kalsiumin imeytyminen

Kiitos HMG vastauksestasi. Sanoit hyvin, että kalsiumin saannin riittävyyttä ei tarvitse
miettiä, jos syö jotakuinkin oikeita ruokia oikein. Olennaista on tietenkin se, miten ravitsemuksensa kokonaisuutena päivittäin ja viikoittain koostaa.

Muotoilinkin kysymykseni ehkä hieman epämääräisesti. Alkuperäinen "ongelmani" koski enemmänkin yksityiskohtaa: entä jos syö jotakuinkin oikeita ruokia, mutta väärin. Tarkoitan sitä, että vaikuttaako imeytymiseen se, miten ruoka-aineita yhdistelee _samalla_ aterialla. Suomalaisissa aterioissa yhdistetään usein täysjyvävilja ja maitotuotteet (esim. puuro ja maito tai ruisleipä ja juusto) ja päälle vielä teetä. Onko tällä mitään olennaista merkitystä kalsiumin imeytymisen kannalta?

HooÄm kirjoitti:

Kiitos HMG vastauksestasi. Sanoit hyvin, että kalsiumin saannin riittävyyttä ei tarvitse
miettiä, jos syö jotakuinkin oikeita ruokia oikein. Olennaista on tietenkin se, miten ravitsemuksensa kokonaisuutena päivittäin ja viikoittain koostaa.

Muotoilinkin kysymykseni ehkä hieman epämääräisesti. Alkuperäinen "ongelmani" koski enemmänkin yksityiskohtaa: entä jos syö jotakuinkin oikeita ruokia, mutta väärin. Tarkoitan sitä, että vaikuttaako imeytymiseen se, miten ruoka-aineita yhdistelee _samalla_ aterialla. Suomalaisissa aterioissa yhdistetään usein täysjyvävilja ja maitotuotteet (esim. puuro ja maito tai ruisleipä ja juusto) ja päälle vielä teetä. Onko tällä mitään olennaista merkitystä kalsiumin imeytymisen kannalta?

Lue lisää

Ole hyvä, HooÄm. Kysymyksesi on todella hyvä ja aiheellinen. Uskon/ajattelen että imeytymiseen voi vaikuttaa se miten eri ruoka-aineita yhdistelee samalla aterialla. Jotkut sanoisivat heti että ei sillä ole yhtään merkitystä. Mutta minä sanon kuten jotkut, että sillä voi olla merkitystä. Jos jotain ateriaa yhdistelee aivan väärin niin lopputulos on se että kyseinen ateria ei sulaa vatsassa ja ruoansulatuskanavassa hyvin. Ja kun se ei hyvin sulaa niin ravintoaineet eivät imeydy optimaalisesti. Esim. jos on syöty sellainen ateria joka aiheuttaa runsasta piereskelyä ja jopa vatsakipua. Sellaisessa tapauksessa voi olla varma että on yhdistelty väärin. Ja silloin eivät aterian ravintoaineet imeydy hyvin. Vaikka itse raaka-aineissa olisikin kohtalaisesti ravinteita. Tai jos syöty ateria johtaa röyhtäisyyn tai muuhun vastaavaan. Silloin on myös kyseessä huono sulaaminen, ja imeytyminen on huono. Ja myös, jos syöty ateria jää vatsalaukkuun pitempään kuin 4-5 tuntia niin silloin on syöty joko liikaa tai huonosti yhdistelty ateria. Molemmissa tapauksissa imeytyminen on huonoa. On sanottu ettei pitäisi yhden aterian yhteydessä syödä enemmän kuin n. puoli kiloa. Joillekin tämä jo voi olla liian suuri määrä kerralla. Kun syödään liian suuria annoksia kerralla niin se huonontaa imeytymistä myös.

Sanoit oikein kun sanoit että suomalaisissa aterioissa yhdistetään usein täysjyvä vilja ja maitotuotteet. Tämä voi olla huono yhdistelmä, vähän riippuen. Jos sekä täysjyvävilja että maito ovat hapatetut (esim. hapanjuurileipä ja piimä) niin todennäköisemmin niiden ravinteet imeytyvät aika hyvin (eritoten jos piimä ei ole meijerikäsiteltyä vaan kotona tehtyä, raa'sta maidosta). Koska maitohapatetut ruoat imeytyvät helpommin kuin ei hapatetut. Jos täysjyvävilja on esim. hiivalla nostettu leipä, ja maito on pastöroitu&homogenisoitu tölkkimaito, niin silloin ravinteet imeytyvät verrannollisen huonosti. Eritoten kalsiumi. Koska hiivalla nostetussa leivässä suurin osa viljan fytiinihappo on tallessa, ja se sitoo viittä mineraalia (kalsiumi on yksi niistä muistaakseni, myös rauta, magnesiumi, sinkki, viides muistaakseni kupari). Niin että kyseisen viljan mineraalit eivät imeydy kuten pitäisi. Ja meijerikäsitellyn maidon kalsiumi imeytyy hyvin huonosti. Vielä jos joku on hiemankaan allerginen viljan gluteiinille ja/tai maidon kaseiinille niin imeytyminen on katastrofaalisen huono. Maidon kaseini ja viljojen gluteiini ovat nykyään tavallisia allergeeneja. Jotkut ovat niin vähän allergisia etteivät vielä tiedä että sitä ovat, mutta jos koko ajan syövät kaseinia ja/tai gluteiinia jolle ovat allergisia niin ruokien ravinteet imeytyvät huonosti, ja syntyy puutostiloja.

Ymmärtääkseni puurossa viljan fytiinihappo on vielä tallessa, eli sitä ei ole neutraloitu. Ymmärrän että sitä voi neutraloida joko leipomalla viljasta hapanjuurileipää (missä ei mitään hiivaa käytetä), tai idättämällä vilja. Näissä kahdessa tapauksessa fytiinihappo paljolti neutraloituu, ja vilja vapauttaa imeytyvään muotoon nuo viisi mineraalia. Taisi tulla tässä toistoa edelliseen vastaukseen, mutta ei se haittaa.

Mitä teehen tulee niin siinäkin riippuu vähän että onko teehen lisätty valkosokeria tai vastaavaa pilalle raffinoitua makeuttajaa. Sitten riippuu mistä teestä on kyse. Uskon että jotkut teet ovat vähän kuin kahvi, että varastavat kalsiumia.

Vielä muistuttaisin että meijerikäsitellyiden maitotuotteiden kalsiumin imeytyminen on verrannollisen huonoa, sentähden meillä on eniten osteoporosia maailmassa USAn kanssa, jossa myös käytetään paljon meijerimaidon tuotteita. Käsittelemättömän lehmänmaidon tuotteiden kalsiumi imeytyy paljon paremmin. Siinä ovat tallella kaikki vitamiinit ja entsyymit ja mitä vielä, jotka edistävät sen ravintoaineiden imeytymistä. Vain jos joku on maidolle ylipäänsä allerginen niin ei edes raa'an maidon ravinteet imeydy kuten pitäisi.

Ota selvää ellet jo tiedä, että mitä tarkoittaa "happoa-muodostava ruoka(valio)", josta yllä puhuin. Ota ylipäänsä selkoa happoa muodostavista ja emästä muodostavista ruoista. Koska tämän ymmärtäminen on aika tärkeää mitä kalsiumiproblematiikkaan tulee. Liian happoa muodostava ruoka(valio) ei ole hyvä kalsiumin imeytymiselle. Pikemmin se altistaa mm. osteoporosille. Ja myös sydänongelmille, esim. rytmihäiröille tms. Jos et löydä niin ehkä voin yrittää selittää, jos kiinnostaa.


H M G

HMG kirjoitti:

Ole hyvä, HooÄm. Kysymyksesi on todella hyvä ja aiheellinen. Uskon/ajattelen että imeytymiseen voi vaikuttaa se miten eri ruoka-aineita yhdistelee samalla aterialla. Jotkut sanoisivat heti että ei sillä ole yhtään merkitystä. Mutta minä sanon kuten jotkut, että sillä voi olla merkitystä. Jos jotain ateriaa yhdistelee aivan väärin niin lopputulos on se että kyseinen ateria ei sulaa vatsassa ja ruoansulatuskanavassa hyvin. Ja kun se ei hyvin sulaa niin ravintoaineet eivät imeydy optimaalisesti. Esim. jos on syöty sellainen ateria joka aiheuttaa runsasta piereskelyä ja jopa vatsakipua. Sellaisessa tapauksessa voi olla varma että on yhdistelty väärin. Ja silloin eivät aterian ravintoaineet imeydy hyvin. Vaikka itse raaka-aineissa olisikin kohtalaisesti ravinteita. Tai jos syöty ateria johtaa röyhtäisyyn tai muuhun vastaavaan. Silloin on myös kyseessä huono sulaaminen, ja imeytyminen on huono. Ja myös, jos syöty ateria jää vatsalaukkuun pitempään kuin 4-5 tuntia niin silloin on syöty joko liikaa tai huonosti yhdistelty ateria. Molemmissa tapauksissa imeytyminen on huonoa. On sanottu ettei pitäisi yhden aterian yhteydessä syödä enemmän kuin n. puoli kiloa. Joillekin tämä jo voi olla liian suuri määrä kerralla. Kun syödään liian suuria annoksia kerralla niin se huonontaa imeytymistä myös.

Sanoit oikein kun sanoit että suomalaisissa aterioissa yhdistetään usein täysjyvä vilja ja maitotuotteet. Tämä voi olla huono yhdistelmä, vähän riippuen. Jos sekä täysjyvävilja että maito ovat hapatetut (esim. hapanjuurileipä ja piimä) niin todennäköisemmin niiden ravinteet imeytyvät aika hyvin (eritoten jos piimä ei ole meijerikäsiteltyä vaan kotona tehtyä, raa'sta maidosta). Koska maitohapatetut ruoat imeytyvät helpommin kuin ei hapatetut. Jos täysjyvävilja on esim. hiivalla nostettu leipä, ja maito on pastöroitu&homogenisoitu tölkkimaito, niin silloin ravinteet imeytyvät verrannollisen huonosti. Eritoten kalsiumi. Koska hiivalla nostetussa leivässä suurin osa viljan fytiinihappo on tallessa, ja se sitoo viittä mineraalia (kalsiumi on yksi niistä muistaakseni, myös rauta, magnesiumi, sinkki, viides muistaakseni kupari). Niin että kyseisen viljan mineraalit eivät imeydy kuten pitäisi. Ja meijerikäsitellyn maidon kalsiumi imeytyy hyvin huonosti. Vielä jos joku on hiemankaan allerginen viljan gluteiinille ja/tai maidon kaseiinille niin imeytyminen on katastrofaalisen huono. Maidon kaseini ja viljojen gluteiini ovat nykyään tavallisia allergeeneja. Jotkut ovat niin vähän allergisia etteivät vielä tiedä että sitä ovat, mutta jos koko ajan syövät kaseinia ja/tai gluteiinia jolle ovat allergisia niin ruokien ravinteet imeytyvät huonosti, ja syntyy puutostiloja.

Ymmärtääkseni puurossa viljan fytiinihappo on vielä tallessa, eli sitä ei ole neutraloitu. Ymmärrän että sitä voi neutraloida joko leipomalla viljasta hapanjuurileipää (missä ei mitään hiivaa käytetä), tai idättämällä vilja. Näissä kahdessa tapauksessa fytiinihappo paljolti neutraloituu, ja vilja vapauttaa imeytyvään muotoon nuo viisi mineraalia. Taisi tulla tässä toistoa edelliseen vastaukseen, mutta ei se haittaa.

Mitä teehen tulee niin siinäkin riippuu vähän että onko teehen lisätty valkosokeria tai vastaavaa pilalle raffinoitua makeuttajaa. Sitten riippuu mistä teestä on kyse. Uskon että jotkut teet ovat vähän kuin kahvi, että varastavat kalsiumia.

Vielä muistuttaisin että meijerikäsitellyiden maitotuotteiden kalsiumin imeytyminen on verrannollisen huonoa, sentähden meillä on eniten osteoporosia maailmassa USAn kanssa, jossa myös käytetään paljon meijerimaidon tuotteita. Käsittelemättömän lehmänmaidon tuotteiden kalsiumi imeytyy paljon paremmin. Siinä ovat tallella kaikki vitamiinit ja entsyymit ja mitä vielä, jotka edistävät sen ravintoaineiden imeytymistä. Vain jos joku on maidolle ylipäänsä allerginen niin ei edes raa'an maidon ravinteet imeydy kuten pitäisi.

Ota selvää ellet jo tiedä, että mitä tarkoittaa "happoa-muodostava ruoka(valio)", josta yllä puhuin. Ota ylipäänsä selkoa happoa muodostavista ja emästä muodostavista ruoista. Koska tämän ymmärtäminen on aika tärkeää mitä kalsiumiproblematiikkaan tulee. Liian happoa muodostava ruoka(valio) ei ole hyvä kalsiumin imeytymiselle. Pikemmin se altistaa mm. osteoporosille. Ja myös sydänongelmille, esim. rytmihäiröille tms. Jos et löydä niin ehkä voin yrittää selittää, jos kiinnostaa.


H M G

Lue lisää

Kiitos jälleen laajasta vastauksestasi. Sain sen pohjalta uutta ajateltavaa aiheeseen liittyen. Hyvää alkavaa kesää!

HooÄm kirjoitti:

Kiitos jälleen laajasta vastauksestasi. Sain sen pohjalta uutta ajateltavaa aiheeseen liittyen. Hyvää alkavaa kesää!

Ole hyvä. Ja kiitos ystävällisestä toivotuksesta. Itsellesi sitä samaa.

H M Granbacka

Hei. Ymmärrän huolestuneisuuttasi. Kalsiumi on tärkeä. Mutta, ihminen ei tarvitse määrällisesti niin paljon kalsiumia kuin monet sanovat. Monet antavat ymmärtää että pitäisi saada likemmäs 1000 mg päivässä kalsiumia. Ja että pitäisi juoda maitoa jotta tämä turvattaisiin. Totuus on se että Suomessa ja USAssa on eniten osteoporosia maailmassa, ja täällä käytetään eniten meijerituotteita. Sitten on olemassa kansoja esim. Afrikassa jotka eivät lainkaan käytä maitoa, ja joilla ei esiinny osteoporosia lainkaan. He saavat ruoastaan n. 500 mg kalsiumia ja jopa sen alle. He saavat täten aivan tarpeeksi kalsiumia eri ruoista, mm. kasviksista, hedelmistä, palkokasveista, viljoista jne. Ihminen ei kertakaikkiaan pienenä (vrt. 2 vuotias) tarvitse niin paljon kalsiumia kuin vasikka. Vertaa tähän asiaan: lehmän maidossa on n. 120 mg kalsiumia 100 grammassa. Äidinmaidossa on keskimäärin vain 32 mg sadassa grammassa. Tässä nähdään ihmisen lapsen vähäisempi tarve verrattuna lehmän poikaseen. Tätä samaa 32 mg on esim. monessa hedelmässä ja vihanneksessa. Monessa on jopa enemmän. Kananmunassa on myös enemmän kuin äidinmaidossa. Kalsiumia on kutakuinkin joka raaka-aineessa. Joten jos syö jotenkin monipuolisesti niin ei ole pelkoa etteikö söisi määrällisesti tarpeeksi. Mutta, toinen asia on miten syöty kalsiumi imeytyy. Kalsiumin imeytymiseen liittyvät monet asiat, kuten D vitamiini, magnesiumi, fosfori, rasva (koska D on rasvaliukoinen vitamiini), ja jotkut B vitamiinit, jne.

Mitä kalsiumitablettiin tulee niin minä uskon että elimistö yleensäkään ei kykene mainittavasti hyödyntämään. Pikemmin tuo kalsiumi yksinään voi vahingoittaa kehon mineraalitasapainoa. Jos tabletin kalsiumi ei ole nimenomaan sellaista joka imeytyy niin se kalsiumi voi aiheuttaa ongelmia. Ja on todettu että hyvin harva kalsiumivalmiste imeytyy kuten pitäisi. Ruoan kalsiumi on paras.

Soijassa on kalsiumia, mutta soijasta kannattaa pysyä erossa. Se on hankala ruoka. Katso tästä http://www.soyonlineservice.co.nz/

Jos ei soijaa ole valmistettu oikein niin se vain alkaa tuottaa harmia. USAssa n. 18 prosenttia 8-vuotiasta tytöistä on jo kokenut ensimmäisen menkan. Tämä johtuu soijamaidosta. Siinä on todella paljon estrogeenia, ja syömällä väärin valmistettua soijaa, kuten kaupallista soijamaitoa, niin elimistön normaali hormoonitoiminta häiriintyy. Niissä maissa missä soijaa on perinteisesti syöty, kuten Japanissa, on tiedetty miten valmistaa sitä että sen harmilliset ominaisuudet neutraloituvat. He syövät soijansa paljolti maitohapatettuna. Maitohapatettuja soijatuotteita ovat mm. miso ja tempeh ja shoyu. Täällä myytävät kaupalliset soijatuotteet ovat pahimmasta päästä - soijamaito, soijajäätelö, soijajauhot jne.

Jos ei lapsi ole munalle allerginen niin suosittelen antaa luomumunia, löysäksi keitettyä. Siinä on valtavasti sellaisia ravinteita mitä tuon ikäinen kasvava lapsi tarvitsee. Mm. hyvälaatuista rasvaa, jota tuon ikäinen tarvitsee paljon jotta aivot kehittyisivät. Älä anna lapselle mitään valkosokeria, eikä mitään mikä sitä sisältää. Valkosokeri varastaa kalsiumia, ja B vitamiineja. Älä anna kaupan valmisruokia. Laita itse kaikki mitä annat lapselle. Älä keskityy liikaa kasvukäyrään, vaan keskity antamaan ravinteikasta ruokaa lapselle. Ja välttämään vahingolliset tuotteet, jotka eivät ansaitse tulla kutsutuksi ruoaksi. Opeta lasta pienestä pitäen juomaan vettä. Vältä antamasta mehua. Jos kuitenkin annat niin anna hyvin vähän, ja mieluiten omatekoista. Parempi on että lapsi syö kokonaisia hedelmiä ja marjoja kuin mehuja. Mehuissa ei ole mitään kuituja, ja paljon vitamiineja on tuhottu valmistuksessa.


H M G

HMG kirjoitti:

Hei. Ymmärrän huolestuneisuuttasi. Kalsiumi on tärkeä. Mutta, ihminen ei tarvitse määrällisesti niin paljon kalsiumia kuin monet sanovat. Monet antavat ymmärtää että pitäisi saada likemmäs 1000 mg päivässä kalsiumia. Ja että pitäisi juoda maitoa jotta tämä turvattaisiin. Totuus on se että Suomessa ja USAssa on eniten osteoporosia maailmassa, ja täällä käytetään eniten meijerituotteita. Sitten on olemassa kansoja esim. Afrikassa jotka eivät lainkaan käytä maitoa, ja joilla ei esiinny osteoporosia lainkaan. He saavat ruoastaan n. 500 mg kalsiumia ja jopa sen alle. He saavat täten aivan tarpeeksi kalsiumia eri ruoista, mm. kasviksista, hedelmistä, palkokasveista, viljoista jne. Ihminen ei kertakaikkiaan pienenä (vrt. 2 vuotias) tarvitse niin paljon kalsiumia kuin vasikka. Vertaa tähän asiaan: lehmän maidossa on n. 120 mg kalsiumia 100 grammassa. Äidinmaidossa on keskimäärin vain 32 mg sadassa grammassa. Tässä nähdään ihmisen lapsen vähäisempi tarve verrattuna lehmän poikaseen. Tätä samaa 32 mg on esim. monessa hedelmässä ja vihanneksessa. Monessa on jopa enemmän. Kananmunassa on myös enemmän kuin äidinmaidossa. Kalsiumia on kutakuinkin joka raaka-aineessa. Joten jos syö jotenkin monipuolisesti niin ei ole pelkoa etteikö söisi määrällisesti tarpeeksi. Mutta, toinen asia on miten syöty kalsiumi imeytyy. Kalsiumin imeytymiseen liittyvät monet asiat, kuten D vitamiini, magnesiumi, fosfori, rasva (koska D on rasvaliukoinen vitamiini), ja jotkut B vitamiinit, jne.

Mitä kalsiumitablettiin tulee niin minä uskon että elimistö yleensäkään ei kykene mainittavasti hyödyntämään. Pikemmin tuo kalsiumi yksinään voi vahingoittaa kehon mineraalitasapainoa. Jos tabletin kalsiumi ei ole nimenomaan sellaista joka imeytyy niin se kalsiumi voi aiheuttaa ongelmia. Ja on todettu että hyvin harva kalsiumivalmiste imeytyy kuten pitäisi. Ruoan kalsiumi on paras.

Soijassa on kalsiumia, mutta soijasta kannattaa pysyä erossa. Se on hankala ruoka. Katso tästä http://www.soyonlineservice.co.nz/

Jos ei soijaa ole valmistettu oikein niin se vain alkaa tuottaa harmia. USAssa n. 18 prosenttia 8-vuotiasta tytöistä on jo kokenut ensimmäisen menkan. Tämä johtuu soijamaidosta. Siinä on todella paljon estrogeenia, ja syömällä väärin valmistettua soijaa, kuten kaupallista soijamaitoa, niin elimistön normaali hormoonitoiminta häiriintyy. Niissä maissa missä soijaa on perinteisesti syöty, kuten Japanissa, on tiedetty miten valmistaa sitä että sen harmilliset ominaisuudet neutraloituvat. He syövät soijansa paljolti maitohapatettuna. Maitohapatettuja soijatuotteita ovat mm. miso ja tempeh ja shoyu. Täällä myytävät kaupalliset soijatuotteet ovat pahimmasta päästä - soijamaito, soijajäätelö, soijajauhot jne.

Jos ei lapsi ole munalle allerginen niin suosittelen antaa luomumunia, löysäksi keitettyä. Siinä on valtavasti sellaisia ravinteita mitä tuon ikäinen kasvava lapsi tarvitsee. Mm. hyvälaatuista rasvaa, jota tuon ikäinen tarvitsee paljon jotta aivot kehittyisivät. Älä anna lapselle mitään valkosokeria, eikä mitään mikä sitä sisältää. Valkosokeri varastaa kalsiumia, ja B vitamiineja. Älä anna kaupan valmisruokia. Laita itse kaikki mitä annat lapselle. Älä keskityy liikaa kasvukäyrään, vaan keskity antamaan ravinteikasta ruokaa lapselle. Ja välttämään vahingolliset tuotteet, jotka eivät ansaitse tulla kutsutuksi ruoaksi. Opeta lasta pienestä pitäen juomaan vettä. Vältä antamasta mehua. Jos kuitenkin annat niin anna hyvin vähän, ja mieluiten omatekoista. Parempi on että lapsi syö kokonaisia hedelmiä ja marjoja kuin mehuja. Mehuissa ei ole mitään kuituja, ja paljon vitamiineja on tuhottu valmistuksessa.


H M G

Lue lisää

Kiitos, sain tästä paljon arvokasta tietoa. Osa mainitsemistasi asioista meillä meneekin jo kuten neuvoit ja osa täytyy ottaa käyttöön. Neuvolassa asiaa kysyessäni sain vastauksen vähän mutu-pohjalta ja tukeuduttiin vain siihen kalkkitabletin voimaan, mitä tosiaan hiukan epäilin.

Uskon myös että ihmisen ja etenkin lapsen elimistö on viisas ja "ilmoittaa" mitä tarvii, kunhan vain huomaa kuunnella. Meillä tyttö nimittäin tykkää syödä kananmunaa todella paljon. Tosin on sitäkin vähän rajoitettu kolesterolin kohoamisen pelossa. Mutta näillä neuvoilla on hyvä jatkaa, kiitos.

Äiti kirjoitti:

Kiitos, sain tästä paljon arvokasta tietoa. Osa mainitsemistasi asioista meillä meneekin jo kuten neuvoit ja osa täytyy ottaa käyttöön. Neuvolassa asiaa kysyessäni sain vastauksen vähän mutu-pohjalta ja tukeuduttiin vain siihen kalkkitabletin voimaan, mitä tosiaan hiukan epäilin.

Uskon myös että ihmisen ja etenkin lapsen elimistö on viisas ja "ilmoittaa" mitä tarvii, kunhan vain huomaa kuunnella. Meillä tyttö nimittäin tykkää syödä kananmunaa todella paljon. Tosin on sitäkin vähän rajoitettu kolesterolin kohoamisen pelossa. Mutta näillä neuvoilla on hyvä jatkaa, kiitos.

Lue lisää

Ole hyvä. On ilo kuulla että osa asioista on jo kunnossa. Munien syöntiä ei tarvitse lapsen suhteen rajoittaa kolesterolin pelosta. Munan kolesteroli ei ole sinänsä vahingollista, vaan todella tarpeellinen ajatellen lapsen aivojen kehitystä. Kolesteroli on suuri osatekijä aivojen rakenteessa. Eläinperäisten ruokien (kuten munan) kolesteroli voi muuttua vahingolliseksi vain kun se oksidoituu, eli hapettuu. Tällöin syntyy nk. oxy-kolesterolia (eng. "oxy-cholesterol"). Tämä on ainoa ruoasta saatava kolesteroli mikä on vahingollista. Munan suhteen sitä voi syntyä jos munaa paistaa liian kovaa. Ja mahdollisesti jos liian kauan keittää munaa. Tästä syystä on otollisinta keittää muna löysäksi tai puolilöysäksi, tai nippa nappa kovaksi. On mielestäni turhaa keittää muna yli 6 minuttia. Itse keitän sitä 4-5 min., ja siitä tulee sopivan löysä, ei liian löysä, riippuen hieman munan koosta. Mutta mitä munan rajoittamiseen tulee niin sanoisin että pikemmin sitä tulisi rajoittaa ettei lapsi saa liian paljon proteiinia. Luin äsken eräästä kirjasta että liikaproteiinin saanti 2-5 vuotiaissa lapsissa ilmenee siten että räkä vuotaa nenästä usein. Tai yleensä on liman kanssa ongelmia. Uskon että tämä pätee eritoten sellaisiin lapsiin jotka saavat meijerimaitotuotteita. Kananmunan proteiini on parasta laatua mitä on olemassa. Vertailuissa aina verrataan munan proteiiniin, ja sen arvoksi annetaan 100 ja sitten muiden ruokien proteiinin laatu verrataan siihen. Munan proteiinista likemmäs 100 prosenttia imeytyy. Keltuaisessa on parempi proteiini kuin valkuaisessa. Ja keltuaisen proteiini imeytyy paremmin kuin valkuaisen. Olen lukenut että alle 2 vuotiaalle ei pitäisi syöttää munan valkuaista, koska siinä on joitakin aineita jotka estävät joidenkin aminohappojen imeytymistä niin pienissä lapsissa. Mutta 2 vuotiaille ja vanhemmille voi varmaankin huoletta syöttää koko muna. Kuten sanoin niin luomu-muna on terveellisin muna. Siinä on enemmän välttämättömiä rasvahappoja (nk. Omega 3 happoja) kuin tavallisissa munissa. Ja jos nyt kolesterolista puhutaan niin luomumunissa on hieman vähemmän sitä. Mutta kuten sanoin luomumunan kolesteroli on tarpeellinen pienelle lapselle. Ja ylipäänsä luomumuna on turvallisin ja terveellisin ja puhtain vaihtoehto, eritoten lapselle. Ajattelen että päivässä voi varmaan huoletta syöttää 2 puolilöysäksi keitettyä munaa lapselle. Näin jos ei muuta eläinperäistä proteiinia anna. Hyvä olisi ainakin yksi päivässä. Jos lihaa tai kalaa annat niin muista että nämä ovat hyvin proteiinipitoista ruokaa (yli 20 g. sadassa grammassa), joten älä anna liikaa kerralla lihaa/kalaa. Ja jos lihaa annat niin vältä valmisruokia kuten makkaraa. Jos katsot makkaran sisällysluetteloa niin siinä on aivan liian paljon sellaisia aineita joka ei kuulu 2 vuotiaan lapsen elimistöön, mm. E aineita ja joskus lisättyä glukoosia ja soijaa. Sama pätee kalaan, vältä eines-tyyppiset kalaruoat. Osta tuoretta lihaa tai kalaa ja valmista itse. Jos annat lapselle viljeltyä lohta niin anna hyvin vähän ja harvoin, koska viljellyn lohen (ja viljellyn kalan ylipäänsä) rasvahappokoostumus on huono. Siinä on liian paljon Omega 6 rasvahappoja suhteessa Omega 3 rasvahappoihin. Pitkän päälle Omega 6 happojen liikasaanti altistaa eri sairauksille ja tulehduksille. Luomumunissa on aika hyvä tuo Omega 3/Omega 6 suhdanne. Tavallisissa munissa on aivan liian paljon Omega 6.

Joskus ehkä haluat kokeilla antaa pelkästään munan keltuaista. Se kun on ravinteikkaampi ja helpommin sulaava. Jos näin teet niin voit antaa enemmän (määrällisesti) kuin jos antaisit kokonaisia munia. Lapsen suhteen sinun tulisi välttää antamasta tavallista pöytäsuolaa, joka on kutakuinkin puhdasta natriumkloridia, hieman lisättyä jodia mukana. Ja ylipäänsä välttää antamasta liikaa sellaista missä on lisättyä pöytäsuolaa. PAN suola on ehkä hieman parempi vaihtoehto, mutta sekin on paljolti pilalle raffinoitu tuote. Paras, ja samalla terveellinen, suola on raffinoimaton merisuola. Siinä on yli 80 eri mineraalia luonnollisessa muodossa. Aito raffinoimaton merisuola on väriltään hieman harmahtava, ei valkoinen niinkuin pöytäsuola. Raffinoimaton merisuola ei saa aikaan korkeaa verenpainetta, eikä saa aikaan nestekeräymää. Se ehkäisee suonenvetoja ja lihaskramppeja, ja auttaa ruoansulatusta, ja voi jopa ehkäistä ummetusta. Paljon muita hyviä ominaisuuksia sillä on. Joten sitä voit hieman ripotella lapsen ruokaan, eli sellaiseen joka yleensä vaatii hieman suolaa (kuten muna).

H M Granbacka

HMG kirjoitti:

Ole hyvä. On ilo kuulla että osa asioista on jo kunnossa. Munien syöntiä ei tarvitse lapsen suhteen rajoittaa kolesterolin pelosta. Munan kolesteroli ei ole sinänsä vahingollista, vaan todella tarpeellinen ajatellen lapsen aivojen kehitystä. Kolesteroli on suuri osatekijä aivojen rakenteessa. Eläinperäisten ruokien (kuten munan) kolesteroli voi muuttua vahingolliseksi vain kun se oksidoituu, eli hapettuu. Tällöin syntyy nk. oxy-kolesterolia (eng. "oxy-cholesterol"). Tämä on ainoa ruoasta saatava kolesteroli mikä on vahingollista. Munan suhteen sitä voi syntyä jos munaa paistaa liian kovaa. Ja mahdollisesti jos liian kauan keittää munaa. Tästä syystä on otollisinta keittää muna löysäksi tai puolilöysäksi, tai nippa nappa kovaksi. On mielestäni turhaa keittää muna yli 6 minuttia. Itse keitän sitä 4-5 min., ja siitä tulee sopivan löysä, ei liian löysä, riippuen hieman munan koosta. Mutta mitä munan rajoittamiseen tulee niin sanoisin että pikemmin sitä tulisi rajoittaa ettei lapsi saa liian paljon proteiinia. Luin äsken eräästä kirjasta että liikaproteiinin saanti 2-5 vuotiaissa lapsissa ilmenee siten että räkä vuotaa nenästä usein. Tai yleensä on liman kanssa ongelmia. Uskon että tämä pätee eritoten sellaisiin lapsiin jotka saavat meijerimaitotuotteita. Kananmunan proteiini on parasta laatua mitä on olemassa. Vertailuissa aina verrataan munan proteiiniin, ja sen arvoksi annetaan 100 ja sitten muiden ruokien proteiinin laatu verrataan siihen. Munan proteiinista likemmäs 100 prosenttia imeytyy. Keltuaisessa on parempi proteiini kuin valkuaisessa. Ja keltuaisen proteiini imeytyy paremmin kuin valkuaisen. Olen lukenut että alle 2 vuotiaalle ei pitäisi syöttää munan valkuaista, koska siinä on joitakin aineita jotka estävät joidenkin aminohappojen imeytymistä niin pienissä lapsissa. Mutta 2 vuotiaille ja vanhemmille voi varmaankin huoletta syöttää koko muna. Kuten sanoin niin luomu-muna on terveellisin muna. Siinä on enemmän välttämättömiä rasvahappoja (nk. Omega 3 happoja) kuin tavallisissa munissa. Ja jos nyt kolesterolista puhutaan niin luomumunissa on hieman vähemmän sitä. Mutta kuten sanoin luomumunan kolesteroli on tarpeellinen pienelle lapselle. Ja ylipäänsä luomumuna on turvallisin ja terveellisin ja puhtain vaihtoehto, eritoten lapselle. Ajattelen että päivässä voi varmaan huoletta syöttää 2 puolilöysäksi keitettyä munaa lapselle. Näin jos ei muuta eläinperäistä proteiinia anna. Hyvä olisi ainakin yksi päivässä. Jos lihaa tai kalaa annat niin muista että nämä ovat hyvin proteiinipitoista ruokaa (yli 20 g. sadassa grammassa), joten älä anna liikaa kerralla lihaa/kalaa. Ja jos lihaa annat niin vältä valmisruokia kuten makkaraa. Jos katsot makkaran sisällysluetteloa niin siinä on aivan liian paljon sellaisia aineita joka ei kuulu 2 vuotiaan lapsen elimistöön, mm. E aineita ja joskus lisättyä glukoosia ja soijaa. Sama pätee kalaan, vältä eines-tyyppiset kalaruoat. Osta tuoretta lihaa tai kalaa ja valmista itse. Jos annat lapselle viljeltyä lohta niin anna hyvin vähän ja harvoin, koska viljellyn lohen (ja viljellyn kalan ylipäänsä) rasvahappokoostumus on huono. Siinä on liian paljon Omega 6 rasvahappoja suhteessa Omega 3 rasvahappoihin. Pitkän päälle Omega 6 happojen liikasaanti altistaa eri sairauksille ja tulehduksille. Luomumunissa on aika hyvä tuo Omega 3/Omega 6 suhdanne. Tavallisissa munissa on aivan liian paljon Omega 6.

Joskus ehkä haluat kokeilla antaa pelkästään munan keltuaista. Se kun on ravinteikkaampi ja helpommin sulaava. Jos näin teet niin voit antaa enemmän (määrällisesti) kuin jos antaisit kokonaisia munia. Lapsen suhteen sinun tulisi välttää antamasta tavallista pöytäsuolaa, joka on kutakuinkin puhdasta natriumkloridia, hieman lisättyä jodia mukana. Ja ylipäänsä välttää antamasta liikaa sellaista missä on lisättyä pöytäsuolaa. PAN suola on ehkä hieman parempi vaihtoehto, mutta sekin on paljolti pilalle raffinoitu tuote. Paras, ja samalla terveellinen, suola on raffinoimaton merisuola. Siinä on yli 80 eri mineraalia luonnollisessa muodossa. Aito raffinoimaton merisuola on väriltään hieman harmahtava, ei valkoinen niinkuin pöytäsuola. Raffinoimaton merisuola ei saa aikaan korkeaa verenpainetta, eikä saa aikaan nestekeräymää. Se ehkäisee suonenvetoja ja lihaskramppeja, ja auttaa ruoansulatusta, ja voi jopa ehkäistä ummetusta. Paljon muita hyviä ominaisuuksia sillä on. Joten sitä voit hieman ripotella lapsen ruokaan, eli sellaiseen joka yleensä vaatii hieman suolaa (kuten muna).

H M Granbacka

Lue lisää

Meillä tytär tosiaan syö tuosta vain 2 kananmunaa ja kolmatta kun on vailla niin silloin yleensä olen rajoittanut, korkeintaan puolikkaan vielä olen antanut. Ei tosin joka aamu ole tällainen ruokavalio. Mutta oikein hyvä tietää että turhaan kehittelen ongelmaa kananmunasta.
Täytyy nyt vain aktiivisesti totuttaa häntä lisää marjojen ja vihannesten syöjäksi. Jostain syystä hän ei ole missään vaiheessa ollut varsinkaan marjojen ystävä. Nyt kelpaa jo mansikat. Poika meillä tyhjentää lähimetsän marjoista ihan tuosta vaan ja kaikki kirpeimmät laadut varsinkin (tyrni,puolukka,karviainen yms) ovat suosikkeja. Onko näin että vihreissä kasviksissa (esim parsakaali) on parhaiten kalsiumia? Mainitsit palkokasvit eli tarkoitat varmaankin herneitä ja papuja, mutta kuuluuko niihin vielä joku muu laatu?

Juomana hän mieluiten käyttääkin vettä ja se litran soijamaitopurkki menee noin viikossa ja osa siitä saattaa jopa kokkeloitua purkkiin eli onneksi käyttö on ollut aika vähäistä. Ruokahalu noin kaikkinensa hänellä on erittäin hyvä joten eiköhän niitä tarpeellisiakin aineita sinne mene. Meillä oli tässä hetki sitten keittiöremontti, jonka aikana jouduimme turvautumaan välillä myös eineksiin. Siinä yhteydessä ilokseni huomasin että eihän meillä lapset ole tottuneet niihin kun poika kysyi että "miksi äiti laitat mämmilaatikon mikroon?" kun jotain valmisruokaa aloin siellä lämmittämään.

Äiti kirjoitti:

Meillä tytär tosiaan syö tuosta vain 2 kananmunaa ja kolmatta kun on vailla niin silloin yleensä olen rajoittanut, korkeintaan puolikkaan vielä olen antanut. Ei tosin joka aamu ole tällainen ruokavalio. Mutta oikein hyvä tietää että turhaan kehittelen ongelmaa kananmunasta.
Täytyy nyt vain aktiivisesti totuttaa häntä lisää marjojen ja vihannesten syöjäksi. Jostain syystä hän ei ole missään vaiheessa ollut varsinkaan marjojen ystävä. Nyt kelpaa jo mansikat. Poika meillä tyhjentää lähimetsän marjoista ihan tuosta vaan ja kaikki kirpeimmät laadut varsinkin (tyrni,puolukka,karviainen yms) ovat suosikkeja. Onko näin että vihreissä kasviksissa (esim parsakaali) on parhaiten kalsiumia? Mainitsit palkokasvit eli tarkoitat varmaankin herneitä ja papuja, mutta kuuluuko niihin vielä joku muu laatu?

Juomana hän mieluiten käyttääkin vettä ja se litran soijamaitopurkki menee noin viikossa ja osa siitä saattaa jopa kokkeloitua purkkiin eli onneksi käyttö on ollut aika vähäistä. Ruokahalu noin kaikkinensa hänellä on erittäin hyvä joten eiköhän niitä tarpeellisiakin aineita sinne mene. Meillä oli tässä hetki sitten keittiöremontti, jonka aikana jouduimme turvautumaan välillä myös eineksiin. Siinä yhteydessä ilokseni huomasin että eihän meillä lapset ole tottuneet niihin kun poika kysyi että "miksi äiti laitat mämmilaatikon mikroon?" kun jotain valmisruokaa aloin siellä lämmittämään.

Lue lisää

Hei taas. Mitä munien syöntiin vielä... niin ajattelen että viisasta voisi olla jakaa se hieman, ellet jo sitä tee. Eli jos kaksi munaa annat päivässä niin anna yksi aamulla ja se toinen jollain myöhemmällä aterialla, esim. illalla. Täten pienempi proteiiniannos kerralla imeytyy mahdollisesti paremmin kuin isompi. Tai jos joskus kolmea annat niin jaa ne kolmelle eri aterialle. Kyllä tyttö vielä oppii syömään marjat (ja hedelmät) ja vihannekset. Hyvä kuulla että poika on marjojen ystävä. On sanottu jopa USAssa että meidän Pohjoismaiden marjat ovat maailman ravinteikkaimmat. Paljon parempia kuin esim. tuontihedelmät marketeissa. Mitä pohjoisempaan Suomea mennään niin sitä enemmän niissä on esim. C vitamiinia. Ja ylipäänsä marjamme päihittävät tuontihedelmiä mitä C vitamiinin määrään tulee. Ja marjamme sisältävät paljon tärkeitä antioksidantteja ja muita sellaisia tärkeitä ja hyödyllisiä mikroravinteita.

Se on totta yleisesti ottaen että vihreät kasvikset (ja syötävät villit kasvit kuten nokkonen) sisältävät runsaasti kalsiumia. Muistaakseni myös kaalit. Tässä minulla kirjastosta lainattu kirja "Ruokien ravintoainesisältö". Parsakaali tämän mukaan sisältää 48 mg kalsiumia/100 g. Eli aika hyvin, enemmän kuin äidinmaidossa. Mitä kaaliin yleensä tulee niin joillakin kaali voi aiheuttaa hieman vatsavaivoja. Se on hieman vaikeasti sulaava, verrattuna joihinkin muihin vihanneksiin. Jos ilmenee tytössä jonkinlaisia vatsavaivoja (kaasua tms.) kaalia syötäessä niin voit yrittää antaa (hellävaraisesti) keitettynä. Kaalia tulisi aina muistaa pureskella huolellisesti jotta minimoitaisiin sulatusongelmia. Tästä syystä monet kansat ovat perinteisesti maitohapattaneet kaalia, vrt. hapankaali. Hapankaali on paras tapa syödä kaalia. Hapankaali on helposti sulaava, ja se sisältää runsaasti vatsan kannalta terveellisiä maitohappobakteereja. Se pitää suoliston ja suolen kunnossa. Opeta tyttöä (ja poikaa myös) pienestä pitäen syömään maitohapatettuja vihanneksia kuten kaalta. Se voi alussa olla happaman tuntuinen mutta he tottuvat. Tämä happamuus ei ole mitään haitallista. Hapankaalissa on saman kirjan mukaan 42 mg kalsiumia. Hapankaali syötynä yhdessä jonkun proteiinipitoisen (kuten muna, kala, liha) ruoan kanssa edistää proteiinin sulaamista. Hapankaali on periaatteessa esi-sulatettu aika pitkälti, joten se ei vaadi elimistöltä melkein mitään ponnisteluja sen sulaamiseen vatsassa. Suosi aina kotimaista hapankaalta. Ulkolaiset ovat useimmiten pastöroituja, mikä heikentää niiden ravintoarvoa. Vihreät kasvikset ja syötävät kasvit ovat hyvä verelle, ja myös puhdistavat sitä. Niissä on runsaasti klorofyllia (lehtivihreä), joka on terveellinen aine. Tilli ja persilja ovat hyvinkin kalsiumipitoisia, ja tosi ravinteikkaita.

Jos annat porkkanaa niin anna useimmiten keitettyä kun tyttö on vielä näin nuori, vaikkapa voisulan kanssa. Ajan myötä lisää raa'n porkkanan määrää.

Palkokasveilla tarkoitin nimenomaan herneitä ja papuja, joita on monia eri sortteja. Itse lasken samaan ryhmään myös linssit. Palkokasveja on mm. sokeriherneitä, kikherneitä, mungpapuja, soijapapuja (en suosittele kuin maitohapatettuja ja pienissä määrin), punaisia ja vihreitä linssejä, jne. Palkokasveja voi myös idättää, jolloin ne ovat ravinteikkaimmillaan. Idättämisessä syntyy C vitamiinia mitä niissä ei muutoin ole. Ja B vitamiinit myös lisääntyvät. Ja tietyt sulaamista haittaavat aineet (mm. trypsiini-inhibittorit) neutraloituvat. Jos keität palkokasveja niin muista aina liottaa merisuolavedessä monta tuntia ennen keittämistä. Pussissa lukee yleensä ohjeet että kuinka kauan liottaa ja keittää. Mutta että merisuolavedessä, koska silloin paljolti neutraloituvat nuo (proteiinien) sulaamista haittaavat aineet.

Hyvä että lapsi mieluiten juo vettä. Ja suosittelen vahvasti kaiken kaupallisen soijan pois jättämistä. Huomaa että soijaa on tungettu myös moniin valmisruokiin. Esim. tässä hiljattain huomasin että nakkeihin oli tungettu tuota "soijaproteiinituotetta". Joten ylipäänsä valmisruokia/eineksiä kannattaa välttää.

Vielä mitä mikroon tulee niin sanoisin että sitä kohtaan saa olla kriittinen. Olen lukenut joitakin artikkeleita jotka varoittavat siitä. Tässä pari

http://www.mercola.com/article/microwave/hazards.htm
http://www.mercola.com/article/microwave/hazards2.htm


H M Granbacka

HMG kirjoitti:

Hei taas. Mitä munien syöntiin vielä... niin ajattelen että viisasta voisi olla jakaa se hieman, ellet jo sitä tee. Eli jos kaksi munaa annat päivässä niin anna yksi aamulla ja se toinen jollain myöhemmällä aterialla, esim. illalla. Täten pienempi proteiiniannos kerralla imeytyy mahdollisesti paremmin kuin isompi. Tai jos joskus kolmea annat niin jaa ne kolmelle eri aterialle. Kyllä tyttö vielä oppii syömään marjat (ja hedelmät) ja vihannekset. Hyvä kuulla että poika on marjojen ystävä. On sanottu jopa USAssa että meidän Pohjoismaiden marjat ovat maailman ravinteikkaimmat. Paljon parempia kuin esim. tuontihedelmät marketeissa. Mitä pohjoisempaan Suomea mennään niin sitä enemmän niissä on esim. C vitamiinia. Ja ylipäänsä marjamme päihittävät tuontihedelmiä mitä C vitamiinin määrään tulee. Ja marjamme sisältävät paljon tärkeitä antioksidantteja ja muita sellaisia tärkeitä ja hyödyllisiä mikroravinteita.

Se on totta yleisesti ottaen että vihreät kasvikset (ja syötävät villit kasvit kuten nokkonen) sisältävät runsaasti kalsiumia. Muistaakseni myös kaalit. Tässä minulla kirjastosta lainattu kirja "Ruokien ravintoainesisältö". Parsakaali tämän mukaan sisältää 48 mg kalsiumia/100 g. Eli aika hyvin, enemmän kuin äidinmaidossa. Mitä kaaliin yleensä tulee niin joillakin kaali voi aiheuttaa hieman vatsavaivoja. Se on hieman vaikeasti sulaava, verrattuna joihinkin muihin vihanneksiin. Jos ilmenee tytössä jonkinlaisia vatsavaivoja (kaasua tms.) kaalia syötäessä niin voit yrittää antaa (hellävaraisesti) keitettynä. Kaalia tulisi aina muistaa pureskella huolellisesti jotta minimoitaisiin sulatusongelmia. Tästä syystä monet kansat ovat perinteisesti maitohapattaneet kaalia, vrt. hapankaali. Hapankaali on paras tapa syödä kaalia. Hapankaali on helposti sulaava, ja se sisältää runsaasti vatsan kannalta terveellisiä maitohappobakteereja. Se pitää suoliston ja suolen kunnossa. Opeta tyttöä (ja poikaa myös) pienestä pitäen syömään maitohapatettuja vihanneksia kuten kaalta. Se voi alussa olla happaman tuntuinen mutta he tottuvat. Tämä happamuus ei ole mitään haitallista. Hapankaalissa on saman kirjan mukaan 42 mg kalsiumia. Hapankaali syötynä yhdessä jonkun proteiinipitoisen (kuten muna, kala, liha) ruoan kanssa edistää proteiinin sulaamista. Hapankaali on periaatteessa esi-sulatettu aika pitkälti, joten se ei vaadi elimistöltä melkein mitään ponnisteluja sen sulaamiseen vatsassa. Suosi aina kotimaista hapankaalta. Ulkolaiset ovat useimmiten pastöroituja, mikä heikentää niiden ravintoarvoa. Vihreät kasvikset ja syötävät kasvit ovat hyvä verelle, ja myös puhdistavat sitä. Niissä on runsaasti klorofyllia (lehtivihreä), joka on terveellinen aine. Tilli ja persilja ovat hyvinkin kalsiumipitoisia, ja tosi ravinteikkaita.

Jos annat porkkanaa niin anna useimmiten keitettyä kun tyttö on vielä näin nuori, vaikkapa voisulan kanssa. Ajan myötä lisää raa'n porkkanan määrää.

Palkokasveilla tarkoitin nimenomaan herneitä ja papuja, joita on monia eri sortteja. Itse lasken samaan ryhmään myös linssit. Palkokasveja on mm. sokeriherneitä, kikherneitä, mungpapuja, soijapapuja (en suosittele kuin maitohapatettuja ja pienissä määrin), punaisia ja vihreitä linssejä, jne. Palkokasveja voi myös idättää, jolloin ne ovat ravinteikkaimmillaan. Idättämisessä syntyy C vitamiinia mitä niissä ei muutoin ole. Ja B vitamiinit myös lisääntyvät. Ja tietyt sulaamista haittaavat aineet (mm. trypsiini-inhibittorit) neutraloituvat. Jos keität palkokasveja niin muista aina liottaa merisuolavedessä monta tuntia ennen keittämistä. Pussissa lukee yleensä ohjeet että kuinka kauan liottaa ja keittää. Mutta että merisuolavedessä, koska silloin paljolti neutraloituvat nuo (proteiinien) sulaamista haittaavat aineet.

Hyvä että lapsi mieluiten juo vettä. Ja suosittelen vahvasti kaiken kaupallisen soijan pois jättämistä. Huomaa että soijaa on tungettu myös moniin valmisruokiin. Esim. tässä hiljattain huomasin että nakkeihin oli tungettu tuota "soijaproteiinituotetta". Joten ylipäänsä valmisruokia/eineksiä kannattaa välttää.

Vielä mitä mikroon tulee niin sanoisin että sitä kohtaan saa olla kriittinen. Olen lukenut joitakin artikkeleita jotka varoittavat siitä. Tässä pari

http://www.mercola.com/article/microwave/hazards.htm
http://www.mercola.com/article/microwave/hazards2.htm


H M Granbacka

Lue lisää

Minulla todettiin 2:ssa nikamassa osteoporoosilöydös
Luin näitä HMG:nerittäin valaisevia ja hyvin perusteltuja kommentteja.

Olen käyttänyt kuivattua nokkosta(itse kerättyä vanhalta metsittyneeltä pellolta)
Paljonko kuivattua nokkosta voi syödä päivässä?
Kannattaako ostaa LIDLISTÄ saksalaista hapankaalia
vai onko se kuumennettua ja pilalle käsiteltyä

Lääkäri ehdotti osteoporoosilääkitystä muutamaksi vuodeksi(jotain happoa 1 tabl./viikko on kallista ja sivuvaikutuksena saattaa olla jotain vatsaongelmia..haavoja..)
Lääkkeellä pitäisi olla luustoa vahvistava vaikutus

Elikkä kannattaisiko osteoporoosia hoitaa mieluummin oikealla ruokavaliolla..
-hiivaton leipä
-hapankaali
-nokkonen
-marjat,hedelmät,vihannekset
-kananmuna
Koska imeytyvän kalkin määrä on ratkaiseva,elikkä calsium tabl. syönnistä ei välttis ole hyötyä,vaikka lääkärit niin väittää!

HMG kirjoitti:

Ole hyvä. On ilo kuulla että osa asioista on jo kunnossa. Munien syöntiä ei tarvitse lapsen suhteen rajoittaa kolesterolin pelosta. Munan kolesteroli ei ole sinänsä vahingollista, vaan todella tarpeellinen ajatellen lapsen aivojen kehitystä. Kolesteroli on suuri osatekijä aivojen rakenteessa. Eläinperäisten ruokien (kuten munan) kolesteroli voi muuttua vahingolliseksi vain kun se oksidoituu, eli hapettuu. Tällöin syntyy nk. oxy-kolesterolia (eng. "oxy-cholesterol"). Tämä on ainoa ruoasta saatava kolesteroli mikä on vahingollista. Munan suhteen sitä voi syntyä jos munaa paistaa liian kovaa. Ja mahdollisesti jos liian kauan keittää munaa. Tästä syystä on otollisinta keittää muna löysäksi tai puolilöysäksi, tai nippa nappa kovaksi. On mielestäni turhaa keittää muna yli 6 minuttia. Itse keitän sitä 4-5 min., ja siitä tulee sopivan löysä, ei liian löysä, riippuen hieman munan koosta. Mutta mitä munan rajoittamiseen tulee niin sanoisin että pikemmin sitä tulisi rajoittaa ettei lapsi saa liian paljon proteiinia. Luin äsken eräästä kirjasta että liikaproteiinin saanti 2-5 vuotiaissa lapsissa ilmenee siten että räkä vuotaa nenästä usein. Tai yleensä on liman kanssa ongelmia. Uskon että tämä pätee eritoten sellaisiin lapsiin jotka saavat meijerimaitotuotteita. Kananmunan proteiini on parasta laatua mitä on olemassa. Vertailuissa aina verrataan munan proteiiniin, ja sen arvoksi annetaan 100 ja sitten muiden ruokien proteiinin laatu verrataan siihen. Munan proteiinista likemmäs 100 prosenttia imeytyy. Keltuaisessa on parempi proteiini kuin valkuaisessa. Ja keltuaisen proteiini imeytyy paremmin kuin valkuaisen. Olen lukenut että alle 2 vuotiaalle ei pitäisi syöttää munan valkuaista, koska siinä on joitakin aineita jotka estävät joidenkin aminohappojen imeytymistä niin pienissä lapsissa. Mutta 2 vuotiaille ja vanhemmille voi varmaankin huoletta syöttää koko muna. Kuten sanoin niin luomu-muna on terveellisin muna. Siinä on enemmän välttämättömiä rasvahappoja (nk. Omega 3 happoja) kuin tavallisissa munissa. Ja jos nyt kolesterolista puhutaan niin luomumunissa on hieman vähemmän sitä. Mutta kuten sanoin luomumunan kolesteroli on tarpeellinen pienelle lapselle. Ja ylipäänsä luomumuna on turvallisin ja terveellisin ja puhtain vaihtoehto, eritoten lapselle. Ajattelen että päivässä voi varmaan huoletta syöttää 2 puolilöysäksi keitettyä munaa lapselle. Näin jos ei muuta eläinperäistä proteiinia anna. Hyvä olisi ainakin yksi päivässä. Jos lihaa tai kalaa annat niin muista että nämä ovat hyvin proteiinipitoista ruokaa (yli 20 g. sadassa grammassa), joten älä anna liikaa kerralla lihaa/kalaa. Ja jos lihaa annat niin vältä valmisruokia kuten makkaraa. Jos katsot makkaran sisällysluetteloa niin siinä on aivan liian paljon sellaisia aineita joka ei kuulu 2 vuotiaan lapsen elimistöön, mm. E aineita ja joskus lisättyä glukoosia ja soijaa. Sama pätee kalaan, vältä eines-tyyppiset kalaruoat. Osta tuoretta lihaa tai kalaa ja valmista itse. Jos annat lapselle viljeltyä lohta niin anna hyvin vähän ja harvoin, koska viljellyn lohen (ja viljellyn kalan ylipäänsä) rasvahappokoostumus on huono. Siinä on liian paljon Omega 6 rasvahappoja suhteessa Omega 3 rasvahappoihin. Pitkän päälle Omega 6 happojen liikasaanti altistaa eri sairauksille ja tulehduksille. Luomumunissa on aika hyvä tuo Omega 3/Omega 6 suhdanne. Tavallisissa munissa on aivan liian paljon Omega 6.

Joskus ehkä haluat kokeilla antaa pelkästään munan keltuaista. Se kun on ravinteikkaampi ja helpommin sulaava. Jos näin teet niin voit antaa enemmän (määrällisesti) kuin jos antaisit kokonaisia munia. Lapsen suhteen sinun tulisi välttää antamasta tavallista pöytäsuolaa, joka on kutakuinkin puhdasta natriumkloridia, hieman lisättyä jodia mukana. Ja ylipäänsä välttää antamasta liikaa sellaista missä on lisättyä pöytäsuolaa. PAN suola on ehkä hieman parempi vaihtoehto, mutta sekin on paljolti pilalle raffinoitu tuote. Paras, ja samalla terveellinen, suola on raffinoimaton merisuola. Siinä on yli 80 eri mineraalia luonnollisessa muodossa. Aito raffinoimaton merisuola on väriltään hieman harmahtava, ei valkoinen niinkuin pöytäsuola. Raffinoimaton merisuola ei saa aikaan korkeaa verenpainetta, eikä saa aikaan nestekeräymää. Se ehkäisee suonenvetoja ja lihaskramppeja, ja auttaa ruoansulatusta, ja voi jopa ehkäistä ummetusta. Paljon muita hyviä ominaisuuksia sillä on. Joten sitä voit hieman ripotella lapsen ruokaan, eli sellaiseen joka yleensä vaatii hieman suolaa (kuten muna).

H M Granbacka

Lue lisää

Aika höpötystä ettei raffinoimaton merisuola nosta verenpainetta liiallisesti käytettynä. Sehän on myös enimmäkseen natriumkloridia. Tämä Granbackahan puhuu ihan lööperiä.