Breitenfeltin taistelusta 1631 Pultavaan 1709, siis vain 78 vuotta eli su urvallan eliniäksi kovin vähän. Niin päättyi Ruotsin sotahulluus kuin kanan lento, syynä Suomen miesten loppuminen. Niin kauan Ruotsin kelpasi rehvastella kuin Suomessa riitti miehiä tapettaviksi mutta sitten loppui. Ruotsi siis kirjaimellisesti soti viimeiseen suomalaiseen saakka.
Lyhyt oli Ruotsin suurvaltakausi, kestettyään
Anonyymi
3584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Jävla Härregud
Ruotsin "suurvaltakausi" perustui keskusjohtoisen eli yksinvaltaisen kuninkuuden ja hallituksen kykyyn puristaa pienestä väestöstä kaikki irti sotatilanteissa.Lisäksi otettiin runsaasti velkaa.
Kansallinen sotavoima oli suuri ja paljon palkkajoukkoja halvempi sekä luotettava.
Suomen voimavaroilla oli aika vähäinen osa,sillä suomalaisten joukkojen taistelukykyä pidettiin heikkona.Poikkeuksia oli.
Ruotsi toki jatkoi sotimista 1700-luvulla,mutta menestys oli heikko ja erityisesti sota Venäjää vastaan 1735 ja sitten Suomen sota päättyivät katastrofeihin. Suomalaiset joukot olivat niissä keskeisissä rooleissa ja pärjäsivät vasta Vänrikki Stoolin tarinoissa.
Napoleonin marsalkka Bonaparte tajusi Ruotsin voimavarat oikein ja lopetti sotimisen Venäjän kanssa kerralla 1812. Esimerkiksi Norjan eroaminen hyväksyttiin mutinoitta.
-----sillä suomalaisten joukkojen taistelukykyä pidettiin heikkona------
Vale, päinvastoin. Mistä ja miten muuten olisi tullut Hakkapeliittojen hurja maine ?
Hakkapeliittojen maine on pelkkä taru. Se syntyi 1800-luvulla Topeliuksen Välskärin kertomuksista ja niistä inspiroituneissa seikkailukirjoissa.
Ruotsin ratsuväen paras yksikkö oli muuan ruotsalainen rykmentti, mutta kyllä suomalainenkin ratsuväki kunnostautui sitkeydellään. Se kärsi raskaita tappioita. Vuonna 1634 rykmentit muodostettiin kokonaan uudestaan.
Oliko Bonaparte hiukan hidas, kun lopetti sotimisen vasta 1812? Ruotsi ja Venäjä kun olivat solmineet rauhan jo 1809.
Hakkapeliittojen maine ei ollut pelkkää tarua. He olivat Smoolannin ratsuväen ohella Ruotsin ratsuväen eliittiä, jota pelättiin ympäri Keski-Eurooppaa. Tämä ei ollut sattumaa, sillä sekä Etelä-Suomi että Smoolanti olivat alueita, joissa oli suhteellisen vähän suuria aateliskartanoita ja paljon vauraita keskikokoisia talonpoikaiskartanoita, jotka saivat verovapauden lähettämällä sotaan miehen ja hevosen varusteineen. Vapaaehtoisia ratsumiehiksi oli yleensä enemmän kuin tarvittiin.
Kun Kaarle X lähti Roskildeen neuvottelemaan rauhasta Tanskan kanssa, niin hän otti mukaansa vain luotettavimpia sotilaitaan. Nimittäin 300 suomalaista hakkapeliittaa.
Anteeksi vain,kyseessä oli siis Ranskan marsalkka Bernadotte.
Hän teki Ruotsin kruunprinssinä Venäjän keisarin kanssa 1812 ns.Koiviston sopimuksen,jossa luopui Suomesta ja sai tilalle Norjan.
Siihen loppuivat Ruotsin sodat Venäjän kanssa.
Tuota tarua on turha tarjota Keski-Eurooppaan. Mikään ei estä uskomasta siihen täällä Pohjolassa.
Kyllä tänne taruja mahtuu.
Pieni määrä johtui siitä,ettäneuvottelu käytiin ruhtinaiden,ei sotilaiden välillä.
300 ratsukkoa oli myös helpohko huoltaa.
Kuninkaan luottamus ei vielä merkitse, että suomalaiset olisivat olleet tunnettuja Keski-Euroopassa. Heitä oli taisteluvahvuudessa yleensä 500 -1 000. Ruotsilla oli ratsuväkeä tilanteesta riippuen 10 000 -20 000,pääosa saksalaisia.
Saitpa monta virhettä yhteen viestiin!
Tavallisesti Ruotsin suurvalta-ajaksi lasketaan vuodet Stolbovan rauhasta Kaarle XII:n kuolemaan eli 1617-1718.
Siis 100 ja yksi vuotta.
Liivinmaa liitettiin Ruotsiin vasta 1629 ja Skåne, Hallanti ja Bohuslän vasta 1658.
Suurvalta-asema ei ilman sotia kauan kestänyt Kaarle XI:n aikana, joka oli ainut hyvä hallitsija tänä aikakautena, toteuttaen mm. Suuren Reduktion.
Kaarle XII onnistuikin siten saattamaan koko valtakunnan tuhon partaalle.
Oikeammin sanottuna Kaarle XII puolusti maataan ylivoimaisia hyökkääjiä vastaan pelastaen sen tuhon partaalta.
Melkoinen pelastus!
Ruotsi menetti alueensa Baltiassa ja Kannaksella.
Suomi tuhottiin perin pohjin.
Juuri niin! Liittokunnan tarkoitus oli jakaa Ruotsi kolmeen pekkaan tai ainakin ottaa siitä jokaiselle suuri viipale. Kaarlen ansiosta vain Pietari I sai viipaleensa ja senkin hirvittävän korkealla hinnalla. Tanska ja Puola jäivät nuolemaan kärventyneitä näppejään.
Oliko tuo suurvalta-aika oikeasti kovin lyhyt.
Eräs itäisenä naapurinamme ollut suurvalta kesti vajaat 70vuotta.
Kyllä siellä on nytkin suurvalta, et vain ole huomannut sitä.
Pommeri oli Ruotsilla 1814 asti.
Tätä+pahinta+Suomen+syöjää+ja+suomalaisten+tapattajaa+juhlitaan?
Pitempi suurvaltakausi kuin koko Neuvostoliiton historia kuitenkin.
Onko siellä nyt sotilaallinen tyhjiö ? Tekisikö mielesi mennä kokeilemaan torrakon kanssa ?
Älykkyystyhjiö siellä tuntuu olevan alueen propagandistienkin ollessa tuota tasoa...
Oliko Kaarle XII homo?
Kirjailija Ernst Brunner kertoo kirjassaan Carolus Rex, että Kaarle XII ei harrastanut koskaan seksiä naisten kanssa.
Läheisyyttä Kaarle sai halailemalla miehiä suuressa joukossa.
Kaarlen vastustaja Kaarle XII:n serkku, Saksin vaaliruhtinas August toinen Väkevä oli toista maata, hänet tunnettiin todellisena irstailijana, ja lapsia hänellä väitettiin olleen 364-382, lähteestä riippuen.
Tässä on sitä ruotsalaisuudenpäivän veristä teemaa kerrakseen: Sotaa, sotaa ja sotaa!
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
”KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!”
Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset juhlivat.
Jokaisen kannattaisi perehtyä historiaan ja varsinkin tuonaikaisten armeijoiden kokoonpanoihin.
Sodan tappiot kaatuneina oli Jatkosodan luokkaa ja väestömäärä oli noinkin pieni. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen kuten Berliinin suurlähetystön tiedotteessakin on kerrottu!
Mannerheim puheessaan:
"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin Jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen"
© Suomen suurlähetystö, Berliini
Tosin jatkosota kesti kolme vuotta, kun Ruotsi soti 30-vuotista sotaa peräti kuusinkertaisen ajan. Mannerheiminkin olisi kannattanut tarkistuttaa puheensa faktat. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku oli noin 450 000 vuonna 1650.
Ruotsi+osallistui+30-vuotiseen+sotaan+(+1618-48)+vv.+1631-48+eli+noin+17+vuotta.
Ruotsi valloitti ensimmäiset Saksan kaupungit jo 1630 ja soti Westfalenin rauhaan asti 1648. Siitä tulee hiukan yli 18 vuotta.
Ruotsi osallistui Stralsundin vapauttamiseen jo 1628.
Varsinainen sota alkoi Ruotsin osalta 1630 - 1632.Tällöin vallattiin P-Saksan satamia ja jokisuita tukialueeksi.
Suomalaista jalkaväkeä oli mukana noin 12 00 miestä ja ratsuväkeä 3 250. Ruotsalaisia ja saksalaista palkkaväkeä oli noin 35 000.
Lohjalainen kenraali Åke " Lumiaura" Tott oli tärkein suomalaistaustainen komentaja. Sukuperä tosin oli tanskalainen.
》》Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku oli noin 450 000 vuonna 1650.《《
Sehän se piti kirjaa väkiluvusta jo tuolloinkin...
Kaikki on pelkkiä arvioita ja todennäköinen väkiluku lienee jossain 350 000 tienoolla.
Luotan enemmän Tilastokeskuksen arvioihin kuin sinun hihasta raavittuihin lukuihisi.
"Lyhyt oli Ruotsin suurvaltakausi, kestettyään"
Lyhyt oli Neuvostoliiton suurvaltakausi, kestettyään 1945 -1991 vain 46 vuotta.
Historioitsija Herbert Langerin mukaan Ruotsin armeija tuhosi Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Saksassa 2 000 linnaa, 18 000 kylää ja 1 500 kaupunkia.
Ruotsin armeijan riveissä taisteli noin 24 000 suomalaista sotilasta: niin sanotut hakkapeliitat. 40 prosenttia Ruotsin joukoista oli suomalaisia.
Vaikka hakkapeliittojen ryöstely laitettiin usein ruotsalaisten piikkiin, Prahassa heidät muistetaan suomalaisina.
Suomalaiset ja ruotsalaiset ryöväsivät Prahaa kolmen kuukauden ajan, kunnes heidät saatiin karkotetuksi. Prahan kaupungin sinettiin painettiin maininta, jossa kerrottiin karkottamisesta. Se oli uroteko.
Kun Vaclav Havel tiedusteli vuonna 1990 ryöstösaaliin ja erityisesti kirjojen palauttamisesta, ruotsalaiset perustelivat kielteistä päätöstään sillä, että 30-vuotisen sodan aikaisten oikeusnormien mukaan käsikirjoitukset olivat ”laillista ryöstötavaraa”. He vetosivat Hugo Grotiuksen teokseen De iuri belle ac pacis.
"Ruotsin+armeijan+riveissä+taisteli+noin+24 000+suomalaista+sotilasta:+niin+sanotut+hakkapeliitat.+40+prosenttia+Ruotsin+joukoista+oli+suomalaisia."