kyllä päiväkodeissa tehdään aivan hyvää työtä
lastemme eteen. vertaillaan koteihin mitä kaikkea
lapsille sattuukin niin nämä hoitopaikat ovat
kyllä maailman huippua. en hyväksy tietenkään
näitä vahinkoja mutta kun ajattelee lapsen ehtivän
tekemään tai karkaamaan heti kun selkänsä kääntää
niin en kyllä kovin moittisi alallansa toimivia.
toivon jaksamista menehtyneen vanhemmille!
lastemme eteen. vertaillaan koteihin mitä kaikkea
lapsille sattuukin niin nämä hoitopaikat ovat
kyllä maailman huippua. en hyväksy tietenkään
näitä vahinkoja mutta kun ajattelee lapsen ehtivän
tekemään tai karkaamaan heti kun selkänsä kääntää
niin en kyllä kovin moittisi alallansa toimivia.
toivon jaksamista menehtyneen vanhemmille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olin joitakin vuosia sitten työharjoittelussa useassa päiväkodissa peräjälkeen, ja huomasin erään kiinnostavan asian. Muutamissa suurissa päiväkodeissa hoitajat keskittyivät ulkoiluaikana puhumaan keskenään mukavia, ja yleisestiottaen valvomistyö jätettiin meidän ammatittomien harjoittelijoiden vastuulle, paitsi jos halusimme myös osallistua keskusteluun. Poikkeuksia kyllä tietysti löytyi myös! Vastaavanlainen hoitajien puhetuokio sattui myös kummipoikani pikkuveljen päiväkodissa josta olin juuri tätä poikaa hakemassa. Poika seisoi korkean liukumäen päällä odottaen vuoroaan, kun näin isomman eskarilaisen juoksevan mäen tasanteelle (Kummipoikani veli oli neljän vanha)Näin kohti liukumäkeä kävellessäni vain lapsia ja kuulin kauemmas isomman pojan uhkaavan pudottaa pienemmän pojan mäeltä jollei tämä antaisi hänen mennä ensin. Otin jo juoksuaskelia liukumäelle päin kun poika tuuppasi pienempää... En ehtinyt siis ajoissa paikalle, muutaman askeleen matkan päästä näin kun poika putosi jaloilleen hiekkapihalle ja lyhistyi sitten huutaen maahan. Vasta tässä vaiheessa tarhantädit, jotka paikallistin ulko-oven vierestä rupattelemasta, havahtuivat pihan tapahtumiin. Heistä kukaan ei osannut sanoa mitä oli tapahtunut, ja heitä oli neljä katsomassa noin 30 lasta. Vein itse pojan sairaalaan, ja sielä todettiin useita murtumia jalkapöydän luissa, revähtäneet nilkan nivelsiteet ja useita muita ruhjeita. Eikä tässä vielä kaikki. Vajaata puoltavuotta myöhemmin sisäleikeissä poikaa oli toinen poika lyönyt rikkinäisellä metalliveturilla useita kertoja päähän josta oli seurauksena 16 tikkiä ja pojalla suuret pelkotilat päiväkotiin menosta. Hän mm. tuhrii housunsa ja vastustelee ryhmäleikkitilanteissa. Tällä kertaa hoitajat olivat tehneet kuka mitäkin, Johtava hoitaja oli tehnyt paperitöitä, eräs sanojensa mukaan vienyt likaisia astioita ja muut eivät tainneet selvää vastausta edes antaa. Kuitenkaan kukaan heistä ei vahtinut lapsia, joka pitäisi ensisijaisesti olla heidän tehtävänsä. Omaa lastani en aio ikinä viedä tarhaan, koska olen nähnyt ja kuullut ihan liikaa näistä laiminlyönneistä. On oltava varma siitä ettei lapseni joudu vaaraan välillisesti minun tekemäni päätöksen pohjalta.
Vähän samanlainen kuva on minullakin. Lapseni oli kunnallisessa päiväkodissa, usein keskustelin hänen kanssaan ja kyselin tapahtumista. Kaikenlaista sellaista oli tapahtunut, joista "tarhatädit" olivat onnellisen tietämättömiä. Aika usein hain lasta pois tarhasta juuri ulkoilun aikana. Lapset temmelsivät menemään, kuka missäkin ja tädit istuivat portailla rupattelemassa, eivät edes huomanneet tuloani. Vasta sitten päät kääntyivät, kun kävelin portaille tarkoituksena mennä sisään hakemaan lapseni varusteita. Sillä välin olisi kyllä voinut tapahtua vaikka mitä, niin omissa maailmoissaan he olivat.
No mitään traagista ei tapahtunut. Usein tietysti on niin, että asioille ei vaan voi mitään. Mutta sitä en ymmärrä ollenkaan, että kaksivuotias päästetään silmistä, jätetään valvomatta. Jokin mättää.
Päiväkodin pihoilla aika pitkälle riidat menevät ennen kuin kukaan reakoi !Ihmeen vähän vahinkoja
silti sattuu .Pihalta pääsee yleisesti karkaamaan
lapsi kuin lapsi jos vain haluaa ,aidat matalia ja pihat epämääräisiä.Valvojiksi vielä huonolla tuurilla tädit jotka juttelevat (juoruavat)omia
juttujaan. Onhan niitä tätejä jotka todella
seuraavat silmä tarkkana lasten tekemisiä
ja puuttuvat niihin ja vieressä täti joka
seisoo kuin puujumala eikä tee mitään !!!
Niinpä, vaara vaanii kaikkialla ja onnettomuus on mahdollinen vaikka joku pitäisi koko ajan kädestä kiinni.
Koska tässä on kyse pienestä lapsesta on luonnollista, että tunteet käyvät kuumina ja syyllistä haetaan ja tietysti oletetaan sen löytyvän.
Kotona, vanhempien valvonnassa onnettomuuteen joutuneet ja kuolleet lapset eivät aiheuta juurikaan hämmennystä ja kuumia tunteita sivullisissa.
Jos onnettomuus tapahtuu vanhempien seurassa ja kyseessä on autokolarissa menehtyminen kukaan ei edes silmäänsä räpäytä vaan se koetaan normaalina, elämään kuuluvana riskinä.
Tarhoissa pitää tehdä ja uskon, että tehdäänkin kaikki voitava turvallisuuden takaamiseksi mutta onnettomuuksia ei mitenkään eikä millään voimin pystytä täysin estämään.
Mä en siis vieläkään ymmärrä miten 2 vuotias pääsee silmistä noin herkästi jos kaikki tekevät työnsä! Mun käsittääkseni kun tarhantädit saavat palkkaa lasten vahtimisesta, eivät juorupiirin ylläpidosta joka on monessa paikassa ruvennut olemaan päätehtävä... Kyllä silloin on liian vähän valveutunutta henkilökuntaa ja huomio muualla kuin lapsissa jos ei huomata että kaksivuotias kulkee noinkin pitkän matkan leikkipihan ulkopuolelle ja jää vielä varmasti melkoisesti meteliä pitävän sortuvan telinekasan alle... Jos kerran ovat niin hyviä ja valppaita tarhojen tädit, niin suosittelisin seuraavan kerran menemään ei niin yleiseen hakuaikaan ilman ennakkoilmoitusta hakemaan lasta tarhasta, niin jo vain saattaakin olla juoruringin kokous menossa kun eivät tiedä vanhempia odottaa! Mielestäni tuon lapsen kuolema oli täysin turha ja olisi ollut täysin estettävissä pätevällä valvonnalla. Kaksivuotias ei ole niin nopea että jää huomaamatta jos vähän katsotaan... Toki tarhoissa on eroa, ja myös tädeissä, mutta puutteita löytyy monesti liikaa...
Kaikki valvojat /henkilökunta jotka ovat
vuorollaan pihalla niin tietää totuuden
kuppikunnista pihalla ! !!!!
Muutama vain jotka aktiivisesti pihan lapsia ja touhuja TARKKAILEE !
Hyvä olisi jokaisen työtekijän katsoa
peiliin ja kysyä itseltä :JUORUNKO MINÄ PIHALLA
VAI TEENKÖ TYÖNI HYVIN !!!
Niin, lähes kaikki onnettomuudet olisivat olleet vältettävissä kun ajattelee niitä jälkeenpäin. Silloin näet jokainen sivullinenkin tietää miten olisi tai ei olisi pitänyt toimia.