Mistä johtuu että paperitehtaat saavat sähköä
1-2 senttiä/KWH kun tavalliset ihmiset joutuvat
maksamaan 5-10 kertaa enemmän. Vihreät voisivat
kiinnittää enemmän huomiota myös paperitehtaiden energiataseeseen, mm. sali-ilmastoinneissa ei käytetä lämmöntalteenottoa ym.
Sensijaan te vihreät olette enemmän kiinnostuneita
mummon makuhuoneen lämpötilasta. Teidän pitäisi
herätä ruususen unestanne, laskekaa huviksenne
paljonko energiaa tuodaan sähkönä ja polttoaineina
jollekkin paperitehtaalle ja vähentää siitä mahdollinen kaukolämmön tuotto niin saatte viivan alle järkyttäviä lukemia.
1-2 senttiä/KWH kun tavalliset ihmiset joutuvat
maksamaan 5-10 kertaa enemmän. Vihreät voisivat
kiinnittää enemmän huomiota myös paperitehtaiden energiataseeseen, mm. sali-ilmastoinneissa ei käytetä lämmöntalteenottoa ym.
Sensijaan te vihreät olette enemmän kiinnostuneita
mummon makuhuoneen lämpötilasta. Teidän pitäisi
herätä ruususen unestanne, laskekaa huviksenne
paljonko energiaa tuodaan sähkönä ja polttoaineina
jollekkin paperitehtaalle ja vähentää siitä mahdollinen kaukolämmön tuotto niin saatte viivan alle järkyttäviä lukemia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ketkäs ne suurimmat sähkövoimalaitokset (vesi&ydin) omistavat? Aivan. Suurimmat omistajat ovat: Teollisuuden Voima ja Pohjolan Voima.
75% sellu- ja paperitehtaan lämpöenergiantarpeesta toteutetaan prosessista saatavalla kierrätyspolttoaineella. Teräs- ja kuparitehtaat ovat sähkön suhteen energiaomavaraisia, myyvät jopa ulos. Kaikki edellämainitut tuottavat lämpöenergiaa, jota toimitetaan tehtaalta ulos kaukolämpönä. Ainoastaan (suurinta osaa) ydinvoimalaitoksien ja Haapajärven turvevoimalan (kokonaisuudessaan)(miljardi-investointi tämäkin) lauhdelämpöä ei myydä kaukolämpönä, koska asiakasta ei ole.
Pointti on siinä, jos Suureen paperitehdasyksikköön tuodaan sähköä 200-350MW,
ja lämpöä lisäksi lähes toinen mokoma, niin
ottamalla siitä pois tuotettu kaukolämpö vaikkapa 10-30MW saadaan se energiamäärä mikä menee taivaan tuuliin ja vesistöön.
Metsäteollisuus kyllä mainostaa mielellään "kierrätyspolttoaineitaan" mutta tehtaiden energiataseet on aivan järjttömiä.
Ja syynä lienee halpa energian hinta!
"ottamalla siitä pois tuotettu kaukolämpö vaikkapa 10-30MW saadaan se energiamäärä mikä menee taivaan tuuliin ja vesistöön. "
Onkohan YVA:ssa huomioitu tuota ynpäristöhaittaa. Energiatase on järjetön, jos kaukolämmölle ei ole käyttäjää. Ongelma on siinä, että kaikkea lämpöä ei voi muuttaa sähköksi. Parhaaseen suoritukseen tässäkin suhteessa pitäisi kuitenkin pyrkiä.
Kansaneläkerahoilla on rahoitettu ilman korkoa voimalaitosrakennelmia aikoinaan, siis meidän rahoillamme. Missä on tulos? Sitten valtio on luovuttanut osakkuutensa yksityisille jotka nyt kylpevät edullisessa sähkössään! Jakeluyhtiöt kaappaavat hirmuisia voittoja välistä vetäen! Vai oleteko kuulleet jakeluyhtiöstä jolla menisi huoniosti? Ne ovat apteekkien kanssa samoilla kalkkiviivoilla! Vesivoiman tuotantokustannuksen ovat aivan hävivän vähäiset, koska ebergia on lähes ilmaista! Se energia vedestä ja on tavallaam valtion ja meidän omistamaa! Näin sen tuumailen? Vai olenkos jälleen väärässä?
tuotannossa yhtä tuotettua tonnia kohti massasta on poistettava 10 tonnia vettä (noin ylimalkaisesti). Totta kai tämä vaatii huomattavia määriä energiaa. Sellutehdas saa tämän energian kuoren ja ligniinin poltosta, joten se ei tarvitse ulkopuolista energiaa, vaan voi myydä ylimääräistä energiaa ulos. Eli yksinkertaistaen: Sellutehtaaseen tuotu puu tuottaa sekä sellun että energian sellun valmistukseen. Jos tässä on jotakin järjetöntä, niin se, että systeemi toimii jarjettömän hyvin.
Tämä on myös ainoa taloudellisesti kannattava tapa käyttää puuta suurimuotoiseen energiantuotantoon. Hakevoimalat ovat soodakattilaan verrattuna silkkaa näpertelyä, sopivat lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen.
Olet oikeassa. Paperitehtailla vain on suuret puolestapuhujansa.
ja näin saavat sähkönsä halvemmalla. Koska energiaverotuksemme on ohjattu siten, että se suosii teollisuutta ja ei uusiutuvia energiamuotoja, saavat firmat ns. kiristysaseman. Vievät tuotantonsa muualle, jos hinnat nousevat.