Lumet kipataan roskineen ja jätteineen mereen.
Kaupungin käyttämästä energiasta yli 90% fossiilistä alkuperää.
Jätevettä johdetaan puhdistamattona vuosittain suoraan mereen.
Kaupungin käyttämästä energiasta yli 90% fossiilistä alkuperää.
Jätevettä johdetaan puhdistamattona vuosittain suoraan mereen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyl. Olen huomannut, että ainakin kahdessa paikassa esim Viikissä lumenkaatopaikka on rannikolla. Sieltä käytännössä autoteiden päästöt ja mistä lumi on kulloinkin poimittu, haitalliset aineet päätyvät lopulta mereen, kun lumet sitten sulavat. Tulvaviemäri on myös herttoniemessä johdettu teiltä suoraan mereen. Jos tie olisi hiekkaa, nesteet imeytyisi maaperään. Tämä on osa syy, miksi kaupungissa on inhottava asua, koska hiekkateitä ei suosita. Moni haluaa allensa nopeampikulkuisempaa asvaltia, joka ei pöllyä ja pysyy paremmin kunnossa.
Helsinki sopii niin huonosti esimerkiksi, että heidän on turha vaatia yhtään mitään muilta.
Helsinki on yksi suurimmista syyllisistä itämeren sinileväkukintoihin. Sen näkee siitäkin, että Suomenlahti on joka kesä täydessä puurossa, kun pohjanlahti lähes vapaa levästä.
Yksi suurimmista, mutta silti minimaalisen pieni verrattuna Pietariin
Helsingin käyttäytymiseen voimme vaikuttaa, mutta Pietarin käyttäytymiseen emme. Kaiken lisäksi Helsinki on huomattavasti pienempi kaupunki, joten miksi elämme kuin siat pellossa?
Niin kauan kuin Helsinki käyttää kivihiiltä on turha luulla, että kukaan muukaan ottaa vakavasti ilmastotoimia.
Helsinki on kaksinaismoralistien kotikaupunki. Eivöt elä itse yhtään niin kuin opettavat. Hyvinvoivaa ja yltäkylläisyydessä elävää väkeä, jotka eivät ole luopumassa mistään, vaikka juuri heillä siihen olisi varaa.
Kaupungit ovat saastuttavia. Ei mitään ympäristöystävällistä asumista. Verolle.
Pitäisikö vihreyteen liittyä myös omakohtainen tietoisuus ekologisista vaikutuksista ?
Ehkä pitäisi, kaupunkikeskittymät ovat rakentuneet pitkään kehittyen kohti nykytilaansa, mutta sekin on tapahtunut teknologian avulla. Vesi, jätevedet, liikkuminen, lämmitys, sähkönjakelu, liike-elämä, asutus, rakentaminen on tehokasta asutuksen pinta-alaa kohden, joten päästöhaitat ovat nekin korkeat vastaavasti asutuksen pinta-alassa mitattuna.
Se edellyttää vastaavasti tehokkaita päästöjen eliminointia jätevesissä ja lämmitysenergian tuotantoa, joiden haittojen merkitys on suurempi suuremman asutuksen mukana.
Kuitenkin kaupunkiasuminen ohjautuu suuresti niiden tarjoamien toimeentulomahdollisuuksien mukana.
Onkohan edellytyksiä sille että kaupungistuminen voisi päätyä ei-suosituksi ?
Olisiko paikallinen pienimuotoinen asuminen työtehtävien niin salliessa edelleen ekologisempi vaihtoehto, mikäli idealistinen mahdollisuus tähän toteutuisi kaupunkien ulkopuolella ?
Haittojahan pitäisi vähentää ja kulutuksen määrää ja sisältöä muuttaa kestävämmäksi ?
Kulutusta on myös kaupunki-alueiden laajeneminen, ilman tietoisuutta tai perusteluja
Vai onko ?