TOINEN TEORIA
Glasgow: n ilmastokokous jäi närästämään. Tavoitteet olivat kyllä hyviä, mutta mikä on länsimaiden huolenaihe? Ei ilmastomuutos, sillä varakkaat valtiot ovat enemmän kuin kykeneviä mukautumaan muutoksiin. Eikä yksikään länsivalta ole aikaisemmin ollut erityisen kiinnostunut Aasian tai Afrikan maiden asioista, mitä nyt ideologioista. Samassa voisi huomioida kehittyvien maiden nikottelun sopimusta kohtaan. Jos ilmastonmuutos koskee heitä eniten, miksi he eivät ole kaikkein aktiivisimpia esittämään vaatimuksia?
Menköön salaliittoteorioiden piikkiin, mutta mielestäni koko ilmastonmuutoksen torjunnan taustalla on huoli halvasta tuotannosta ja Kiinasta.
Aasian vaurastuminen fossiilisten polttoaineiden turvin huolestuttaa länsivaltoja. Mitä käy, kun esimerkiksi Kiina tai Intia vaurastuvat niin paljon, ettei niillä ole tarvetta hikipajateollisuudelle, joka on länsimaisen kulutusyhteiskunnan elinehto? Tiedämme kyllä, miten rahallisesti kannattamatonta laajamittaisen työvoiman käyttö on yrityksille vaikkapa suomessa. Jos Aasian työvoimakustannuksen lähtevät kovaan nousuun, mikä eteen? Ehkäpä Saharan eteläpuoleisen Afrikan uudelleenvaltaus?
Euroopan hiili- ja teräsunioni luotiin aikanaan takaamaan rauha Euroopassa. Oli helppoa huomata, mikä maa (Saksa) valmistautuu sotaan, kun hiilen ja teräksen kysyntä alkoi kasvaa. Vaikka Kiina onkin heittänyt erilaisia liitoumia suuntaan jos toiseenkin, se voi kasvattaa valtiotaan kaikessa rauhassa ilman naapurivaltioiden valvontaa. Kiina kasvattaa sotilaallista valtaansa, joka pohjautuu energialähtökohtaisesti fossiilisille polttoaineille. Juuri tätä kehitystä länsivallat tahtovat hillitä ilmastonmuutokseen vedoten.
Entäpä Suomi? Isot edellä, pienet perässä. Iittalan lasin ja Marimekon tuotteissakin lukee `Made in China`. Niin lukee myös perussuomalaisen puolueen lippiksessä.
- Ex-Persu
Glasgow: n ilmastokokous jäi närästämään. Tavoitteet olivat kyllä hyviä, mutta mikä on länsimaiden huolenaihe? Ei ilmastomuutos, sillä varakkaat valtiot ovat enemmän kuin kykeneviä mukautumaan muutoksiin. Eikä yksikään länsivalta ole aikaisemmin ollut erityisen kiinnostunut Aasian tai Afrikan maiden asioista, mitä nyt ideologioista. Samassa voisi huomioida kehittyvien maiden nikottelun sopimusta kohtaan. Jos ilmastonmuutos koskee heitä eniten, miksi he eivät ole kaikkein aktiivisimpia esittämään vaatimuksia?
Menköön salaliittoteorioiden piikkiin, mutta mielestäni koko ilmastonmuutoksen torjunnan taustalla on huoli halvasta tuotannosta ja Kiinasta.
Aasian vaurastuminen fossiilisten polttoaineiden turvin huolestuttaa länsivaltoja. Mitä käy, kun esimerkiksi Kiina tai Intia vaurastuvat niin paljon, ettei niillä ole tarvetta hikipajateollisuudelle, joka on länsimaisen kulutusyhteiskunnan elinehto? Tiedämme kyllä, miten rahallisesti kannattamatonta laajamittaisen työvoiman käyttö on yrityksille vaikkapa suomessa. Jos Aasian työvoimakustannuksen lähtevät kovaan nousuun, mikä eteen? Ehkäpä Saharan eteläpuoleisen Afrikan uudelleenvaltaus?
Euroopan hiili- ja teräsunioni luotiin aikanaan takaamaan rauha Euroopassa. Oli helppoa huomata, mikä maa (Saksa) valmistautuu sotaan, kun hiilen ja teräksen kysyntä alkoi kasvaa. Vaikka Kiina onkin heittänyt erilaisia liitoumia suuntaan jos toiseenkin, se voi kasvattaa valtiotaan kaikessa rauhassa ilman naapurivaltioiden valvontaa. Kiina kasvattaa sotilaallista valtaansa, joka pohjautuu energialähtökohtaisesti fossiilisille polttoaineille. Juuri tätä kehitystä länsivallat tahtovat hillitä ilmastonmuutokseen vedoten.
Entäpä Suomi? Isot edellä, pienet perässä. Iittalan lasin ja Marimekon tuotteissakin lukee `Made in China`. Niin lukee myös perussuomalaisen puolueen lippiksessä.
- Ex-Persu
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos ruuan tuotanto etelän maissa romahtaa kuivuuden seurauksena, myös Suomeen voi tulla nälänhätä.
Nykyisellään, kyllä. Toki suomessa satokausi pitenee, mutta paljon täytyy tehdä, että omavaraisuus saavutetaan viljantuotannossa. Mikään ei kuitenkaan pysty pitämään nälkäisten laumoja poissa pohjoisesta.
Joskus 70-luvulla oli voivuoria ja kai muitakin vuoria ihan omasta takaa.
Ehkä jokin on kääntänyt maanviljelyn kannattamattomaksi, joka tuntuu kummalliselta.
Onkohan asiaa tutkittu ?
Onkohan maanviljelyn menetelmät muuttuneet niin että ne eivät toimi kuin kaupallisilla lannoitteilla ja lisäaineilla, tai erilaisten viljelyn oheiskulujen kasvu on jo haitaksi, joka vähentää kannattavuutta.
Epäiltävä on muuttoliikkeen suuntaa, ehkä sitä on enemmän toisiin suuntiin.
Luin juuri hesarista, että sotateollisuuden päästöt ovat jopa kuuden prosentin luokkaa. Toki ne jätetään kaikkien ilmastosopimusten ulkopuolelle. Jos maailmalla kiehuu, kasvavat sotateollisuuden päästöt. Toisin sanoen, mikään ei muutu.