap
Tuossa edellä Lesken "perinnöllämyksellä" siis tarkoitan hänen testamenttisaantoaan ensiksi kuolleelta - esimerkissä hän siis saa kokonaan puolisonsa max. 110ke - ja siis tuon verottomana.
Nyt siis on kyse, että jos em. ehto "...lain mukaan..." on pariskunnan kesk.testamenttiin laitettu ( = siis kaksi erillistä perintöä lapsille - lesken ja ekaks kuolleen ), että saako tässä peräkkäisten kuolemien tapauksessa pariskunnan lapset (ovat heidän yhteisiä) perintönä ekaks kuolleen perintöosuuden ilman veroja, koska tuo osuus on ikään kuin jo ollut perintöverotuksen alaisena ekaks kuolleen testamentilla leskelle (vaikkei ko. summasta siis veroa ole mennytkään, kun summa max 110ke).
Lesken osuus (toinen max. 110ke) on tietenkin perintöveron alaista yhteisille lapsilleen.
Kaaviokuvalla ois helpompi selittää mutku se on tässä vaikeeta...
Kysynkö ihan tyhmiä vai vaikeita? ;)
Asia lienee hypoteetettinen siten, että ositus käsitetään tehdyksi tasaosuuksin. Vasta osituksen toimittamisen jälkeen voidaan suorittaa omaisuuden jakaminen.
Perukirja pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Kun leski nyt menehtyy kuukauden kuluttua, perukirja voi jo olla tehtynä. Jos lapset ovat vaatineet lakiosaansa, se näkyy perukirjasta. Elleivät ole vaatineet, koko omaisuus menee testamentin mukaan leskelle.
Kun leski menehtyy, tulee lapsista myös lesken kuolinpesän osakkaita. Kuten osituksessakin, jos tarpeellista, myös kuolinpesien osituksessa tulee maksaa tasinkoa toiselle kuolinpesälle, mikäli osituksessa toisella puolisoista on enemmän omaisuutta, eikä avioehtoa ole. Kahden kuolinpesän ositus siis noudattaa lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin normaali ositus puolisoiden eläessäkin. Kun ositus on toimitettu ja mahdolliset tasingot jaettu, voidaan toimittaa kuolinpesien jako perillisten kesken.
Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset.
Lesken kuolinpesässä ovat osakkaina vain yhteiset lapset.
Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. Kukin lapsista voi ja on voinut käyttäytyä (vaatimukset luopumiset) eri tavalla eri kuolinpesissä. Tämän ja osituksen vuoksi kaikki lapset eivät ole välttämättä samassa asemassa. Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen.
Tässä ap - Kiitokset jälleen!
Tekstin perusteella näppäimistön takana ( mut ei siis täällä :) on aito ammattilainen...
Nyt siis käsillä olisi tilanne, että 2 kuolinpesää
"Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen."
Mut vielä ydinkysymys:
Onkohan esittämäni lähtökohdan tapauksessa mahdollista, että lapset saisivat ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden verottomana,
a) kun siis leskelle oli täys omistusoikeustestamentti
b) kun siis kuolemat tapahtuivat perä-perää (= ei tuplaverotusta ensix kuolleen omaisuudesta)
c) kun keskinäisessä testamentissa oli määrätty lesken jälkeen kaikki lapsille lain mukaan
d) vaikka leski(kään) ei joutunut ko. osuudesta (max 110ke) verolle
??
"Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset."
Sama virhe toistamiseen! Ei lasten tarvitse olla yhteisiä. Osakkaita ovat leski ja kuolleen lapset, olivatpa yhteisiä tahi ei.
Sama lesken kuoltua: osakkaina ovat lesken lapset.
"Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. "
Kommentaattori selostaa, ketkä ovat kuolinpesien osakkaita, ymmärtämättä ap:n kysymystä, joka koski perintöverotusta siinä tapauksessa, että leski oli kuollut 6 kk:n kuluttua puolisonsa kuolemasta.
Ap:
"Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa ..."
Ap:llä on mielessä PerVL 17 §:n säännös:
"Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin."
Oleellista tilanteessa on, että "saman omaisuuden" (< perintöverotusrajan) siirryttyä ensin leskelle, tämä ei ollut velvollinen maksamaan siitä perintöveroa. Tulisiko siis lesken perillisen tuolta osin perintöverovero maksaa vai eikö tulisi? Jos ei tulisi, lesken perillinen maksaisi perintöveron 1 x < 110 ke:sta, muutoin 2 x <110 ke:sta.
Pertti Purosen teoksessa Perintö- ja lahjaverotus (p. 1991) kirjoitetaan:
"Jos sukulaisuussuhde on sama, useamman saannon kohteena olevasta omaisuudesta ei määrätä lainkaan perintöveroa jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen. Perintövero määrätään jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen siis vain muusta kuin useampaan kertaan siirtyneestä veronalaisesta omaisuudesta."
Edellisen kanssa ristiriidassa mielestäni on alaviitteessä esitetty:
"Lainkohdan sanamuodon peusteella lienee selvää, että useamman saannon kohteena ollutta omaisuutta ei jätetä ottamatta huomioon myöhemmissä verotuksissa, jos siitä ei ole määrätty lainkaan perintöveroa. Huojennus ei koske siten sellaisia saantoja, joista ei ole määrätty veroa. Tällaisen vähäarvoisen pesän omaisuus tulee siten verotettua myöhemmän saannonh yhteydessä."
Jos siis, lesken vähennys 90 ke, huomioon ottaen, leski olisi maksanut perintöveroa vaikkapa vain 200 e, tuo osa (1 x < 110 ke) lesken jättämästä perinnöstä olisi hänen perilliselleen perintöverosta vapaata. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos tuota 200 euroa ei olisi määrätty maksettavaksi, mainittu osa lisättäisiin lesken jättämään verotettavaan perintöön, joka siten olisi 2 x <110 ke.
Ap:n kannattaisi kirjastosta lainata Purosen teoksen tuoreempi painos, jospa siinä olisi asiaa paremmin selvitetty.
Lapset ovat heidän yhteisiä.
Perintö- ja lahjaverolain mukaan, jos kahden vuoden kuluessa sattuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia, joiden johdosta olisi suoritettava perintöveroa samasta omaisuudesta, veroa maksetaan vain kerran. Vero määräytyy tällöin tapausten kaukaisimman sukulaisuussuhteen mukaan. (Vero.fi)
Kyseessä on nyt siis sama omaisuus ja sama sukulaisuussuhde. Lapset maksavat veroa vain kerran oman sukulaisuussuhteensa mukaan. Jos leski on maksanut perintöveroa, maksettu osuus on lapsille vähennyskelpoinen. Lapset eivät kuitenkaan voi hyötyä siitä osuudesta, joka leskellä on jäänyt asemaansa vedoten vähennyksenä "maksamatta".
KHO:2014:82: -Perintö- ja lahjaverolain 17 §:n tarkoitus on poistaa kohtuuttomuustilanteita perintöverotuksessa. On kohtuutonta, jos A:n kuoltua tapaturmaisesti liikenneonnettomuudessa hänen osittain alaikäiset rintaperillisensä joutuisivat maksamaan samasta omaisuudesta veroa kahteen eri kertaan kuolemantapauksien perusteella, jotka ovat tapahtuneet lähes peräkkäin. Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin.
Edelleen tutkija OTL Harri Alila toteaa: Perinnönjättäjän pesän varoista ei voida vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa. Sen sijaan muun jäämistön osalta määrätty perintövero on vähennyskelpoinen (mikäli vainaja olisi eläessään ollut sen velvollinen maksamaan).
Sillä, ovatko perittävän lapset yhteisiä, ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, ovatko lapset perillisen lapsia.
Tårta på tårta -kommentti! Sama oli jo kertaalleen sanottu.
Tårta på tårtaa jälleen, jo toiseen kertaan!
Korjaus:
Vain sillä on merkitystä, ovatko lapset PERITTÄVÄN lapsia.
Saat anteeksi.
Miksi ei pidä uskoa eli miksi sinua pitäisi uskoa? Kuka olet ja mikä on kompetenssisi?
Teksti kuulosti edesmenneen nimim. Urpo L tekstiltä.
Tässä ap.
11.11 tulikin rypäs hyvänoloisia kommentteja.
Tämä alla oleva siis oli kysymykseni ydin, jonka eräs kommentoija tiivistetysti kertasi:
(klo 19:44)
' Oleellista tilanteessa on, että "saman omaisuuden" (< perintöverotusrajan) siirryttyä ensin leskelle, tämä ei ollut velvollinen maksamaan siitä perintöveroa. Tulisiko siis lesken perillisen tuolta osin perintöverovero maksaa vai eikö tulisi? Jos ei tulisi, lesken perillinen maksaisi perintöveron 1 x < 110 ke:sta, muutoin 2 x <110 ke:sta. '
Sitten oli välissä kommentoijan viitteitä P Purosen teokseen...
...minkä peruja em. kommentoija vielä lisäsi kiinnostavan rajatapauksen:
(sama klo 19:44 postaus)
' Jos siis, lesken vähennys 90 ke, huomioon ottaen, leski olisi maksanut perintöveroa vaikkapa vain 200 e, tuo osa (1 x < 110 ke) lesken jättämästä perinnöstä olisi hänen perilliselleen perintöverosta vapaata. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos tuota 200 euroa ei olisi määrätty maksettavaksi, mainittu osa lisättäisiin lesken jättämään verotettavaan perintöön, joka siten olisi 2 x <110 ke. '
Tuossahan siis taitaisi olla tilanne, että jos ensiksi kuolleen omaisuus lähentelisi tuota 110ke.ta, niin se kantsisi "väkisin hinata" perukirjassa tuohon rajaan, jolloin tuota perintöä (tai siis testamenttisaantoa) hieman verotettaisiin... ...no tokihan tässä kohtaa ei kai oleteta leskenkin kuolevan "lähipäivinä", jotta lapset sitten välttäisivät tuon saman osuuden uudelleenverotuksen.... :--)
Kiitoksia kaikille hienosta debatoinnista - puheenvuorot pysyivät mielestäni mukavan asiallisina. Tapaus onkin ilmeisesti hieman tulkinnanvarainen(kin)....
"Ensin+menehtyneen+vanhemman+kuolinpesässä+osakkaina+ovat+lesken+kuolinpesä+sekä+yhteiset+lapset.+Kukin+lapsista+voi+ja+on+voinut+käyttäytyä+(vaatimukset+++luopumiset)+eri+tavalla+eri+kuolinpesissä."
"Mikä osuus on nyt samaa saantoa ja samaa omaisuutta? "
Saantoa ei tapahdu, jos verovelvollinen saa osituksessa pitää aikaisemmin omistamansa omaisuuden. Pesän ulkopuolisista varoista maksettua tasinkoa ei tällaisessa tapauksessa ole katsottu verovelvollisen pitämän omaisuuden hankintamenoksi (KHO 1988-B-532).
Puolisoiden oman asunnon luovutuksesta samaan voittoon on sovellettava tuloverolain säännöksiä ja luovutusvoitto ei TVL 48.1 §:n 1 kohdan nojalla ole puolisoiden veronalaista tuloa.
Ei siis ole merkityksetöntä, mistä omaisuusluokasta on kyse. Lasten kannalta samasta omaisuudesta voi olla nyt kyse vain lakiosaa koskevalta osalta. Verotus annetaan ja sitä voidaan muuttaa sekä verovelvollisen hyväksi että vahingoksi. Lähtökohtaisesti vaikeissa tapauksissa verotus annetaan verovelvollisen vahingoksi, jolloin asian käsittelee lopulta verotuksen oikaisulautakunta.