Avun hakeminen perusterveydenhuollosta

Anonyymi

Masennus on uusiutunut vuosien jälkeen. Kun edellisen kerran tarvitsin mt-palveluita kokemus oli huono. Sain kyllä lähetteen psykiatrian polille, mutta siellä lääkäri keskittyi miettimään lääkitystä, ei juurikaan kuunnellut tai kysellyt mitään. Kävin muutaman kerran juttelemassa hoitajalle joka kirjasi kaiken mistä puhuin, tietoihini, kertomatta asiasta mitään. Kun jouduin käyttämään somaattisen puolen palveluja ja soittamaan terveyskeskukseen sairaanhoitaja lueskeli ääneen puhelimessa noita kirjauksia ja puhui kuin vähä-älyiselle kehoittaen juttelemaan vaivoistani psykiatrian polilla vaikka kyse oli somaattisesta sairaudesta joka diagnosoitiin lopulta. Mutta jouduin taistelemaan hoidosta ja hoitoon pääsystä. Koin kaiken kaikkiaan saamani kohtelun terveydenhuollossa alentavana ja vähättelevänä. Tuntuu että menetin osittain ihmisarvostani masennus diagnoosin jälkeen vaikka puhutaan paljon että mielen kipu on luonnollista ja että se voi koskettaa kaikkia. Nyt olo on sellainen että koen olevani hyvin masentunut, masennustesteistä olen saanut korkeahkoja pisteitä kun olen tehnyt niitä itse netissä. Kynnys hakea apua on kuitenkin valtava aiempien kokemusten perusteella. Millaisia kokemuksia muilla on avun hakemisesta ja saamisesta?

17

56

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuo mitä kirjoitat somaattisen puolen kohtelusta, on minullekin hyvin tuttua, koska on psykiatrian puolen merkinnät näkyvillä terveystiedoissa.

      Psyykkiseen puoleen en ole tarvinnut apua enää pitkiin aikoihin, eli niistä en kokemuksia tähän laita.
      Sinulla on ollut aiemmin psykiatrian polille lähete, ja varmasti sellaisen saa uudestaankin, jos on tarvetta.

      Mutta mitä ihmisten juttuja kuulee ja lukee, niin vaikuttaa yhä edelleen olevan kovasti lääkepainotteista " apu ", jota sieltäkin saa.

      Tosin on ymmärrettävää, että asiakkaita sielläkin riittää koko ajan enenevässä määrin, kun ihmiset voivat niin huonosti. Aikoja voi joutua odottamaan pitkäänkin.

      • Anonyymi

        Psyykenlääkityksellä saadaan liian usein ihmisen lyhytaikaiset ongelmat kroonistumaan. Pahimmassa tapauksessa lääkitys tuo mukanaan uusia, suuremman mittaluokan ongelmia. Niiden rinnalla vanhat ongelmat voivat olla lastenleikkiä.

        Psyykenlääkkeet ovat vahvoja lääkkeitä. Monet ovat niiden takia menettäneet terveytensä, ystävänsä, työuransa, jotkut jopa henkensä. Miksi niin monet lääkärit ja hoitajat ovat sokeita totuudelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykenlääkityksellä saadaan liian usein ihmisen lyhytaikaiset ongelmat kroonistumaan. Pahimmassa tapauksessa lääkitys tuo mukanaan uusia, suuremman mittaluokan ongelmia. Niiden rinnalla vanhat ongelmat voivat olla lastenleikkiä.

        Psyykenlääkkeet ovat vahvoja lääkkeitä. Monet ovat niiden takia menettäneet terveytensä, ystävänsä, työuransa, jotkut jopa henkensä. Miksi niin monet lääkärit ja hoitajat ovat sokeita totuudelle?

        Mutta sitten jos ne voimavarat ovat täysin lopussa on hankalaa löytää voimia edes sängystä nousemiseen, kaupassa ja suihkussa käyntiin. Pitäisi kuitenkin jaksaa mennä töihin. Kun ei ole vakituista työpaikkaa on taloudellisesti ihan pakko jaksaa. Lääkkeet voivat olla ensiapu tässä tilanteessa ja auttaa pahimman yli ehkä ja toivottavasti. Mun mielestä hieman riippuu lääkkeestä. En itsekkään ymmärrä esim. psykoosilääkkeiden tuputtamista nuorten ahdistuneisuuteen. Mutta serotoniini aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet voivat antaa voimia pahimman yli jos on ihan voimien äärirajoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sitten jos ne voimavarat ovat täysin lopussa on hankalaa löytää voimia edes sängystä nousemiseen, kaupassa ja suihkussa käyntiin. Pitäisi kuitenkin jaksaa mennä töihin. Kun ei ole vakituista työpaikkaa on taloudellisesti ihan pakko jaksaa. Lääkkeet voivat olla ensiapu tässä tilanteessa ja auttaa pahimman yli ehkä ja toivottavasti. Mun mielestä hieman riippuu lääkkeestä. En itsekkään ymmärrä esim. psykoosilääkkeiden tuputtamista nuorten ahdistuneisuuteen. Mutta serotoniini aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet voivat antaa voimia pahimman yli jos on ihan voimien äärirajoilla.

        Erään jo vuosikymmeniä sitten tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan ei ole oikeastaan väliä, mitä lääkettä tyrkytetään potilaalle masennuksen hoitoon, jos potilaalla on suuri usko lääkityksen toimivuuteen. Serotoniinin takaisinottoa tehostavat lääkkeet toimivat yhtä hyvin keskimäärin kuin niiden takaisinottoa estävät lääkkeet. Samalla tavoin toimivat kilpirauhaslääkkeet, homeopatia, risperidoni ja bentsot. Pelkästään serotoniini ei selvästikään selitä masennusoireita, koska eläinkokeissa hiiret joitka oli muokattu geneettisesti niin, että niillä ei ollut lainkaan kykyä tuottaa sereotoniinia, eivät kärsineet masennusoireista lainkaan. Ne olivat vain aggressiivisia ja pakkomielteisiä, ja nuokin piirteet katosivat kun hiiret altistetiin stressille. On hassua että monet psykiatrit ovat erityisen innokkaita edistämään ns. puoskarilakia, jossa ei-lääketieteellisten hoitojen tarjoamista rajoitetaan. Ehkäpä tämä johtuu siitä, että psykiatrian tarjoaman ns. lääkehoidot ovat puoskarihoitoa, joiden vaste selittyy lähes täysin plasebolla eli uskomuksilla (masennuslääkkeet) tai on niin pieni, että se ei saavuta edes puolia kliinisen merkitsevyyden raja-arvosta (skitsofrenian hoidossa käytetyt neuroleptit). Erään tutkimuksen mukaan homeopatia oli aivan yhtä tehokas hoitomuoto masennuksen hoidossa kuin masennuslääkkeet, joiden teho tutkitusti selittyy lähes 100 % plasebolla. Sitten on hoitomuotoja, joita ei ole edes lumekontrolloitu (sähköshokkihoidot), vaikka niiden vaikutusmekanismeja ei ymmärretä ja tutkimukset perustuvat vain ja ainoastaan tulkintoihin hoidon tehostaeikä mihinkään biologiseen mittariin(kuten psykiatristen hoitojen vasteet aina, koska kyse ei ole biologisesti määritellyistä häiriöistä vaikka niitä hoidetaan pääosin biologisesti). On hassua, että psykiatriassa voi hoitaa näin heikon näytön perusteella ihmisiä hoidoilla, joiden todennäköinen "sivuoire" on vakava lääkeriippuvuus tai aivovaurion tuottama pysyvä amnesia, mutta vedellä läträävät homeopaatikot ovat valtamedian diskursseissa suurin uhka heikossa asemassa oleville ihmisille. Psykiatriset hoidot pohjautuvat saduille biologisista häiriötiloista, joita kukaan ei ole koskaan löytänyt eikä osannut määritellä lääketieteellisesti validilla tavalla. Sinunkin kuvitelmasi siitä, että jokin serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttava lääke saisi ihmisen nousemaan sängystä ei perustu minkäänlaiseen uskottavaan tutkittuun näyttöön. Paitsi siihen, että ihmiset on aivopesty kuvittelemaan, että on olemassa tehokkaita hoitomuotoja masennukseen ja tuo vahva usko itsessään saa ainakin ohiminevän vaikutelman tehokkaasta masennuslääkkeestä. Tilastoissa tämä ihmelääke näkyy aina vaan kasvavina masennuksesta johtuvina työkyvyttömyyseläkkeinä juuri niiden hoitomyönteisten lääkittyjen potilaiden keskuudessa, joiden piti saada tehokasta hoitoa masennukseen.

        https://www.researchgate.net/publication/331586215_Twenty_years_after_'Listening_to_Prozac_but_hearing_placebo'_Do_we_hear_placebo_even_louder

        https://connect.springerpub.com/content/sgrehpp/21/2/64


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sitten jos ne voimavarat ovat täysin lopussa on hankalaa löytää voimia edes sängystä nousemiseen, kaupassa ja suihkussa käyntiin. Pitäisi kuitenkin jaksaa mennä töihin. Kun ei ole vakituista työpaikkaa on taloudellisesti ihan pakko jaksaa. Lääkkeet voivat olla ensiapu tässä tilanteessa ja auttaa pahimman yli ehkä ja toivottavasti. Mun mielestä hieman riippuu lääkkeestä. En itsekkään ymmärrä esim. psykoosilääkkeiden tuputtamista nuorten ahdistuneisuuteen. Mutta serotoniini aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet voivat antaa voimia pahimman yli jos on ihan voimien äärirajoilla.

        Psyykenlääkkeiden mahdollinen hyöty joillekin potilaille ei tee yhtään oikeutetummaksi edellisessä viestissä mainittuja laajan potilasjoukon kokemia ongelmia ja menetyksiä. Edelleen kysyn, miksi niin monet lääkärit ja hoitajat ovat sokeita totuudelle?


    • Anonyymi

      Kiitos vastauksesta. Niin olen itsekkin ymmärtänyt että lääkehoito on oikeastaan se melkein ensisijainen hoito. Kaipa se on kuitenkin pakko hakea apua. Muuten en selviä arjestani enkä tiedä varsinkaan miten selviän töissä. Olisi hyvä jos hoito olisi kokonaisvaltaisempaa ja kohtaavampaa. Olen monesti miettinyt että silloin myös avun tarve vähenisi.

    • Anonyymi

      Valitettavasti jos masennuksen syihin ei päästä käsiksi, niin eipä siinä muita vaihtoehtoja ole kuin lääkkeet tai siedätyshoito. :/

      • Anonyymi

        Tiedän että syyt johtuvat aika pitkälti menneisyydestä, varsinkin lapsuudesta ja nuoruudesta. Olen myös miettinyt usein voisiko minulla olla myös nepsy-taustaa joskus psykologi epäili add :tä, mutta psykiatri oli sitä mieltä ettei asiaa kannata tutkia. Yleensä romahdus mielialassa on ajoittunut syksyyn, siihenkin on syynsä. Olen jotenkuten selvinnyt mutta elämänmuutos eli muutto sai tänä syksynä mielialan romahtamaan totaalisesti. Kävin terapiassa mutta terppa oli outo. Kumisteli jotain lautasta kun makasin lattialla rentoutumassa ja puheli budhalaisesta ihmiskäsityksestä. Ikävä kyllä siinä meni Kelan-terapia oikeus, kun en kehdannut keskeyttää terapiaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt. Mietin että ottaisinko yhteyttä vaikka kriisitukikeskukseen jossa voisi jutella tilanteesta ja saisin ehkä vinkkejä miten uudessa kotikaupungissani palvelut toimivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän että syyt johtuvat aika pitkälti menneisyydestä, varsinkin lapsuudesta ja nuoruudesta. Olen myös miettinyt usein voisiko minulla olla myös nepsy-taustaa joskus psykologi epäili add :tä, mutta psykiatri oli sitä mieltä ettei asiaa kannata tutkia. Yleensä romahdus mielialassa on ajoittunut syksyyn, siihenkin on syynsä. Olen jotenkuten selvinnyt mutta elämänmuutos eli muutto sai tänä syksynä mielialan romahtamaan totaalisesti. Kävin terapiassa mutta terppa oli outo. Kumisteli jotain lautasta kun makasin lattialla rentoutumassa ja puheli budhalaisesta ihmiskäsityksestä. Ikävä kyllä siinä meni Kelan-terapia oikeus, kun en kehdannut keskeyttää terapiaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt. Mietin että ottaisinko yhteyttä vaikka kriisitukikeskukseen jossa voisi jutella tilanteesta ja saisin ehkä vinkkejä miten uudessa kotikaupungissani palvelut toimivat.

        Ota yhteys sinne kriisitukikeskukseen, osaavat varmaan antaa jonkinlaisia neuvoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota yhteys sinne kriisitukikeskukseen, osaavat varmaan antaa jonkinlaisia neuvoja.

        Juu, näin varmaan aion maanantaina tehdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän että syyt johtuvat aika pitkälti menneisyydestä, varsinkin lapsuudesta ja nuoruudesta. Olen myös miettinyt usein voisiko minulla olla myös nepsy-taustaa joskus psykologi epäili add :tä, mutta psykiatri oli sitä mieltä ettei asiaa kannata tutkia. Yleensä romahdus mielialassa on ajoittunut syksyyn, siihenkin on syynsä. Olen jotenkuten selvinnyt mutta elämänmuutos eli muutto sai tänä syksynä mielialan romahtamaan totaalisesti. Kävin terapiassa mutta terppa oli outo. Kumisteli jotain lautasta kun makasin lattialla rentoutumassa ja puheli budhalaisesta ihmiskäsityksestä. Ikävä kyllä siinä meni Kelan-terapia oikeus, kun en kehdannut keskeyttää terapiaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt. Mietin että ottaisinko yhteyttä vaikka kriisitukikeskukseen jossa voisi jutella tilanteesta ja saisin ehkä vinkkejä miten uudessa kotikaupungissani palvelut toimivat.

        Terapioista on joskus tosi vaikee löytää se itelle toimiva. :/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terapioista on joskus tosi vaikee löytää se itelle toimiva. :/

        On. Ja on vaikea ottaa puheeksi jos kokee ettei hyödy terapiasta. Ei ole itsestään selvää että kemiat ja yhteys terapiassa toimii. Se ei tarkoita että terapeutissa tai asiakkaassa olisi vikaa. Joskus tuntuu että tähänkin suhtaudutaan jotenkin suorituskeskeisesti. Terapiassa ei saisi epäonnistua.


      • Anonyymi

        Tai hyppääminen junan eteen


    • Anonyymi

      Hyppää painojen kanssa veteen. Saat rauhan.

    • Anonyymi

      Varmasti lääkärit keskityvät kaikissa sairauksissa reseptin kirjoitukseen. Voimassa olo 1.vuosi. Jotta et palaa sinne terveysasema vaivoinesi 1 vuoteen Helsinki alueet. Vaan popsit lääkeitä ,Oli sit kyse mielenterveys,unettomuus,tai oikeat säryt.

    • Anonyymi

      Perusministeri on karanteenissa tavallista parempien kysymysten äärellä.

    • Anonyymi

      Kyllä nykylääkäreillä on paljon opittavaa olen hommannut yhdelle tyhmälle lääkärille siirron helpompiin tehtäviin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      413
      1706
    2. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1348
    3. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      171
      1317
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      117
      1275
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      44
      1017
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      936
    7. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      880
    8. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      871
    9. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      856
    10. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      108
      821
    Aihe