Juuri tulleitten verotietojen perusteella haastateltiin eräitä hyvätuloisimpia
ihmisiä. Heidän yhteinen viestinsä oli se, että on tavallaan yhteiskuntasopimus
että verot maksetaan tähän yhteiskuntaan jossa on hyvä elää ja yrittää.
Toisenlaista viestiä tarjoilee jatkuvasti SY;n toimitusjohtaja Mikael Pentikäi-
nen joka taas eilisiltaisessa Tv keskustelussa koskien palkka-avoimuutta, totesi
että jos joku kokee palkkasyrjintää, hänen täytyy valittaa tasa-arvovaltuutetulle.
Onko todella niin että tällainen toimitusjohtaja edustaa yrittäjien mielipiteitä
laajemmin ?
Hänen kaikki ulostulonsa ovat kuin jäänteitä feodaaliajalta. Häntä haastateltiin
taannoin mm Invalidiliiton lehdessä jossa hän totesi osatyökykyisten työllisty-
misen tiellä olevan noin 50 erilaista säädöstä. Nämä säädökset nyt ovat niitä
työntekijän suojaksi vuosisadan mittaan saavutettuja turvalausekkeita joitten
vuoksi meitä ainakin vielä toistaiseksi pidetään oikeus- ja hyvinvointivaltiona.
Lisäksi hänen viestinsä oli se että yhteiskunnan tuilla on katettava vammaisten
työllisyys.
Tätä yhteiskunnan almujen kerjäämistä olemme saaneet lukea ja kuunnella
häneltä pitkin koronan vastaisen taistelun.
Palkka-avoimuudessa ei pitäisi olla missään terveessä yrityksessä ongelmaa ?
Sen puutteesta kärsivät suurimpana ryhmänä naiset ja sellaiset ihmiset jotka
tekevät työnsä tekemättä työnsä tuloksista numeroa. Oikeudenmukaiset
palkat kestävät aina avoimuuden.
Epäoikeudenmukaiset eivät.
Esimerkki; Aikoinaan omassa työpaikassani oli eräässä spesiaalitehtävässä
ollut kaksi miestä joitten kummankin etunimi oli Jussi. Tehtävään palkattiin
vielä kolmas mies joka vuoden verran oltuaan sanoi että kyllä hänen työka-
verinsa ovat kateellisia toisilleen. Jussi 1 on kateellinen siitä että Jussi2 saa
paljon parempaa palkkaa, ja Jussi 2 on kateellinen siitä että Jussi 1 saa paljon
enemmän aikaan ja työn tulos on parempi.
ihmisiä. Heidän yhteinen viestinsä oli se, että on tavallaan yhteiskuntasopimus
että verot maksetaan tähän yhteiskuntaan jossa on hyvä elää ja yrittää.
Toisenlaista viestiä tarjoilee jatkuvasti SY;n toimitusjohtaja Mikael Pentikäi-
nen joka taas eilisiltaisessa Tv keskustelussa koskien palkka-avoimuutta, totesi
että jos joku kokee palkkasyrjintää, hänen täytyy valittaa tasa-arvovaltuutetulle.
Onko todella niin että tällainen toimitusjohtaja edustaa yrittäjien mielipiteitä
laajemmin ?
Hänen kaikki ulostulonsa ovat kuin jäänteitä feodaaliajalta. Häntä haastateltiin
taannoin mm Invalidiliiton lehdessä jossa hän totesi osatyökykyisten työllisty-
misen tiellä olevan noin 50 erilaista säädöstä. Nämä säädökset nyt ovat niitä
työntekijän suojaksi vuosisadan mittaan saavutettuja turvalausekkeita joitten
vuoksi meitä ainakin vielä toistaiseksi pidetään oikeus- ja hyvinvointivaltiona.
Lisäksi hänen viestinsä oli se että yhteiskunnan tuilla on katettava vammaisten
työllisyys.
Tätä yhteiskunnan almujen kerjäämistä olemme saaneet lukea ja kuunnella
häneltä pitkin koronan vastaisen taistelun.
Palkka-avoimuudessa ei pitäisi olla missään terveessä yrityksessä ongelmaa ?
Sen puutteesta kärsivät suurimpana ryhmänä naiset ja sellaiset ihmiset jotka
tekevät työnsä tekemättä työnsä tuloksista numeroa. Oikeudenmukaiset
palkat kestävät aina avoimuuden.
Epäoikeudenmukaiset eivät.
Esimerkki; Aikoinaan omassa työpaikassani oli eräässä spesiaalitehtävässä
ollut kaksi miestä joitten kummankin etunimi oli Jussi. Tehtävään palkattiin
vielä kolmas mies joka vuoden verran oltuaan sanoi että kyllä hänen työka-
verinsa ovat kateellisia toisilleen. Jussi 1 on kateellinen siitä että Jussi2 saa
paljon parempaa palkkaa, ja Jussi 2 on kateellinen siitä että Jussi 1 saa paljon
enemmän aikaan ja työn tulos on parempi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomen yrittäjät pilaavat maineensa pitäessään Pentikäisen johtajanaan.
Pentikäinen pilaa yrittäjien maineen.
Todellakin yrityksessä tunnnetaan ja tiedostetaan kuka on on osaaja ja saa
paljon aikaan, jos tämä ansaitsee sen mukaisesti ei siinä ole mitään
salaamista.
Mutta jos yrityksessä palkitaan muita paremmin asioista joila ei ole tuottavuuden kanssa tekemistä syntyy vasta tarvetta salailuun.