Otsikon aiheeseen liipaten, olen tällaista monesti miettinyt, mutten ole oikein koskaan nähnyt esimerkkitapauksena...
Tilanne: Avioparin (joilla lapsia, jotka eivät vaatineet lakiosiaan ensiksi kuolleen jälkeen) puoliskot kuolevat muutaman kk.n välein.
Omaisuudet samankokoiset a vähän alle 110ke.
Lienee käsillä ns. peräkkäiset kuolinpesät, joita verotetaan vain ensiksi kuolleen jälkeen(??)
...vai onko?
Meneekö näin - vai missä menee vikaan? :)
1: Ensiksi kuolleelta on leskelle täydellinen omistusoikeustestamentti.
2: Koko lesken perimä omaisuus on alle 110 ke eli ei mene perintöveroa
3: Kun leski kuolee, omaisuutta on siis 2 x alle 110ke.
4: Kun lapset nyt perivät, joutuvatko he maksamaan perintöveroa vain lesken osuudesta (max 110ke), kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen, vaikka hänen saamansa perintö puolestaan ei olekaan yltänyt verotettavaan summaan 90ke 20ke??
Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa...
Saako siis tällöin myös lapset ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden (siis max 110ke) ilman perintöveroa ja maksavat veroa vain lesken perintöosuudesta?
Peräkkäiset kp.t - leski selvisi 0-veroilla, entä lapsien verotus?
21
152
Vastaukset
- Anonyymi
lesken jälkeen perilliset maksavat perintöveroa lesken koko omaisuuden mukaan.
- Anonyymi
Entä, jos puolisoiden keskinäisessä testamentissa kerrotaan, että viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
...kertoi eräs kommentoija tuohon aiempaan aloittamaani keskusteluun aiheesta
"Lesken jälkeen 1 vai 2 verotettavaa perintösettiä rintaperillisille?"
Mitenkähän on... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä, jos puolisoiden keskinäisessä testamentissa kerrotaan, että viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
...kertoi eräs kommentoija tuohon aiempaan aloittamaani keskusteluun aiheesta
"Lesken jälkeen 1 vai 2 verotettavaa perintösettiä rintaperillisille?"
Mitenkähän on...>>> viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Ja näin ollen perillisinä ovat perillisten omat lapset, yhteiset tai kunkin omat. Ilmeisesti koko ajateltu omaisuus on 220 t€. Jää epäselväksi, ovatko kaikki lapset parin yhteisiä.
>>> Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
Tässä oli jokin huomionarvoinen väite: "Kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen." Leski ei peri, eikä ole perintöverovelvollinen, joten ilmeisesti tapauksessa ajatellun täyden omistusoikeustestamentin perusteella...?
Leski siis perii kaiken, elleivät menehtyneen rintaperilliset esitä lakiosavaadetta. Lakiosavaateen esittämiseen on aikaa kuusi kuukautta, mutta menehtyneen rintaperilliset voivat myös hyväksyä testamentin erikseen välittömästi.
Jos pesän varat koostuvat pääosin puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja sen irtaimistosta, ei lakiosavaadetta voida toteuttaa ja lakiosan toteuttaminen lykkääntyy siihen asti, kunnes lesken hallintaoikeus päättyy.
A) Jos menehtyneen rintaperilliset ovat todisteellisesti hyväksyneet testamentin, koko omaisuus 220 t€ on lesken hallussa. Kun myös leski menehtyy, lesken rintaperilliset perivät kaiken ja maksavat perintöveron koko summasta 220 t€. Jos menehtyneellä on omia, ei parin yhteisiä, lapsia, tämä vaihtoehto on vain harvoin realistinen.
B) Jos menehtyneen rintaperilliset eivät ole vaatineet tai kerenneet vaatia lakiosaansa, lesken perimä osuus jää epäselväksi. Lähtökohtaisesti menehtyneen omat, ei parin yhteiset, rintaperilliset esittävät yleensä lakiosavaateensa. Kun nyt myös leski menehtyy, ensin menehtyneen rintaperillisillä on oikeus esittää lakiosavaade testamentin saajan kuolinpesälle. Jos kaikki lapset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat jälleen perintöveron koko summasta 220 t€.
Niin tai näin, jos lapset-rintaperilliset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat perintöveroa koko parin perinnöstä 220 t€. Jos lapset eivät ole parin yhteisiä, asia etenee perimysjärjestyksen sekä mahdollisten hyväksymisten tai vaateiden mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> viimeksi eläneen kuoltua perintö lankeaa kumpaisenkin perillisille lain mukaan?
Ja näin ollen perillisinä ovat perillisten omat lapset, yhteiset tai kunkin omat. Ilmeisesti koko ajateltu omaisuus on 220 t€. Jää epäselväksi, ovatko kaikki lapset parin yhteisiä.
>>> Tällöin lähtökohtaisesti katsotaan perinnön tulevan puoliksi molemmilta vanhemmilta...
Tässä oli jokin huomionarvoinen väite: "Kun leski on jo ollut perintöverovelvollinen." Leski ei peri, eikä ole perintöverovelvollinen, joten ilmeisesti tapauksessa ajatellun täyden omistusoikeustestamentin perusteella...?
Leski siis perii kaiken, elleivät menehtyneen rintaperilliset esitä lakiosavaadetta. Lakiosavaateen esittämiseen on aikaa kuusi kuukautta, mutta menehtyneen rintaperilliset voivat myös hyväksyä testamentin erikseen välittömästi.
Jos pesän varat koostuvat pääosin puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja sen irtaimistosta, ei lakiosavaadetta voida toteuttaa ja lakiosan toteuttaminen lykkääntyy siihen asti, kunnes lesken hallintaoikeus päättyy.
A) Jos menehtyneen rintaperilliset ovat todisteellisesti hyväksyneet testamentin, koko omaisuus 220 t€ on lesken hallussa. Kun myös leski menehtyy, lesken rintaperilliset perivät kaiken ja maksavat perintöveron koko summasta 220 t€. Jos menehtyneellä on omia, ei parin yhteisiä, lapsia, tämä vaihtoehto on vain harvoin realistinen.
B) Jos menehtyneen rintaperilliset eivät ole vaatineet tai kerenneet vaatia lakiosaansa, lesken perimä osuus jää epäselväksi. Lähtökohtaisesti menehtyneen omat, ei parin yhteiset, rintaperilliset esittävät yleensä lakiosavaateensa. Kun nyt myös leski menehtyy, ensin menehtyneen rintaperillisillä on oikeus esittää lakiosavaade testamentin saajan kuolinpesälle. Jos kaikki lapset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat jälleen perintöveron koko summasta 220 t€.
Niin tai näin, jos lapset-rintaperilliset ovat parin yhteisiä, lapset maksavat perintöveroa koko parin perinnöstä 220 t€. Jos lapset eivät ole parin yhteisiä, asia etenee perimysjärjestyksen sekä mahdollisten hyväksymisten tai vaateiden mukaan.Älkää uskoko edellistä kommentoijaa, palaan asiaan, kunhan ehdin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älkää uskoko edellistä kommentoijaa, palaan asiaan, kunhan ehdin.
Tässä ap
Tuossa edellä Lesken "perinnöllämyksellä" siis tarkoitan hänen testamenttisaantoaan ensiksi kuolleelta - esimerkissä hän siis saa kokonaan puolisonsa max. 110ke - ja siis tuon verottomana.
Nyt siis on kyse, että jos em. ehto "...lain mukaan..." on pariskunnan kesk.testamenttiin laitettu ( = siis kaksi erillistä perintöä lapsille - lesken ja ekaks kuolleen ), että saako tässä peräkkäisten kuolemien tapauksessa pariskunnan lapset (ovat heidän yhteisiä) perintönä ekaks kuolleen perintöosuuden ilman veroja, koska tuo osuus on ikään kuin jo ollut perintöverotuksen alaisena ekaks kuolleen testamentilla leskelle (vaikkei ko. summasta siis veroa ole mennytkään, kun summa max 110ke).
Lesken osuus (toinen max. 110ke) on tietenkin perintöveron alaista yhteisille lapsilleen.
Kaaviokuvalla ois helpompi selittää mutku se on tässä vaikeeta...
Kysynkö ihan tyhmiä vai vaikeita? ;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä ap
Tuossa edellä Lesken "perinnöllämyksellä" siis tarkoitan hänen testamenttisaantoaan ensiksi kuolleelta - esimerkissä hän siis saa kokonaan puolisonsa max. 110ke - ja siis tuon verottomana.
Nyt siis on kyse, että jos em. ehto "...lain mukaan..." on pariskunnan kesk.testamenttiin laitettu ( = siis kaksi erillistä perintöä lapsille - lesken ja ekaks kuolleen ), että saako tässä peräkkäisten kuolemien tapauksessa pariskunnan lapset (ovat heidän yhteisiä) perintönä ekaks kuolleen perintöosuuden ilman veroja, koska tuo osuus on ikään kuin jo ollut perintöverotuksen alaisena ekaks kuolleen testamentilla leskelle (vaikkei ko. summasta siis veroa ole mennytkään, kun summa max 110ke).
Lesken osuus (toinen max. 110ke) on tietenkin perintöveron alaista yhteisille lapsilleen.
Kaaviokuvalla ois helpompi selittää mutku se on tässä vaikeeta...
Kysynkö ihan tyhmiä vai vaikeita? ;)Asia lienee hypoteetettinen siten, että ositus käsitetään tehdyksi tasaosuuksin. Vasta osituksen toimittamisen jälkeen voidaan suorittaa omaisuuden jakaminen.
Perukirja pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Kun leski nyt menehtyy kuukauden kuluttua, perukirja voi jo olla tehtynä. Jos lapset ovat vaatineet lakiosaansa, se näkyy perukirjasta. Elleivät ole vaatineet, koko omaisuus menee testamentin mukaan leskelle.
Kun leski menehtyy, tulee lapsista myös lesken kuolinpesän osakkaita. Kuten osituksessakin, jos tarpeellista, myös kuolinpesien osituksessa tulee maksaa tasinkoa toiselle kuolinpesälle, mikäli osituksessa toisella puolisoista on enemmän omaisuutta, eikä avioehtoa ole. Kahden kuolinpesän ositus siis noudattaa lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin normaali ositus puolisoiden eläessäkin. Kun ositus on toimitettu ja mahdolliset tasingot jaettu, voidaan toimittaa kuolinpesien jako perillisten kesken.
Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset.
Lesken kuolinpesässä ovat osakkaina vain yhteiset lapset.
Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. Kukin lapsista voi ja on voinut käyttäytyä (vaatimukset luopumiset) eri tavalla eri kuolinpesissä. Tämän ja osituksen vuoksi kaikki lapset eivät ole välttämättä samassa asemassa. Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asia lienee hypoteetettinen siten, että ositus käsitetään tehdyksi tasaosuuksin. Vasta osituksen toimittamisen jälkeen voidaan suorittaa omaisuuden jakaminen.
Perukirja pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Kun leski nyt menehtyy kuukauden kuluttua, perukirja voi jo olla tehtynä. Jos lapset ovat vaatineet lakiosaansa, se näkyy perukirjasta. Elleivät ole vaatineet, koko omaisuus menee testamentin mukaan leskelle.
Kun leski menehtyy, tulee lapsista myös lesken kuolinpesän osakkaita. Kuten osituksessakin, jos tarpeellista, myös kuolinpesien osituksessa tulee maksaa tasinkoa toiselle kuolinpesälle, mikäli osituksessa toisella puolisoista on enemmän omaisuutta, eikä avioehtoa ole. Kahden kuolinpesän ositus siis noudattaa lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin normaali ositus puolisoiden eläessäkin. Kun ositus on toimitettu ja mahdolliset tasingot jaettu, voidaan toimittaa kuolinpesien jako perillisten kesken.
Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset.
Lesken kuolinpesässä ovat osakkaina vain yhteiset lapset.
Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. Kukin lapsista voi ja on voinut käyttäytyä (vaatimukset luopumiset) eri tavalla eri kuolinpesissä. Tämän ja osituksen vuoksi kaikki lapset eivät ole välttämättä samassa asemassa. Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen.Tässä ap - Kiitokset jälleen!
Tekstin perusteella näppäimistön takana ( mut ei siis täällä :) on aito ammattilainen...
Nyt siis käsillä olisi tilanne, että 2 kuolinpesää
"Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen."
Mut vielä ydinkysymys:
Onkohan esittämäni lähtökohdan tapauksessa mahdollista, että lapset saisivat ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden verottomana,
a) kun siis leskelle oli täys omistusoikeustestamentti
b) kun siis kuolemat tapahtuivat perä-perää (= ei tuplaverotusta ensix kuolleen omaisuudesta)
c) kun keskinäisessä testamentissa oli määrätty lesken jälkeen kaikki lapsille lain mukaan
d) vaikka leski(kään) ei joutunut ko. osuudesta (max 110ke) verolle
?? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asia lienee hypoteetettinen siten, että ositus käsitetään tehdyksi tasaosuuksin. Vasta osituksen toimittamisen jälkeen voidaan suorittaa omaisuuden jakaminen.
Perukirja pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Kun leski nyt menehtyy kuukauden kuluttua, perukirja voi jo olla tehtynä. Jos lapset ovat vaatineet lakiosaansa, se näkyy perukirjasta. Elleivät ole vaatineet, koko omaisuus menee testamentin mukaan leskelle.
Kun leski menehtyy, tulee lapsista myös lesken kuolinpesän osakkaita. Kuten osituksessakin, jos tarpeellista, myös kuolinpesien osituksessa tulee maksaa tasinkoa toiselle kuolinpesälle, mikäli osituksessa toisella puolisoista on enemmän omaisuutta, eikä avioehtoa ole. Kahden kuolinpesän ositus siis noudattaa lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin normaali ositus puolisoiden eläessäkin. Kun ositus on toimitettu ja mahdolliset tasingot jaettu, voidaan toimittaa kuolinpesien jako perillisten kesken.
Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset.
Lesken kuolinpesässä ovat osakkaina vain yhteiset lapset.
Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. Kukin lapsista voi ja on voinut käyttäytyä (vaatimukset luopumiset) eri tavalla eri kuolinpesissä. Tämän ja osituksen vuoksi kaikki lapset eivät ole välttämättä samassa asemassa. Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen."Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset."
Sama virhe toistamiseen! Ei lasten tarvitse olla yhteisiä. Osakkaita ovat leski ja kuolleen lapset, olivatpa yhteisiä tahi ei.
Sama lesken kuoltua: osakkaina ovat lesken lapset.
"Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. "
Kommentaattori selostaa, ketkä ovat kuolinpesien osakkaita, ymmärtämättä ap:n kysymystä, joka koski perintöverotusta siinä tapauksessa, että leski oli kuollut 6 kk:n kuluttua puolisonsa kuolemasta.
Ap:
"Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa ..."
Ap:llä on mielessä PerVL 17 §:n säännös:
"Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin."
Oleellista tilanteessa on, että "saman omaisuuden" (< perintöverotusrajan) siirryttyä ensin leskelle, tämä ei ollut velvollinen maksamaan siitä perintöveroa. Tulisiko siis lesken perillisen tuolta osin perintöverovero maksaa vai eikö tulisi? Jos ei tulisi, lesken perillinen maksaisi perintöveron 1 x < 110 ke:sta, muutoin 2 x <110 ke:sta.
Pertti Purosen teoksessa Perintö- ja lahjaverotus (p. 1991) kirjoitetaan:
"Jos sukulaisuussuhde on sama, useamman saannon kohteena olevasta omaisuudesta ei määrätä lainkaan perintöveroa jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen. Perintövero määrätään jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen siis vain muusta kuin useampaan kertaan siirtyneestä veronalaisesta omaisuudesta."
Edellisen kanssa ristiriidassa mielestäni on alaviitteessä esitetty:
"Lainkohdan sanamuodon peusteella lienee selvää, että useamman saannon kohteena ollutta omaisuutta ei jätetä ottamatta huomioon myöhemmissä verotuksissa, jos siitä ei ole määrätty lainkaan perintöveroa. Huojennus ei koske siten sellaisia saantoja, joista ei ole määrätty veroa. Tällaisen vähäarvoisen pesän omaisuus tulee siten verotettua myöhemmän saannonh yhteydessä."
Jos siis, lesken vähennys 90 ke, huomioon ottaen, leski olisi maksanut perintöveroa vaikkapa vain 200 e, tuo osa (1 x < 110 ke) lesken jättämästä perinnöstä olisi hänen perilliselleen perintöverosta vapaata. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos tuota 200 euroa ei olisi määrätty maksettavaksi, mainittu osa lisättäisiin lesken jättämään verotettavaan perintöön, joka siten olisi 2 x <110 ke.
Ap:n kannattaisi kirjastosta lainata Purosen teoksen tuoreempi painos, jospa siinä olisi asiaa paremmin selvitetty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ensin menehtyneen kuolinpesässä ovat osakkaina leski sekä yhteiset lapset."
Sama virhe toistamiseen! Ei lasten tarvitse olla yhteisiä. Osakkaita ovat leski ja kuolleen lapset, olivatpa yhteisiä tahi ei.
Sama lesken kuoltua: osakkaina ovat lesken lapset.
"Edellisen seurauksena ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. "
Kommentaattori selostaa, ketkä ovat kuolinpesien osakkaita, ymmärtämättä ap:n kysymystä, joka koski perintöverotusta siinä tapauksessa, että leski oli kuollut 6 kk:n kuluttua puolisonsa kuolemasta.
Ap:
"Tuossahan kai nyt on tilanne, missä alle kahdessa vuodessa kuolleiden ( =peräkkäisten kuolemien määritysaika) vanhempien samaa, ensiksi kuolleen perintöä ei kuuluisi 'verottaa uudelleen' lesken kuoltua, vaikka leski ei ko. perinnöstä olekaan joutunut maksamaan perintöveroa ..."
Ap:llä on mielessä PerVL 17 §:n säännös:
"Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin."
Oleellista tilanteessa on, että "saman omaisuuden" (< perintöverotusrajan) siirryttyä ensin leskelle, tämä ei ollut velvollinen maksamaan siitä perintöveroa. Tulisiko siis lesken perillisen tuolta osin perintöverovero maksaa vai eikö tulisi? Jos ei tulisi, lesken perillinen maksaisi perintöveron 1 x < 110 ke:sta, muutoin 2 x <110 ke:sta.
Pertti Purosen teoksessa Perintö- ja lahjaverotus (p. 1991) kirjoitetaan:
"Jos sukulaisuussuhde on sama, useamman saannon kohteena olevasta omaisuudesta ei määrätä lainkaan perintöveroa jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen. Perintövero määrätään jälkimmäisen perinnönjättäjän jälkeen siis vain muusta kuin useampaan kertaan siirtyneestä veronalaisesta omaisuudesta."
Edellisen kanssa ristiriidassa mielestäni on alaviitteessä esitetty:
"Lainkohdan sanamuodon peusteella lienee selvää, että useamman saannon kohteena ollutta omaisuutta ei jätetä ottamatta huomioon myöhemmissä verotuksissa, jos siitä ei ole määrätty lainkaan perintöveroa. Huojennus ei koske siten sellaisia saantoja, joista ei ole määrätty veroa. Tällaisen vähäarvoisen pesän omaisuus tulee siten verotettua myöhemmän saannonh yhteydessä."
Jos siis, lesken vähennys 90 ke, huomioon ottaen, leski olisi maksanut perintöveroa vaikkapa vain 200 e, tuo osa (1 x < 110 ke) lesken jättämästä perinnöstä olisi hänen perilliselleen perintöverosta vapaata. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos tuota 200 euroa ei olisi määrätty maksettavaksi, mainittu osa lisättäisiin lesken jättämään verotettavaan perintöön, joka siten olisi 2 x <110 ke.
Ap:n kannattaisi kirjastosta lainata Purosen teoksen tuoreempi painos, jospa siinä olisi asiaa paremmin selvitetty.Lapset ovat heidän yhteisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä ap - Kiitokset jälleen!
Tekstin perusteella näppäimistön takana ( mut ei siis täällä :) on aito ammattilainen...
Nyt siis käsillä olisi tilanne, että 2 kuolinpesää
"Koska lapset voivat myös olla kahden eri kuolinpesän osakkaita, verotuskäytäntö ei ole aina yhtenäinen."
Mut vielä ydinkysymys:
Onkohan esittämäni lähtökohdan tapauksessa mahdollista, että lapset saisivat ensiksi kuolleen vanhempansa perintöosuuden verottomana,
a) kun siis leskelle oli täys omistusoikeustestamentti
b) kun siis kuolemat tapahtuivat perä-perää (= ei tuplaverotusta ensix kuolleen omaisuudesta)
c) kun keskinäisessä testamentissa oli määrätty lesken jälkeen kaikki lapsille lain mukaan
d) vaikka leski(kään) ei joutunut ko. osuudesta (max 110ke) verolle
??Perintö- ja lahjaverolain mukaan, jos kahden vuoden kuluessa sattuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia, joiden johdosta olisi suoritettava perintöveroa samasta omaisuudesta, veroa maksetaan vain kerran. Vero määräytyy tällöin tapausten kaukaisimman sukulaisuussuhteen mukaan. (Vero.fi)
Kyseessä on nyt siis sama omaisuus ja sama sukulaisuussuhde. Lapset maksavat veroa vain kerran oman sukulaisuussuhteensa mukaan. Jos leski on maksanut perintöveroa, maksettu osuus on lapsille vähennyskelpoinen. Lapset eivät kuitenkaan voi hyötyä siitä osuudesta, joka leskellä on jäänyt asemaansa vedoten vähennyksenä "maksamatta". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perintö- ja lahjaverolain mukaan, jos kahden vuoden kuluessa sattuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia, joiden johdosta olisi suoritettava perintöveroa samasta omaisuudesta, veroa maksetaan vain kerran. Vero määräytyy tällöin tapausten kaukaisimman sukulaisuussuhteen mukaan. (Vero.fi)
Kyseessä on nyt siis sama omaisuus ja sama sukulaisuussuhde. Lapset maksavat veroa vain kerran oman sukulaisuussuhteensa mukaan. Jos leski on maksanut perintöveroa, maksettu osuus on lapsille vähennyskelpoinen. Lapset eivät kuitenkaan voi hyötyä siitä osuudesta, joka leskellä on jäänyt asemaansa vedoten vähennyksenä "maksamatta".KHO:2014:82: -Perintö- ja lahjaverolain 17 §:n tarkoitus on poistaa kohtuuttomuustilanteita perintöverotuksessa. On kohtuutonta, jos A:n kuoltua tapaturmaisesti liikenneonnettomuudessa hänen osittain alaikäiset rintaperillisensä joutuisivat maksamaan samasta omaisuudesta veroa kahteen eri kertaan kuolemantapauksien perusteella, jotka ovat tapahtuneet lähes peräkkäin. Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin.
Edelleen tutkija OTL Harri Alila toteaa: Perinnönjättäjän pesän varoista ei voida vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa. Sen sijaan muun jäämistön osalta määrätty perintövero on vähennyskelpoinen (mikäli vainaja olisi eläessään ollut sen velvollinen maksamaan). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapset ovat heidän yhteisiä.
Sillä, ovatko perittävän lapset yhteisiä, ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, ovatko lapset perillisen lapsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perintö- ja lahjaverolain mukaan, jos kahden vuoden kuluessa sattuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia, joiden johdosta olisi suoritettava perintöveroa samasta omaisuudesta, veroa maksetaan vain kerran. Vero määräytyy tällöin tapausten kaukaisimman sukulaisuussuhteen mukaan. (Vero.fi)
Kyseessä on nyt siis sama omaisuus ja sama sukulaisuussuhde. Lapset maksavat veroa vain kerran oman sukulaisuussuhteensa mukaan. Jos leski on maksanut perintöveroa, maksettu osuus on lapsille vähennyskelpoinen. Lapset eivät kuitenkaan voi hyötyä siitä osuudesta, joka leskellä on jäänyt asemaansa vedoten vähennyksenä "maksamatta".Tårta på tårta -kommentti! Sama oli jo kertaalleen sanottu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KHO:2014:82: -Perintö- ja lahjaverolain 17 §:n tarkoitus on poistaa kohtuuttomuustilanteita perintöverotuksessa. On kohtuutonta, jos A:n kuoltua tapaturmaisesti liikenneonnettomuudessa hänen osittain alaikäiset rintaperillisensä joutuisivat maksamaan samasta omaisuudesta veroa kahteen eri kertaan kuolemantapauksien perusteella, jotka ovat tapahtuneet lähes peräkkäin. Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin.
Edelleen tutkija OTL Harri Alila toteaa: Perinnönjättäjän pesän varoista ei voida vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa. Sen sijaan muun jäämistön osalta määrätty perintövero on vähennyskelpoinen (mikäli vainaja olisi eläessään ollut sen velvollinen maksamaan).Tårta på tårtaa jälleen, jo toiseen kertaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä, ovatko perittävän lapset yhteisiä, ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, ovatko lapset perillisen lapsia.
Korjaus:
Vain sillä on merkitystä, ovatko lapset PERITTÄVÄN lapsia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjaus:
Vain sillä on merkitystä, ovatko lapset PERITTÄVÄN lapsia.Saat anteeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älkää uskoko edellistä kommentoijaa, palaan asiaan, kunhan ehdin.
Miksi ei pidä uskoa eli miksi sinua pitäisi uskoa? Kuka olet ja mikä on kompetenssisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ei pidä uskoa eli miksi sinua pitäisi uskoa? Kuka olet ja mikä on kompetenssisi?
Teksti kuulosti edesmenneen nimim. Urpo L tekstiltä.
- Anonyymi
Tässä ap.
11.11 tulikin rypäs hyvänoloisia kommentteja.
Tämä alla oleva siis oli kysymykseni ydin, jonka eräs kommentoija tiivistetysti kertasi:
(klo 19:44)
' Oleellista tilanteessa on, että "saman omaisuuden" (< perintöverotusrajan) siirryttyä ensin leskelle, tämä ei ollut velvollinen maksamaan siitä perintöveroa. Tulisiko siis lesken perillisen tuolta osin perintöverovero maksaa vai eikö tulisi? Jos ei tulisi, lesken perillinen maksaisi perintöveron 1 x < 110 ke:sta, muutoin 2 x <110 ke:sta. '
Sitten oli välissä kommentoijan viitteitä P Purosen teokseen...
...minkä peruja em. kommentoija vielä lisäsi kiinnostavan rajatapauksen:
(sama klo 19:44 postaus)
' Jos siis, lesken vähennys 90 ke, huomioon ottaen, leski olisi maksanut perintöveroa vaikkapa vain 200 e, tuo osa (1 x < 110 ke) lesken jättämästä perinnöstä olisi hänen perilliselleen perintöverosta vapaata. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos tuota 200 euroa ei olisi määrätty maksettavaksi, mainittu osa lisättäisiin lesken jättämään verotettavaan perintöön, joka siten olisi 2 x <110 ke. '
Tuossahan siis taitaisi olla tilanne, että jos ensiksi kuolleen omaisuus lähentelisi tuota 110ke.ta, niin se kantsisi "väkisin hinata" perukirjassa tuohon rajaan, jolloin tuota perintöä (tai siis testamenttisaantoa) hieman verotettaisiin... ...no tokihan tässä kohtaa ei kai oleteta leskenkin kuolevan "lähipäivinä", jotta lapset sitten välttäisivät tuon saman osuuden uudelleenverotuksen.... :--)
Kiitoksia kaikille hienosta debatoinnista - puheenvuorot pysyivät mielestäni mukavan asiallisina. Tapaus onkin ilmeisesti hieman tulkinnanvarainen(kin).... - Anonyymi
"Ensin menehtyneen vanhemman kuolinpesässä osakkaina ovat lesken kuolinpesä sekä yhteiset lapset. Kukin lapsista voi ja on voinut käyttäytyä (vaatimukset luopumiset) eri tavalla eri kuolinpesissä."
Jos joku lapsista on hyväksynyt testamentin lesken hyväksi, eikä ole vaatinut lakiosaansa, tälla lapsista on osuus ensin menehtyneen vanhemman jättämään perintöön vain lesken kuolinpesän osuuden kautta. Luopujalla ei siis ole suoraa osuutta ensin menehtyneen vanhempansa perintöön, toisin kuin muilla lapsilla.
"...jos ensiksi kuolleen omaisuus lähentelisi tuota 110ke.ta, niin se kantsisi "väkisin hinata" perukirjassa tuohon rajaan, jolloin tuota perintöä (tai siis testamenttisaantoa) hieman verotettaisiin..."
Jos lain henkeä noudatetaan, puolisoiden tai kuolinpesien tasinkojen osalta perukirjassa ei voi "hinata" mitään, vaan molempien vanhempien tai kuolinpesien osuus on identtinen 50% 50%. On tietenkin selvää, että pelivaraa on, jos molemmilla on ollut omaakin omaisuutta.
Ratkaisun KHO:2014:82 mukaan perintö- ja lahjaverolain 17 §:n tarkoitus on poistaa kohtuuttomuustilanteita perintöverotuksessa eli kahdenkertainen verotus peräkkäisissä kuolemantapauksissa, kun kyse on samasta omaisuudesta.
Tästäkin saattaa muodostua ongelmakohta riippuen siitä, millaista omaisuuden laatu on (esim. yhteinen asunto, koti), onko ositus suoritettu, testamentti hyväksytty ja lakiosia vaadittu. Jos testamentti on hyväksytty sellaisenaan ilman lakiosavaateita, koko omaisuuden on tullut olla lopulta lesken hallussa. Jos lakiosia on vaadittu, tilanne ei olekaan sama.
Sovitaan, että puolisovähennyksen jälkeen leski on maksanut sata euroa perintöveroa. Kun myös leski menehtyy, tulee pohdittavaksi se, onko lasten ja verottajan kannalta kyseessä sama omaisuus ja sama saanto: sama omaisuushan on kyseessä vain testamentin määräämältä osalta.
--
Lasten verotuksen kannalta lopputulemat voivat olla aivan erilaiset. Perinnönjättäjän, nyt siis lesken, pesän varoista ei voida vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa. Muun jäämistön osalta määrätty perintövero on vähennyskelpoinen, jos vainaja, nyt siis leski, olisi eläessään ollut sen velvollinen maksamaan.
Esimerkki, kaksi lasta, toinen vaatii jo aluksi lakiosaansa (lapsi a) ja toinen hyväksyy testamentin ja ilmoittaa kirjallisesti olevansa vaatimatta lakiosaansa (lapsi b).
Veroseuraamukset molempien vanhempien kuoleman jälkeen:
Lesken osuus ensin kuolleen kuolinpesästä on 75%.
Lapsen a osuus ensin kuolleen kuolinpesästä on 25% eli lakiosavaade.
Lapsen b osuus on ensin kuolleen kuolinpesästä on 0%.
--
Lapsen a osuus molempien vanhempien menehtymisen jälkeen: 25% ensin menehtyneen jättämästä perintöosasta = 27 500 euroa 50 % lesken jättämästä perintöosasta = 96 250 euroa eli yhteensä 123 750 euroa.
Mikä osuus on nyt samaa saantoa ja samaa omaisuutta?
Jos tulkitaan, että kyseessä on kaksi eri kuolinpesää, ja eri omaisuudet, verot maksetaan molempiin erikseen ja veroseuraamus on 625 euroa 8206 euroa = 8831 euroa.
Jos tulkitaan, että kyseessä on sama saanto ja sama omaisuus, veroseuraamus on 11 781 euroa.
Kyseessä on lähes 3000 euron verotusero. Lapselle a on siis etua tulkita kokonaisuus kahdeksi eri kuolinpesäksi, jossa saanto ja omaisuus ei ole samaa. Verottajan kannalta kyseessä kuitenkin on osittain sama saanto ja sama omaisuus.
--
Lapsen b osuus molempien vanhempien menehtymisen jälkeen on puolet lesken jättämästä perintöosasta = 96 250 euroa.
Tästä lapsi b maksaa 8206 euroa perintöveroa.
--
Lesken maksama tai hänelle maksuun kuuluva sadan euron perintövero on molemmille lapsille vähennyskelpoinen.- Anonyymi
"Mikä osuus on nyt samaa saantoa ja samaa omaisuutta? "
Saantoa ei tapahdu, jos verovelvollinen saa osituksessa pitää aikaisemmin omistamansa omaisuuden. Pesän ulkopuolisista varoista maksettua tasinkoa ei tällaisessa tapauksessa ole katsottu verovelvollisen pitämän omaisuuden hankintamenoksi (KHO 1988-B-532).
Puolisoiden oman asunnon luovutuksesta samaan voittoon on sovellettava tuloverolain säännöksiä ja luovutusvoitto ei TVL 48.1 §:n 1 kohdan nojalla ole puolisoiden veronalaista tuloa.
Ei siis ole merkityksetöntä, mistä omaisuusluokasta on kyse. Lasten kannalta samasta omaisuudesta voi olla nyt kyse vain lakiosaa koskevalta osalta. Verotus annetaan ja sitä voidaan muuttaa sekä verovelvollisen hyväksi että vahingoksi. Lähtökohtaisesti vaikeissa tapauksissa verotus annetaan verovelvollisen vahingoksi, jolloin asian käsittelee lopulta verotuksen oikaisulautakunta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän261356Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71282- 51196
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21194Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11173Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11171Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421167Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21154Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31139Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21130