Sarjan esittäminen keskeytetty
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000008392956.html
Jaakko Rugojevin kirjoja ei ole vedetty myynnistä. Sitä en tiedä, paljonko niitä on myynnissä ollutkaan.
Kummatkin, sekä Horst että Jaakko olivat siis sodan aikana maataan hallinneen puolueen rintamalla toimineen aseellisen siiven palveluksessa ja ehkä osallistuivat niiden aseelliseen toimintaan ja olivat mitä todennäköisimmin täysin tietoisia niiden harjoittamista julmuuksista.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000008392956.html
Jaakko Rugojevin kirjoja ei ole vedetty myynnistä. Sitä en tiedä, paljonko niitä on myynnissä ollutkaan.
Kummatkin, sekä Horst että Jaakko olivat siis sodan aikana maataan hallinneen puolueen rintamalla toimineen aseellisen siiven palveluksessa ja ehkä osallistuivat niiden aseelliseen toimintaan ja olivat mitä todennäköisimmin täysin tietoisia niiden harjoittamista julmuuksista.
Vastaukset 39
Vanhimmat
” Kummatkin, sekä Horst että Jaakko olivat siis sodan aikana maataan hallinneen puolueen rintamalla toimineen aseellisen siiven palveluksessa ja ehkä osallistuivat niiden aseelliseen toimintaan ja olivat mitä todennäköisimmin täysin tietoisia niiden harjoittamista julmuuksista.”
Todellisuudessa Horst Wessel kuoli jo 1930 reilusti ennen toista maailmansotaa!
Horst Ludwig Wessel (9. lokakuuta 1907 Bielefeld, Saksa – 23. helmikuuta 1930 Berliini, Saksa) oli saksalainen kansallissosialisti ja SA-Sturmführer. Nuorena ammutusta Wesselistä tuli kansallissosialistisen liikkeen huomattavin marttyyri, ja hänen sanoittamansa Horst-Wessel-Lied toimi natsi-Saksan epävirallisena kansallislauluna.
Todellisuudessa ajattelit sitten tehdä meille kaikille selväksi, että et lukenut linkin uutista Ilta-Sanomista.
Onko se rikos?
Ainoastaan osoittaa suuren tyhmyytesi!
Sen sijaan Horst Tappert aloitti räväskästi uransa SS-Totekopf-divivioonassa ja jatkoi sujuvasti oberinspektör Derrickin roolissa 80-luvulle asti
Tai saman kommentoijalta:-)
Ei toki, häpeä vain.
Suomessa Suorttanen oli peräti puolustusministerinä. SS Waffen antoi siis hyvää kokemusta tässäkin tehtävässä.
Suomessa hyvin monet SS-vapaaehtoiset oli merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä, huolimatta komukoiden mustamaalausyrityksistä.
Siis EI OLLUT kaamea natsimenneisyys.
Suomessa myös monet kommunistit ylsivät johtaviin asemiin yhtä ’kaamealla’ taustalla!
Luettelehan Puna-ameijassa palvelleet suomalaiset ministerit!
Kuusisen hallitus ei kelpaa.
Puhuttiin kyllä johtavista asemista ja ja kommunisteista!
No kuinka moni suomalainen kommunisti oli taistellut NKP:n aseellisissa joukoissa ylipäätään ja kuinka moni heistä nousi merkittävään tai näkyvään asemaan Suomessa sodan jälkeen?
Aloituksessa mainittu Rugojev oli Itä-Karjalaan syntynyt karjalainen, joka kirjoitti kirjansa suomeksi ja karjalaksi Petroskoissa, mutta niitä toki myytiin myös Suomessa.
"Luettelehan Puna-ameijassa palvelleet suomalaiset ministerit!"
Toimivat sodan aikana vihollisen hyväksi ja toimivat Suomen etujen vastaisesti!
Ei näy yhtään nimeä. Etkö muista vai etkö poikkeuksellisesti uskalla valehdella tällä kertaa?
Etkö tiedä yhtään idoliesi nimeä?
Menneet on menneitä, nyt menevällä voi voi kannalla kukaan ei muuta mitään tapahtunutta.
Saksalaiset eivät tehneet julmuuksia. Vain heidän vastustajansa
Sulo Suorttanen
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sulo_Suorttanen
Tunnettuja suomalaisia SS -miehiä, tässä muutama malliksi...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona
Leo Heikurainen, metsätieteilijä ja Helsingin yliopiston suometsätieteen professori
Jouko Itälä, talousneuvos ja Oy Sanitol Ab:n toimitusjohtaja
Esko Karvinen, Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori ja vararehtori
Rolf Labbart, näyttelijä ja laulaja
Karl-Erik Ladau, varatuomari ja vakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja
Sakari Lappi-Seppälä, tiedottaja
Niilo Lauttamus, kirjailija
Pekka Malinen, suurlähettiläs ja ministeri
Lasse Nevanlinna, professori, diplomi-insinööri ja Imatran Voima Oy:n kehitysjohtaja
Totti Noisniemi, taiteilija ja kuvittaja
Pekka Nummi , lääkäri, professori
Olli Partanen, kiekonheittäjä, EM-kilpailujen pronssimitalisti 1950
Unto Parvilahti, valokuvaaja ja liikemies
Claes Purjo, Keskinäinen vakuutusyhtiö Aarni-Liikenteen ja Yksityisyrittäjäin vakuutusyhtiön toimitusjohtaja
Pekka Soila, Helsingin yliopiston röntgendiagnostiikan professori
Sulo Suorttanen, kansanedustaja ja ministeri
Jukka Tyrkkö, toimittaja ja sotakirjailija
Lauri Törni, Vietnamin sodassa Yhdysvaltain palveluksessa vuonna 1965 kadonnut Mannerheim-ristin ritari
Paavo Vierto, mäkihypyn maailmanmestari
jne...
36. Waffen-SS-divisioona oli tehokkain Toisen maailmansodan yksiköistä, se saavutti koko sodan parhaimman "kill ratio" tapposuhteen.
Historiotsija Timothy Snyderin mukaan ensimmäisten videntoistatuhannen tapponsa aikana 36. Waffen-SS-divisioona menetti ainoastaan 92 omaa miestään.
Tuo 36. SS-D oli roistoista koottu joukko,joka pystyi taistelemaan vain Heeristä saatujen vahvennusten voimalla.
Lähes jokaisessahan on piilossa pieni nazi kuitenkin.
Luin pääkallo soturi kirjan, toimittajien kirjoittama haastattelu muistelma...
Pinnallinen, huonosti kirjoitettu, mutta se kuvaa sotaretkeä itään. Ja rivien välistä tuli ilmi, että itä hyökkäys logistiikka, välineistö, tiet, mittasuhteet, matkat oli natszi armeijalla ja wehrmachtilla jääny kartan katselun asteelle,,, pitkin saviränniä huonolla kalustolla tuhlattiin aikaa ja materialia, ja materia sitten loppui ja tultiin takasiin...
Tomppelit retkellä!
Oletko koskaan kuullut suomen kielen termiä ’yhdyssana’?
Todellisuudessa kirja oli valaiseva ja hyvin kirjoitettu! Kuvasi myös hyvn sodan jälkeisiä vaikeuksia!
En harrasta yhdyssanoja, jo aikanaan opin niistä eroon.
Se kirja oli 2 toimittajan tekemä, se oli kuin alustava käsikirjoitus, joka olisi pitänyt kirjoittaa valmiiksi, lisäten detalji tietoa ja paremmat kartat. täsmennyksiä oli vailla.
Toivottavasti kähärä on haastateltavissa tarkemminkin?
Silloin lukiessani etsin netistä karttoja ukrainan sotaretkeen, mutta en löytänyt.
Kaukana ne suomalaisetkin kävi, ja paljon jäi matkalle. Iso uhri se.
- onko vinkkiä kartta sivuista?
- ja tuli mieleen, että saksan armeijalla oli 30L autojen, sekalainen kalusto, lisäksi hevosia ja aaseja, sekä jatkuva polttoainepula!! "panssari divisioona liikkui kuorma-autoilla!! Ja kotiin takasii selvittiin hevosilla useinkin...
Salamasotaa kun kävi NL.. Se oli kova isku wehrmactille ja ss joukoille. Mahtoi siinä aate hiipua? Tatuoitu ss mies oli silloin riistaa!!
Luin Pääkallosoturi -kirjan...
Aloitappa rys(s)sä näin ja olet vähän enemmän uskottava... :=)
suomi pojat oli sakumannien hyvksikätettävissä ukrainan reissulla, sekö himleriä nyt harmittaa ?
berliinissä ss ja wehrmacht tärkeilijät ei osannu suunnitella itä-retkeä, se oli täysi kaaos alusta loppuun.
Lienee ollu poliittista hurmosta enempi, kuin sota-osaamista.
Siksi turpiin tili ja pahasti.
Sodassa ja sodan jälkeen on natsi-aatetta lyöty halolla päähän.
Mit holz zum kopf.
oder was?
ehre kein plicht seid!
Waffen SS divisioonia oli monenlaisia; joissakin ulkomaalaisten osuus oli huomattava ja pelkästään tämän vuoksi Wehrmacht ei halunnut niitä vahvuuteensa. Sodan pitkittyessä SS:lle kiintiöity osuus vuosittaisista ikäluokista kasvoi ja lopulta, kun Hitler menetti täysin luottamuksensa perinteisen armeijan johtoon, uudet divisioonat olivat lähes kaikki Waffen SS-joukko-osastoja. Niihin pyrittiin nuoret asevelvolliset taivutella liittymään lupaamalla maineen ja kunnian lisäksi parhaat mahdolliset aseet ja muun kaluston. Sodan viimeisinä kuukausina uudet pojat, mehethän alkoivat jo olla lopussa, yksinkertaisesti määrättiin Waffen SS:än riveihin eikä aatteen perään paljon kyselty.
Täydet pinnat Aatulle ! Tfyi saatana että vielä jenkit ryssien rinnalla !
En Horst Tappertia jälkikäteen pahemmin syyttäisi. Kuka suomalainen 19v asevelvollinen olisi kieltäytynyt palveluksesta sodan aikana 1940-luvulla? Tai kyllähän Arndt Pekurinen kieltäytyi ja sai napin otsaansa.
<<Jaakko Rugojevin kirjoja ei ole vedetty myynnistä<<
Minulla on Jaskan kirjoja useampikin hyllyssä. On Petroskoissa painettuja ja Suomessa painettuja kirjoja.
Kansilehdessä hänet tituleerataan opettajaksi ja desantiksi. Oliko juuri hän lahtaamassa suomalaisia rajakylissämme 1944 kesällä?
Rugojev Jaakko Majuri Vallin rykmentti - dokumentaarinen romaani
Karjala, 1990, 436 s.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valter_Valli
http://www.locallit.net/kirjailijat/rugojev.html
Rugojevin näkemys Vallin rykmentistä
Helge Seppälä
Punalippu 6/1985, 144–145
http://www.locallit.net/lehdet1/seppala1985.html
Rugojevin näkemys Vallin rykmentistä
Helge Seppälä
Punalippu 6/1985, 144–145
http://www.locallit.net/lehdet1/seppala1985.html
Suomalaiset ja varsinkin suomalaiset ratsumiehet kunnioittivat Suuren Isänmaallisen sodan aikana eli suomalaisten mukaan jatkosodan alkuvaiheessa neuvostoliittolaisen Jalkaväkirykmentti 126:n (JR 126) eli niin sanonut Vallin rykmentin taistelua, peräänantamattomuutta ja taitoa. Kuolismaan-Porajärven-Karhumäen suunnassa taistelevan JR 126:n nimi tunnettiin paremmin Vallin rykmenttinä kuin sen omalla nimellä. Käytännössä tästä tarunomaisesta rykmentistä tiedetään kuitenkin varsin vähän.
Nyt on Punalippu -kuukausijulkaisun toimitusneuvoston jäsen ja kirjailija Jaakko Rugojev julkaissut aikakauslehden numeroissa 9-10 ja 12/1984 sekä 1/1985 alustavan käsikirjoituksen odotettavissa olevasta kirjasta Majuri Vallin rykmentti. Käsikirjoitus on tosin vielä kesken ja vaatii vielä lopullisen viimeistelyn. Rugojevin laaja artikkelisarja on kuitenkin jo tässä vaiheessa erittäin kiintoisa.
Se perustuu pääosiltaan aikaisemmin tehtyihin haastatteluihin, veteraanien kertomuksiin ja arkistolähteisiin sekä myös muutamiin suomenkielisiin kirjoituksiin. Oleellisinta on kuitenkin se, että käsikirjoituksessa jo tässä vaiheessa puhutaan paljon suomalaisista ja karjalaisista, siis suomenheimoisista.
Valtteri Valli oli tyypillinen suomalainen työläisperheen lapsi, joka joutui jo varhain orvoksi ja luokkasotaan tai sisällissotaan, kuten vain halutaan sanoa. Häntä syrjittiin kotiseudulla, joten hänen askeleensa johtivat monen punakaartilaisen tapaan Neuvosto-Karjalaan ja edelleen Kansainväliseen sotakouluun ja upseerinuralle Puna-armeijassa. Rugojev on kuvannut tämän vaiheen lyhyesti ja asiallisesti, kuten myös Vallin joutumisen JR 126:n komentajaksi.
Majuri ja myöhemmin eversti Valtteri Valli oli omintakeinen suomalainen mies. Tämän on minun mielestäni erittäin hyvin oivaltanut Jaakko Rugojev. Valli kiinnitti huomiota vastustajan taktiikkaan ja toimintaan ja suunnitteli sen mukaan vastatoimenpiteensä. Hän pyrki kaikin keinoin miestensä säästämiseen, jos se oli mahdollista ja kiinnitti nimenomaan huomiota linnoittamiseen. Toisaalta hän oli, kuten Rugojev on hyvin huomannut, usein ylemmän johtoportaan käskyistä piittaamaton, mikä johtui paljolti hänen itsenäisestä ja erillisestä toimintasuunnitelmastaan. Valli joi vodkaa siinä kuin muutkin suomalaiset, mutta ei juuri juopunut. Kaikesta päätellen hänen omat miehensä pitivät hänestä johtajana ja ystävänä, ja vastustajat kunnioittivat häntä.
Rugojev esittää kiitettävällä tavalla Vallin rykmentin kokoonpanon ja aseistuksen. Se oli pelottavan voimakas. Rugojevin tiedot suomalaisten vahvuudesta ja ryhmityksestä Kuolismaan ja Porajärven suunnassa ovat pääpiirteissään oikeat.
Rugojev kuvaa aivan oikein taistelun Kuolismaan sodan alkaessa. Suomalaiset kärsivät todella suuria tappioita suunnassa, jossa he olettivat menestyvänsä nopeasti. Valli lähti Porajärveltä vasta lokakuun ensimmäisellä puoliskolla ja silloinkin käskystä.
Valtteri Vallin rykmentillä oli oma musta päivänsä. Tätä "synkkää päivää" ei Rugojev millään tavalla peittele. Sodassa sattuu aina kaikenlaista. Joskus on omat aseetkin tuhottava. Rugojev kertoo sattuvasti pataljoonan komentaja Ville Vainion tunteet, kun hän huomaa, että ei ole olemassa kuin yksi ratkaisu.
Purnaamisensa johdosta Valtteri Valli siirrettiin hetkeksi Operatiivisen ryhmän reserviin, mutta kutsuttiin takaisin. Hänelle annettiin prikaatin komentajan valtakirja ja käskyt pelastaa mitä pelastettavissa oli. Rugojev kuvaa taitavan kirjailijan tavalla Vallin purnauksen ja keskustelut kenraalin kanssa.
Jaakko Rugojev kertoo myös Vallin myöhemmästä toiminnasta prikaatin komentajana ja divisioonan komentajan apulaisena. Kirjailija Rugojevin pääaiheena on kuitenkin Vallin toiminta rykmentin komentajana. Hän ei myöskään unohda Valtterin uskollista Olgaa, joka seurasi häntä taistelukentillä. Käsitykseni mukaan Valli ei henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi kohonnut koskaan taktista johtajaa korkeampaan asemaan. Hän oli taktikko eikä ryhtynyt mihinkään epävarmaan yritykseen ellei se ollut aivan välttämätöntä.
Periaatteessa yhdyn Rugojevin paikoin esittämiin sodan syttymiseen ja sen käymiseen liittyviin poliittisiin näkökantoihin. Joidenkin tapahtumien kohdalla en voi yhtyä Rugojeviin, mutta kuten sanottu sodassa sattuu aina kaikenlaista, jota ei voi nähdä samasta näkökulmasta. Nämäkään tapahtumat eivät koske Valtteri Vallin rykmenttiä.
Missään tapauksessa en pidä kirjailija Jaakko Rugojevin käsikirjoitusten suomalaisvastaisena. Toivon että hän saattaa käsikirjoituksen pienin tarkistuksin mahdollisimman pian painoasuun. Kirjalla on varmasti lukijoita niin Karjalassa kuin Suomessakin.
Vallista vastustajana voi lukea Äaaä-rykmentin Jatkosodan historiasta "Ässä jyrää". Mies oli koko ajan humalassa. Ei pärjännyt juuri venäläisiä paremmin
Olisi vaan kertonut omista murharetkistään suomalaisten siviilien tappajana!
Jatkosodan aikana Rugojev oli partisaanina ja rintamakirjeenvaihtajana ja kuului Punainen partisaani(Krasnyi partizan) -nimiseen partisaaniosastoon, jota johti kapteeni Faddei Zurih. Osasto oli koottu pääosin Kalevalan piirin ja Vienan Kemin seuduilta. Rugojev haavoittui vakavasti kesällä 1942, luoti osui sydämen lähelle ja vuoden päästä löytyi vasemman käden kyynärpäästä. Käsi ei toiminut kunnolla useiden vuosien ajan ja hänellä oli invaliditeetti. Tämän vuoksi loppusodan hän toimi kirjeenvaihtajana. Punainen partisaani -osasto osallistui 1943 suomalaisten siviilien murhiin Suomussalmen Viiangissa, Hyryssä, Malahviassa ja Tuppurissa sekä KuusamonLämsänkylässä. Sitä ei tiedetä, mikä Rugojevin osuus näissä teoissa oli, eikä hän käsitellyt asiaa myöhemmin julkaisemissaan sotavuosia kuvanneissa kirjoissa. Sodan jälkeen reservin majuriksi ylennyt Rugojev oli Suomessa valvontakomission tulkkina.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Rugojev
lasten tappaja rugojev, punainen sankari!!
"Horst paljastuikin (iloiseksi) natsi-wesseliksi"
Vanha juttu, tämä uutinen oli saksalaisssa Bild lehdessä jo vuonna 2013.
Saksalainen lehti Frankfurter Allgemeine julkaisi jutun 25.04.2013 ja Suomessa Iltalehti 26.04.2013.
Yle uutiset kertoi myös asiasta 26.04.2013.
nyt täytyy muistaa että derrick tv sarjan horst tappert määrättiin vasta 1943 ss panssari joukkoihin silloin oli jo suurin osa rikokksia siviiliväestö kohtaan tapahtunnut ja itä rintamalla venäjällä ja ukrainassa ainoastaan osa kaikista syylistyi rikoksiin ihmisyyttä niin saksalaiset kuin venäläiset kuin ukrainan tai valko venäjän puolesta taistelevat ja partisaanit.eli itä rintamalla taisteli monia erikansallisuuksia ja vain osa näiden monien eri kansallisuuksien ihmisistö syyllistyi rikoksiin, ei kaikki saksalaiset eikä edes kaikki ss joukot ja myös tavalliset saksalais sotilaista osa syylistyi rikoksiin, suurin osa rikoksista oli tehty kesän ja syksyn 1941 aikana etenkin juutalaiset oli surmattu ja tapettu 1941 aikana. horst tappert joutui määrätyksi 1943 panssari joukkoihin, tappel ei olisi voinnut kieltäytyä se oli merkinnyt kuoleman tuomiota jos horst tappel olisi kieltäytynnyt menemästä sotaa ss panssari joukkohin. saksalaiset sotilaat ja panssari joukot kävivät elämän ja kuoleman viivytys taistelua kesästä 1943 häviön vuoteen 1945.kun horts tappel joutui määrätyksi1943 itä rintamalle sotaa niin se oli joka päivä ja monesti joka yö taistelu elämästä ja kuolemasta, koska horst tappel meni vasta 1943 sotaan ja oli panssari joukoissa niin olen melko varma että horst tappelt ei syylistynnyt siviililejä vastaan rikoksiin vaan tappelt joutui joka päivä taistelemaan panssari vaunulla venäläisiä vastaa elämästä ja kuolemasta ja monet nuoret niin saksalaiset kuin venäläiset sotilaat kuolivat tai haavottuivat vaikeasti. ihmisten jotka tuomitsevat horst tappelt pitäisi ajatella että miltä itsestä tuntuisi jos määrättäisiin venäjälle taistelemaan elämästä ja kuolemasta kieltäytyminen olisi tiennyt kuoleman tuomiota joten niiden nuorten saksalais sotilaiden oli pakko mennä taistelemaan sotaan venäjälle, ajatelkaa itse miltä tuntuu olla sodassa venäjällä kun joka päivä taistelet elämästä ja kuolemasta etkä tiedä elätkö enään seuraavana päivänä tai haavoitutko pahoin tai tai panssari vaunuun tulee osuma ja saat pahat palovammat. se sodan aika on ollut kamalan kovaa aikaa niin saksalaisille nuorille sotilaille kuin venäläisillekkin.on joko tietämättömyyttä tai raukkamaisen typerää syyttää derrick horst tappelt rikolliseksi