Seuraavassa on kuvaus porvareiden uusliberaalista manifestaatiosta, tulevaisuuden utopiasta ja toiveyhteiskunnastanne sellaisena kuin globalisaation kritiikittömät kannattajat sen näkevät? Tällaisena siis näette tulevan maailman?
Kysynkin teiltä kuka on seuraavat globaalin unelmayhteiskunnan syntysanat lausunut?
"Maailmanmarkkinoita hyväkseen käyttäen teolliset toimijat ovat muuttaneet kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Taantumuksellisten suureksi suruksi se poisti teollisuudelta kansallisen pohjan. Vanhat kansalliset teollisuudenalat tuhottiin ja niitä tuhotaan yhä joka päivä. Uudet teollisuudenalat, joiden käyttöön ottamisesta tulee elinkysymys kaikille sivistyskansoille, syrjäyttävät ne.--- Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja eristyneisyyden tilalle tulee kansakuntien kaiken kattava keskinäinen kanssakäyminen ja riippuvuus. Tämä koskee niin aineellista kuin henkistäkin tuotantoa. Yksittäisten kansakuntien henkisistä tuotteista tulee yhteisomaisuutta. Kansallinen yksipuolisuus ja rajoittuneisuus käyvät yhä mahdottomammiksi ja monesta kansallisesta ja paikallisesta kirjallisuudesta muodostuu maailmankirjallisuus."
Kysynkin teiltä kuka on seuraavat globaalin unelmayhteiskunnan syntysanat lausunut?
"Maailmanmarkkinoita hyväkseen käyttäen teolliset toimijat ovat muuttaneet kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Taantumuksellisten suureksi suruksi se poisti teollisuudelta kansallisen pohjan. Vanhat kansalliset teollisuudenalat tuhottiin ja niitä tuhotaan yhä joka päivä. Uudet teollisuudenalat, joiden käyttöön ottamisesta tulee elinkysymys kaikille sivistyskansoille, syrjäyttävät ne.--- Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja eristyneisyyden tilalle tulee kansakuntien kaiken kattava keskinäinen kanssakäyminen ja riippuvuus. Tämä koskee niin aineellista kuin henkistäkin tuotantoa. Yksittäisten kansakuntien henkisistä tuotteista tulee yhteisomaisuutta. Kansallinen yksipuolisuus ja rajoittuneisuus käyvät yhä mahdottomammiksi ja monesta kansallisesta ja paikallisesta kirjallisuudesta muodostuu maailmankirjallisuus."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Luulisin että Friedmann?
ollut
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Hallituksen ja Suomen Pankin työnjako heijastui myös julkiseen keskusteluun. Poliitikot ottivat liberalisointiin kantaa vain harvoin. Näkyvä poikkeus oli Paavo Väyrynen, ”Suomessa ei ole koskaan keskusteltu sen paremmin julkisuudessa kuin päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, mikä on Suomen etu pääoma- ja rahamarkkinoiden yhdentymistä toteutettaessa ja miten sen vaikutukset on otettava Suomen sisäisessä kehityksessä huomioon”, hän sanoi kesäkuussa 1984 kepun puoluekokouksessa. ”Johtavien läntisten kapitalististen maiden tie ei tarvitse olla Suomen tie.”
kannattamista voitanee kutsua kaiketi toisellakin nimellä:
"väistämättömän kehityksen realisinen tiedostaminen"? :)
No... Tuo oli kevennys, mutta haluaisin kyllä lukea perustellun kommenttisi siitä miksi globalisaatiota pitäisi estää ja ennen kaikkea siitä, miten se voitaisiin toeuttaa järkevästi?
Vastaan vielä omasta puolestani olevani hallitun globalisaation kannattaja. Riistokapitalismista kehitystä en itsekään halua ja uskonkin, että mikäli sen suuntainen kehitys saa liikaa tuulta siipiensä alle on useitakin tahoja, jotka voivat niin halutessaan ryhtyä vastatoimiin.
Mutta globalisaatio maltillisesti, eettisesti ajatellen on mielestäni kuitenkin parempi vaihtoehto kuin protektionismi saati rautaesiriput. Ne itseasiassa nähdäkseni nimenomaan mahdollistavat alueellisen riistokapitalismin.
-Pehmo
Olet oikeassa, mutta suomalaisen keskustelun ongelma on siinä, että globalisaatio nähdään taloudellisen toiminnan näkökulmasta, eikä meillä kyetä hahmottamaan todellisia muotoumassa olevia ylikansallisia sosiaalisia tiloja, joita olisi syytä tutkia ja tarkastella.
Suomalaisille globalisaation kannattajille globalisaatio on lähinnä vain toinen nimitys yritystoiminnan kansainvälistymiselle (eli täysin eri asia kuin globaalistuminen sosiaalisena ilmiönä) ja työpaikkojen karkaamiselle halpojen työvoimakustannusten maihin.
Globalisaatiolla lukuisia ulottuvuuksia (myönteisiäkin), joiden vaikutuksista ei juurikaan keskustella.
Globalisaatio on kommunikaatioteknologinen, ekologinen, taloudellinen, työnorganisatorinen, kulttuurinen ja kansalaisyhteiskunnallinen ilmiö.
Yrityistoiminnan globaalistuminen on vain yksi, mutta näkyvä osa sitä, koska siihen liittyvä taloudellinen hyöty aikaan saa näkyvyyttä ja kiinnostusta.
Työskentelen itse uudentyyppisen verkostoitumisen mahdollistavassa hankkeessa ja kaikki kirjoittamasi on erittäin tärkeää ottaa huomioon. Globalisaatio on todellakin paljon kokonaisvaltaisempi ilmiö kuin pelkkä talouden globalisaatio. Niinkuin sanot, se on ennenkaikkea sosiaalinen ilmiö.
Phoittelen muuten lukuisia kirjoitusvirheitä, joita mielelläni editoisin, mikäli palstan softa antaisi siihen mahdollisuuden.
-Pehmo
Todellakin nuo sanat sanoi Karl Marx kommunistisessa manifestissaan 1848.
Huvittavaa on huomata, että harva näitä palstoja kahlaava erottaisi tuota julistusta, uusliberaalien globalisaatiojargonista. Samat sanat, eri tavoite.
Kovin kuulostaa samankaltaiselta kommunistinen porvarillisen kansallisvaltion hävittämiseen tähtäävä internationalistinen puhe, tämän päivän uusliberaalien höpötysten kanssa.
näin:
http://www.helsinki.fi/~eisaksso/einsteinsos.html
On ihailtava, mutta valitettavasti käytäntöön soveltumaton.
Uskoakseni siksi, että me ihmiset olemme kuitenkin aika yksilöorientoituneita, eikä kollektiivisen edun pyyteetön tavoittelu näin ollen käsittääkseni koskaan voisi laajassa mittakaavassa toeutua sosialististen ihanteiden mukaisesti.
Uskon, että Karl kääntyisi haudassaan jos tietäisi kuinka aatteenveljet ovat hänen ajatuksiaan käytäntöön soveltaneet.
-Pehmo