Tai tunnetteko jonkun, jolla näin olisi ollut? Lukemani perusteella tiedän, että näin on käynyt joidenkin kohdalla, mutta onko tämä kuinka yleistä?
Itselläni on MS-tautiin viittavat monimuotoiset oireet ja lähettävä (yksityisen puolen) neurologi suositteli ehdottomasti likvoria pään & selkärangan MRI:n lisäksi ja totesi, että se on ainut keino saada varmuus. Samaa sanoi aluksi myös julkisen puolen neurologi ja likvor oli jo ohjelmoitu (myös polin hoitaja sanoi, että ilman muuta se otetaan), mutta nyt kuvien (jotka olivat puhtaat) ottamisen jälkeen lääkäri ei pidä likvoria enää tarpeellisena. Ja käänsi asian peräti niin, että mikäli kuvat ovat puhtaat, MS-tauti ei ole mahdollinen ja ”ei ole olemassa potilaita, joilla pelkkä likvor olisi ollut positiivinen”. Eihän tuo pidä edes paikkaansa.
Miten tässä kuuluisi toimia?
Onko täällä joku, jolla olisi ollut pään & selkärangan MRI puhdas, mutta likvor positiivinen?
17
2281
Vastaukset
- Anonyymi
Ja kuvat otettiin siis ilman varjoainetta. Pitäisikö MS-tautia epäiltäessä ottaa MRI-kuvat aina varjoaineen kanssa vai näkyvätkö plakit myös ilman varjoainetta?
-ap - Anonyymi
Minultakin otettiin muutamia vuosia sitten MRI juuri MS-taudin mahdollisuutta ajatellen.
Kuvissa ei ilmeisesti ollut mitään, koska ei ollut puhettakaan mistään likvorista.- Anonyymi
Mutta olen käsittänyt niin, että mikäli oirekuva puoltaa vahvasti MS-tautia (kuten itselläni, oireita on pitkä lista) ja kuvissa ei näy mtn, pitäisi asia varmistaa vielä likvorilla. Mikäli taas kuvissa näkyy selvät plakit, ei likvor ole enää pakollinen - tietysti tämäkin tapauskohtainen. Olenko ymmärtänyt jtn väärin?
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta olen käsittänyt niin, että mikäli oirekuva puoltaa vahvasti MS-tautia (kuten itselläni, oireita on pitkä lista) ja kuvissa ei näy mtn, pitäisi asia varmistaa vielä likvorilla. Mikäli taas kuvissa näkyy selvät plakit, ei likvor ole enää pakollinen - tietysti tämäkin tapauskohtainen. Olenko ymmärtänyt jtn väärin?
-apEhkäpä on niin ettei likvorin otolle ole semmosia ehdottomia mustavalkoisia perusteita. Ymmärtääkseni esim. sun oireet on vielä aika tuoreita ja lieviä, joten näin maallikkona, mutta jotain kokeneena ja myös tietoa olisin likvorin kannalla.
Mutta jostain olen lukenut ajatuksesta, että MS voisi johtua veri-aivoesteen toiminnan vajauksesta minkä seurauksena mikrobit pääsee aivoihin ja ovat saattaneet vaurioittaa aivosolujen eräänlaisia moottoreita mitokondrioita. Tämmönen ei välttämättä/tuskin näy kuvissa. On myös niin, koska MS:n syyt vielä mysteeri, ei pitäisi ottaa liian tiukkaa kantaa diagnoosimenetelmiin.
Omalla kohdalla tää kaikki sikäli tuttua, että absoluuttinen varmuus puuttuu joihinkin oireisiin, eikä hommaa yhtään helpota se, että ne on kirjattu erittäin puutteellisesti jos ollenkaan eikä ole tartuttu ajoissa, vaan pidetty milloin luulotautina, kehityshäiriönä, ties minä - helposti havaittaviakin ja joista ei papereissa mainintaa eli ei ole ollut.
Olen hyvin moniongelmainen, kun mennään yksityiskohtiin. Ongelmat kädessä ja jalassa sekä kilpparissa johtuvat spesifistä muusta syystä. Hypotalaamiset vajaukset saattaa johtua aivovammoista/anestesiakämmistä. Mutta sitten heikentynyt lämmönsieto, sulkijalihasten ongelmat, jalkojen jonkinlainen heikkous, satunnaiset kaksoiskuvat, autoimmuuni epäselvä silmätulehdus, jalat helposti makaronia, vaihtelevat puheongelmat sekä muutamat muut enemmän tai vähemmän epäselviä.
Puheongelma poikkeaa muista niin, että se vaihtelee valtavasti päivän sisäänkin. Välillä kaikki nappiin, välillä tulee sanottua vähän kummallisesti tahtomattaan (tänään viimeksi, mut aamun yks puhelu meni loistavasti). Noh, sosiaalisissa tilanteissa kuulee yhtä ja toista, eikä se ole mitään "kuuluu tehdä tietyll ä tavalla" kuin joidenkin mielestä ja ainahan sitä voi totuttua muokata sekä kämmäilee ne muutkin. Välillä on niinkin, että iskee fatiikinomainen olo eikä toimi ajatus, ei puhe, ei pysty lukeen, ei lihakset eikä oikein mikään. Tulipa vähän pitkästi...
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkäpä on niin ettei likvorin otolle ole semmosia ehdottomia mustavalkoisia perusteita. Ymmärtääkseni esim. sun oireet on vielä aika tuoreita ja lieviä, joten näin maallikkona, mutta jotain kokeneena ja myös tietoa olisin likvorin kannalla.
Mutta jostain olen lukenut ajatuksesta, että MS voisi johtua veri-aivoesteen toiminnan vajauksesta minkä seurauksena mikrobit pääsee aivoihin ja ovat saattaneet vaurioittaa aivosolujen eräänlaisia moottoreita mitokondrioita. Tämmönen ei välttämättä/tuskin näy kuvissa. On myös niin, koska MS:n syyt vielä mysteeri, ei pitäisi ottaa liian tiukkaa kantaa diagnoosimenetelmiin.
Omalla kohdalla tää kaikki sikäli tuttua, että absoluuttinen varmuus puuttuu joihinkin oireisiin, eikä hommaa yhtään helpota se, että ne on kirjattu erittäin puutteellisesti jos ollenkaan eikä ole tartuttu ajoissa, vaan pidetty milloin luulotautina, kehityshäiriönä, ties minä - helposti havaittaviakin ja joista ei papereissa mainintaa eli ei ole ollut.
Olen hyvin moniongelmainen, kun mennään yksityiskohtiin. Ongelmat kädessä ja jalassa sekä kilpparissa johtuvat spesifistä muusta syystä. Hypotalaamiset vajaukset saattaa johtua aivovammoista/anestesiakämmistä. Mutta sitten heikentynyt lämmönsieto, sulkijalihasten ongelmat, jalkojen jonkinlainen heikkous, satunnaiset kaksoiskuvat, autoimmuuni epäselvä silmätulehdus, jalat helposti makaronia, vaihtelevat puheongelmat sekä muutamat muut enemmän tai vähemmän epäselviä.
Puheongelma poikkeaa muista niin, että se vaihtelee valtavasti päivän sisäänkin. Välillä kaikki nappiin, välillä tulee sanottua vähän kummallisesti tahtomattaan (tänään viimeksi, mut aamun yks puhelu meni loistavasti). Noh, sosiaalisissa tilanteissa kuulee yhtä ja toista, eikä se ole mitään "kuuluu tehdä tietyll ä tavalla" kuin joidenkin mielestä ja ainahan sitä voi totuttua muokata sekä kämmäilee ne muutkin. Välillä on niinkin, että iskee fatiikinomainen olo eikä toimi ajatus, ei puhe, ei pysty lukeen, ei lihakset eikä oikein mikään. Tulipa vähän pitkästi...
Monisairas"Ymmärtääkseni esim. sun oireet on vielä aika tuoreita ja lieviä, joten näin maallikkona, mutta jotain kokeneena ja myös tietoa olisin likvorin kannalla."
Olen siis sama henkilö, joka kysyi kokemuksia likvorista ja sen komplikaatioista. Eli oireeni eivät ole todellakaan tuoreet tai lievät, vaan pahentuneet tasaisesti vuodesta 2016 alkaen:
"Itselläni on erittäin monimuotoiset neurologiset oireet, jotka ovat pahentuneet tasaisesti vuodesta 2016 alkaen. Nykytilanne on se, etten tahdo pysyä enää lainkaan pystyssä, seisoessa huojun puolelta toiselle, raajat ja pää nykivät ja puutuvat, jalat (etenkin vasen) pettävät vähän väliä alta (tuntuu suunnilleen siltä kuin toisella jalalla astuisi yllättäen jonkun liukkaan jään, öljyn tms päälle ja jalka luiskahtaa alta, vaikka todellisuudessa jalan alla ei ole mtn liukasta) ja olen erittäin kakektinen. Kaikki lihakset kadonneet, mikä todetaan epikriiseissäkin. Voimia ei ole enää mihinkään, jalat eivät jaksa kannatella ja käteni väsyvät monesti jo esim. kahvimukia pidellessä. Tämä on kamalaa."
Ja tuosta listasta unohtui mainita mm. kipu silmien takana, kaksoiskuvat, vuorokausia/kuukausia kestävät elohiiret etenkin silmäluomissa, virtsaamisongelmat, ulosteinkontinenssi ym. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkäpä on niin ettei likvorin otolle ole semmosia ehdottomia mustavalkoisia perusteita. Ymmärtääkseni esim. sun oireet on vielä aika tuoreita ja lieviä, joten näin maallikkona, mutta jotain kokeneena ja myös tietoa olisin likvorin kannalla.
Mutta jostain olen lukenut ajatuksesta, että MS voisi johtua veri-aivoesteen toiminnan vajauksesta minkä seurauksena mikrobit pääsee aivoihin ja ovat saattaneet vaurioittaa aivosolujen eräänlaisia moottoreita mitokondrioita. Tämmönen ei välttämättä/tuskin näy kuvissa. On myös niin, koska MS:n syyt vielä mysteeri, ei pitäisi ottaa liian tiukkaa kantaa diagnoosimenetelmiin.
Omalla kohdalla tää kaikki sikäli tuttua, että absoluuttinen varmuus puuttuu joihinkin oireisiin, eikä hommaa yhtään helpota se, että ne on kirjattu erittäin puutteellisesti jos ollenkaan eikä ole tartuttu ajoissa, vaan pidetty milloin luulotautina, kehityshäiriönä, ties minä - helposti havaittaviakin ja joista ei papereissa mainintaa eli ei ole ollut.
Olen hyvin moniongelmainen, kun mennään yksityiskohtiin. Ongelmat kädessä ja jalassa sekä kilpparissa johtuvat spesifistä muusta syystä. Hypotalaamiset vajaukset saattaa johtua aivovammoista/anestesiakämmistä. Mutta sitten heikentynyt lämmönsieto, sulkijalihasten ongelmat, jalkojen jonkinlainen heikkous, satunnaiset kaksoiskuvat, autoimmuuni epäselvä silmätulehdus, jalat helposti makaronia, vaihtelevat puheongelmat sekä muutamat muut enemmän tai vähemmän epäselviä.
Puheongelma poikkeaa muista niin, että se vaihtelee valtavasti päivän sisäänkin. Välillä kaikki nappiin, välillä tulee sanottua vähän kummallisesti tahtomattaan (tänään viimeksi, mut aamun yks puhelu meni loistavasti). Noh, sosiaalisissa tilanteissa kuulee yhtä ja toista, eikä se ole mitään "kuuluu tehdä tietyll ä tavalla" kuin joidenkin mielestä ja ainahan sitä voi totuttua muokata sekä kämmäilee ne muutkin. Välillä on niinkin, että iskee fatiikinomainen olo eikä toimi ajatus, ei puhe, ei pysty lukeen, ei lihakset eikä oikein mikään. Tulipa vähän pitkästi...
MonisairasJäipä pois muutama oleellinen... pakaroiden ja reisien tunnon alenema, välilihan vielä pahempi tuntopuutos, oikean jalan kovat krampit ja heikkeneminen. Vasemmassa muu syy (myös heikentynyt entisestään) mutta siinäkin on esim. patellarefleksi alentunut vaikka "pitäisi" olla ylivilkas. Elektrolyyttihäiriöillä oma merkityksensä myös mutta ei vaikuta tuntoon eivätkä lihasten "käskytykseen". Arvatkaakas millai sulkijat (useimmiten) toimii, jos pakaran alueen tunto alenee?!!!😰
Monisairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ymmärtääkseni esim. sun oireet on vielä aika tuoreita ja lieviä, joten näin maallikkona, mutta jotain kokeneena ja myös tietoa olisin likvorin kannalla."
Olen siis sama henkilö, joka kysyi kokemuksia likvorista ja sen komplikaatioista. Eli oireeni eivät ole todellakaan tuoreet tai lievät, vaan pahentuneet tasaisesti vuodesta 2016 alkaen:
"Itselläni on erittäin monimuotoiset neurologiset oireet, jotka ovat pahentuneet tasaisesti vuodesta 2016 alkaen. Nykytilanne on se, etten tahdo pysyä enää lainkaan pystyssä, seisoessa huojun puolelta toiselle, raajat ja pää nykivät ja puutuvat, jalat (etenkin vasen) pettävät vähän väliä alta (tuntuu suunnilleen siltä kuin toisella jalalla astuisi yllättäen jonkun liukkaan jään, öljyn tms päälle ja jalka luiskahtaa alta, vaikka todellisuudessa jalan alla ei ole mtn liukasta) ja olen erittäin kakektinen. Kaikki lihakset kadonneet, mikä todetaan epikriiseissäkin. Voimia ei ole enää mihinkään, jalat eivät jaksa kannatella ja käteni väsyvät monesti jo esim. kahvimukia pidellessä. Tämä on kamalaa."
Ja tuosta listasta unohtui mainita mm. kipu silmien takana, kaksoiskuvat, vuorokausia/kuukausia kestävät elohiiret etenkin silmäluomissa, virtsaamisongelmat, ulosteinkontinenssi ym.Mikä sinun tilanne on nykyään? Itsellä (34v-mies) 2019 alkaen ollut samoja oireita. Kipu silmien takana, läpinäkyvää lumisadetta näkökentässä, näkö ei niin tarkka kuin ennen. Maha usein kipuilee ja on kuralla, syömisen jälkeen yskittää. Jatkuva kipu ja heikkouden tunne jaloissa. Lihasnykimisiä ympäri kehoa milloin missäkin. Jatkuva väsymys joka ei poistu lepäämällä.
Pää ja selkä magneettikuvattu. Ei löydöksiä. Ei voi olla neurologien mukaan MS -> toiminnallisia häiriöitä.
- Anonyymi
Minä en enää kovin paljon usko ja luota terveydenhuollon minkäänlaisiin varmistuksiin, tai ylipäänsä mihinkään muuhunkaan.
Ei niitä kiinnosta kukaan eikä mikään, kunhan ovat itse kunnossa.
Jos jotain joskus kiinnostaa alkaa tutkia potilasta, niin tulee toinen " kokeneempi " sanoneeksi tuolle toiselle, että antaa olla, ei tarvitse tehdä mitään.
Näin pidetään hyvin voiva pahoinvointi yllä.- Anonyymi
No tämä on valitettavasti varsin totta. Olen ollut lapsesta asti sairas (ja kroonisten sairauksien lista on loputon ne sairaudet, joille kukaan ei ole osannut/jaksanut löytää oikeaa diagnoosia) ja valtaosa elämästä on oikeastaan kulunut sairaaloissa. Ja näiden 30 vuoden aikana on tullut kyllä karulla tavalla havaittua se, miten äärimmäisen rajoittunut lääkäreiden tietämys, välittäminen (muusta kuin palkastaan), ammattitaito ja rehellisyys oikein on. Ja aina yritetään päästä mahdollisimman helpolla sijoittamalla oireet yksinomaan potilaan korvien väliin jne. Vaikka näistä ”psykosomaattisista” oireista olisi konkreettista näyttöä potilaan kehossa ja testeissä.
Ja olen törmännyt jatkuvasti juuri tuohon, että jos joku harvinainen yksilö olisi peräti valmis tutkimaan enemmän, ylempää tulee pian käsky lopettaa tutkimukset jo ennen kuin mitään on ehditty tehdä. Ellei kyseessä satu olemaan ns. tärkeä potilas.
Olen kärsinyt kauan aina vain tuskallisemmiksi muuttuneista vatsakivuista, pahoinvoinnista. rajusta ja selittämättömästä laihtumisesta, jatkuvasta ripulista ja mikä pahinta, ruoansulatuskanavan voimakkaasta verenvuodosta eli meleenoita tulee viikottain, nykyään jo päivittäin ja tätä on jatkunut jo vuoden ajan. Olen ravannut lukemattomia kertoja yksityisellä, josta sisätautilääkäri on laittanut lähetteen keskussairaalaan, josta se puolestaan lähtee bumerangina takaisin. Ja tk:ssa omalääkäri on ollut yhtä hyödyllinen kuin kolmikulmainen jalkapallo, koko ajan vedetty ”seurantalinjaa”. Myös päivystyksessä olen joutunut ravaamaan toistuvasti sisäisen verenvuodon takia, mutta asialle ei ole tehty mtn. Ja sen ainoan kerran kun yksi päivystävä lääkäri huolestui oireista, epäili vahvasti syöpää ja laittoi minut sisätautien osastolle jatkotutkimuksia varten, jo aamulla huoneeseeni saapui osaston vanhempi lääkäri, joka käski minun lähteä kotiin ja mtn tutkimuksia ei tehty.
Isoäitini kuoli suusyöpään, kun kukaan ei suhtautunut oireisiin vakavasti ja haavauma havaittiin tämän vuoksi aivan liian myöhään, vain vajaat 3kk ennen kuolemaa.
Arvostus lääkäreitä kohtaan on murentunut täysin. Vetävät hyvää liksaa, ovat suojattuja tekivät mitä tahansa ja tietävät sen varsin hyvin.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämä on valitettavasti varsin totta. Olen ollut lapsesta asti sairas (ja kroonisten sairauksien lista on loputon ne sairaudet, joille kukaan ei ole osannut/jaksanut löytää oikeaa diagnoosia) ja valtaosa elämästä on oikeastaan kulunut sairaaloissa. Ja näiden 30 vuoden aikana on tullut kyllä karulla tavalla havaittua se, miten äärimmäisen rajoittunut lääkäreiden tietämys, välittäminen (muusta kuin palkastaan), ammattitaito ja rehellisyys oikein on. Ja aina yritetään päästä mahdollisimman helpolla sijoittamalla oireet yksinomaan potilaan korvien väliin jne. Vaikka näistä ”psykosomaattisista” oireista olisi konkreettista näyttöä potilaan kehossa ja testeissä.
Ja olen törmännyt jatkuvasti juuri tuohon, että jos joku harvinainen yksilö olisi peräti valmis tutkimaan enemmän, ylempää tulee pian käsky lopettaa tutkimukset jo ennen kuin mitään on ehditty tehdä. Ellei kyseessä satu olemaan ns. tärkeä potilas.
Olen kärsinyt kauan aina vain tuskallisemmiksi muuttuneista vatsakivuista, pahoinvoinnista. rajusta ja selittämättömästä laihtumisesta, jatkuvasta ripulista ja mikä pahinta, ruoansulatuskanavan voimakkaasta verenvuodosta eli meleenoita tulee viikottain, nykyään jo päivittäin ja tätä on jatkunut jo vuoden ajan. Olen ravannut lukemattomia kertoja yksityisellä, josta sisätautilääkäri on laittanut lähetteen keskussairaalaan, josta se puolestaan lähtee bumerangina takaisin. Ja tk:ssa omalääkäri on ollut yhtä hyödyllinen kuin kolmikulmainen jalkapallo, koko ajan vedetty ”seurantalinjaa”. Myös päivystyksessä olen joutunut ravaamaan toistuvasti sisäisen verenvuodon takia, mutta asialle ei ole tehty mtn. Ja sen ainoan kerran kun yksi päivystävä lääkäri huolestui oireista, epäili vahvasti syöpää ja laittoi minut sisätautien osastolle jatkotutkimuksia varten, jo aamulla huoneeseeni saapui osaston vanhempi lääkäri, joka käski minun lähteä kotiin ja mtn tutkimuksia ei tehty.
Isoäitini kuoli suusyöpään, kun kukaan ei suhtautunut oireisiin vakavasti ja haavauma havaittiin tämän vuoksi aivan liian myöhään, vain vajaat 3kk ennen kuolemaa.
Arvostus lääkäreitä kohtaan on murentunut täysin. Vetävät hyvää liksaa, ovat suojattuja tekivät mitä tahansa ja tietävät sen varsin hyvin.
-apKirjoitit lääkäreiden rajallisesta tietämyksestä, itse uskon, että tietämystä kyllä riittäisi. Ja jos ei juuri itsellä, niin kysyisi neuvoa viisaammalta.
Ennemminkin taitaa olla rajallista se tahto paneutua potilaan ongelmiin jollain tavalla.
Tahto, ja tuntuu vaikuttavan sekin millainen potilas on.
Jos ihminen on jo poissa työelämästä, on hyvin vaikeaa saada ihmisarvoista kohtelua, saati hoitoa, tai selvitystä hoidon tarpeeseen, eli tutkimuksia.
Mitäs sitä " paskaa " korjaamaan, kun ei se hyödytä mitään eikä ketään rahallisesti.....
Näin tuntuu ajattelutapa nykyisin olevan, mikä on todella kurjaa ja turhauttavaa.
Kaiken on myös nykyään oltava ns. akuuttia, muutoin ei tarvitse välittää mistään mitään.
Mitä väliä, jos potilailla ei ole hyvää elämänlaatua, senhän pitäisi riittää, että lääkäreillä itsellään on.....
Edelleen hyvin pahoinvoinnilla.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitit lääkäreiden rajallisesta tietämyksestä, itse uskon, että tietämystä kyllä riittäisi. Ja jos ei juuri itsellä, niin kysyisi neuvoa viisaammalta.
Ennemminkin taitaa olla rajallista se tahto paneutua potilaan ongelmiin jollain tavalla.
Tahto, ja tuntuu vaikuttavan sekin millainen potilas on.
Jos ihminen on jo poissa työelämästä, on hyvin vaikeaa saada ihmisarvoista kohtelua, saati hoitoa, tai selvitystä hoidon tarpeeseen, eli tutkimuksia.
Mitäs sitä " paskaa " korjaamaan, kun ei se hyödytä mitään eikä ketään rahallisesti.....
Näin tuntuu ajattelutapa nykyisin olevan, mikä on todella kurjaa ja turhauttavaa.
Kaiken on myös nykyään oltava ns. akuuttia, muutoin ei tarvitse välittää mistään mitään.
Mitä väliä, jos potilailla ei ole hyvää elämänlaatua, senhän pitäisi riittää, että lääkäreillä itsellään on.....
Edelleen hyvin pahoinvoinnilla....Toki on paljon lääkäreitä, joilla on tietämystä, mutta kohdalle on osunut uskomaton määrä tapauksia, joilla on yksinkertaisimmatkin perusasiat anatomiasta (mm. tk-lääkäri joka väitti pernan olevan oikella ja maksan vasemmalla puolella), tutkimusmenetelmistä ym täysin hukassa. Ja nämä tapaukset eivät selvästikään edes havaitse merkittäviä aukkoja tietämyksessään. Ja monet eivät vaivaudu konsultoimaan jotakuta, jolta asian voisi varmistaa ja toisekseen ylpeys ei kestä.
Ja sitten on taas tämä toinen joukko, joka tekeytyy tietämättömäksi, antaa potilaalle virheellistä tietoa ja pyörtää aiempia puheitaan joka käänteessä (kuten tämä minua tutkinut neurologi) siinä toivossa, ettei potilas huomaisi mtn epäilyttävää ja vältyttäisiin jatkotutkimuksilta ja resurssien tuhlaamiselta.
Joten ilman muuta merkittävintä on juurikin se rajallinen/puuttuva tahto auttaa potilasta, mihin viittasinkin tuolla välittämisen rajallisuudella. Eriarvoisuus terveyspalveluissa on räikeää ja onhan se selvää, että potilaat luokitellaan eri kategorioihin sosiaalisen aseman perusteella. Monisairas, työtön, mt-ongelmainen ym. joutavat aina roskakoriin. Ja tähän ryhmään satun kuulumaan itsekin, kun sairauksien vuoksi en ole kyennyt osallistumaan opiskelu- ja työelämään enää vuosiin. Joten eihän tämä avun hakeminen mihinkään johda.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toki on paljon lääkäreitä, joilla on tietämystä, mutta kohdalle on osunut uskomaton määrä tapauksia, joilla on yksinkertaisimmatkin perusasiat anatomiasta (mm. tk-lääkäri joka väitti pernan olevan oikella ja maksan vasemmalla puolella), tutkimusmenetelmistä ym täysin hukassa. Ja nämä tapaukset eivät selvästikään edes havaitse merkittäviä aukkoja tietämyksessään. Ja monet eivät vaivaudu konsultoimaan jotakuta, jolta asian voisi varmistaa ja toisekseen ylpeys ei kestä.
Ja sitten on taas tämä toinen joukko, joka tekeytyy tietämättömäksi, antaa potilaalle virheellistä tietoa ja pyörtää aiempia puheitaan joka käänteessä (kuten tämä minua tutkinut neurologi) siinä toivossa, ettei potilas huomaisi mtn epäilyttävää ja vältyttäisiin jatkotutkimuksilta ja resurssien tuhlaamiselta.
Joten ilman muuta merkittävintä on juurikin se rajallinen/puuttuva tahto auttaa potilasta, mihin viittasinkin tuolla välittämisen rajallisuudella. Eriarvoisuus terveyspalveluissa on räikeää ja onhan se selvää, että potilaat luokitellaan eri kategorioihin sosiaalisen aseman perusteella. Monisairas, työtön, mt-ongelmainen ym. joutavat aina roskakoriin. Ja tähän ryhmään satun kuulumaan itsekin, kun sairauksien vuoksi en ole kyennyt osallistumaan opiskelu- ja työelämään enää vuosiin. Joten eihän tämä avun hakeminen mihinkään johda.
-apEi johda, ei.
Ottaa vaan oikeasti päähän, kun olisi vielä iänkin puolesta elämässä mahdollisuus osallistua johonkin.
Lääkärithän ei sitä edes tajua, kun eivät tiedä potilaidensa jokapäiväisestä elämästä yhtään mitään.
Taustan perusteella on vain niin kovin helppoa tyrmätä toinen, joka yrittää hakea ja saada apua.
Muuutaman kerran olisi yleislääkäri päivystyksen puolella halunnut tutkia tarkemmin, mutta konsultoinut jotain kokeneempaa, joka sanonut samantien, ettei tarvitse tehdä mitään.
Olen alkanut yrittää välttää lääkäriin menoa viimeiseen asti, koska tyhjän saa pyytämättäkin. Joskus on vain pakko yrittää, kun haluaa ns. elämänsä takaisin.
Monet muutkin sanovat nykyään " pitäisi varmaan varata lääkäriin aika, mutta kun ei siitä ole mitään hyötyä ", että tällainen on hyvinvointivaltio.
Ja kohta pitäisi äänestää vielä jostain hyvinvointialueista, vitsikö tuo lienee ?
Sanovat, että ihmisten pitäisi saada ajoissa hoitoa, hehe. Anonyymi kirjoitti:
Toki on paljon lääkäreitä, joilla on tietämystä, mutta kohdalle on osunut uskomaton määrä tapauksia, joilla on yksinkertaisimmatkin perusasiat anatomiasta (mm. tk-lääkäri joka väitti pernan olevan oikella ja maksan vasemmalla puolella), tutkimusmenetelmistä ym täysin hukassa. Ja nämä tapaukset eivät selvästikään edes havaitse merkittäviä aukkoja tietämyksessään. Ja monet eivät vaivaudu konsultoimaan jotakuta, jolta asian voisi varmistaa ja toisekseen ylpeys ei kestä.
Ja sitten on taas tämä toinen joukko, joka tekeytyy tietämättömäksi, antaa potilaalle virheellistä tietoa ja pyörtää aiempia puheitaan joka käänteessä (kuten tämä minua tutkinut neurologi) siinä toivossa, ettei potilas huomaisi mtn epäilyttävää ja vältyttäisiin jatkotutkimuksilta ja resurssien tuhlaamiselta.
Joten ilman muuta merkittävintä on juurikin se rajallinen/puuttuva tahto auttaa potilasta, mihin viittasinkin tuolla välittämisen rajallisuudella. Eriarvoisuus terveyspalveluissa on räikeää ja onhan se selvää, että potilaat luokitellaan eri kategorioihin sosiaalisen aseman perusteella. Monisairas, työtön, mt-ongelmainen ym. joutavat aina roskakoriin. Ja tähän ryhmään satun kuulumaan itsekin, kun sairauksien vuoksi en ole kyennyt osallistumaan opiskelu- ja työelämään enää vuosiin. Joten eihän tämä avun hakeminen mihinkään johda.
-apTäysin samat omakohtaiset kokemukset nyky terveydenhuollon tilasta ja lääkäreistä.
Alkoi itsellä neurologiset oireet tossa n. 3-4 kk:tta sitten ja sen jälkeen käynyt viidellä eri lääkärillä (lähinnä siksi että oman kunnan terveyskeskuksessa ei oikein lääkärit tunnu kauaa viihtyvän).
Oireet ovat kaikki neurologisia, sen sijaan on otettu verikokeiden lisäksi esim. virtsanäyte ja EKG joita on näin maallikkona aika vaikea yhdistää neurologisiin oireisiin, mutta ovat ilmeisesti riittävän halpoja tehtäväksi.
Neurologille pyytänyt lähetettä kahdelta lääkäriltä, vastaus oli rivien välistä lukien että nyt on "hyvinvointialueen" säästettävä, eli ei tipu lähetteitä.
Ylihuomenna yksityiselle neurologille aika, eli rahaa palaa vaikka on käytännön p.a.
MRI;hin riittää vielä rahat, sen jälkeen ollaan julkisen puolen varassa, eli Suomeksi kusessa.
Aloin heräämään julkisen puolen terveydenhuollon alasajoon jo yli 10 vuotta sitten, mutta nyt tämä vauhti on aivan käsittämätöntä.
Aluksi pelotti kaikkia vakavat sairaudet mihin oireistokin täsmää, mutta nyt oikeastaan ainut erittäin realistinen pelko on, että joutuu ikuisuus-hoitojonon jatkoksi julkiselle puolelle niin pitkäksi aikaa ettei enää tarvitse tehdä mitään.
No, tietää ainakin ettei ole yksin siinä veneessä.- Anonyymi
Pahoinvointivaltio kirjoitti:
Täysin samat omakohtaiset kokemukset nyky terveydenhuollon tilasta ja lääkäreistä.
Alkoi itsellä neurologiset oireet tossa n. 3-4 kk:tta sitten ja sen jälkeen käynyt viidellä eri lääkärillä (lähinnä siksi että oman kunnan terveyskeskuksessa ei oikein lääkärit tunnu kauaa viihtyvän).
Oireet ovat kaikki neurologisia, sen sijaan on otettu verikokeiden lisäksi esim. virtsanäyte ja EKG joita on näin maallikkona aika vaikea yhdistää neurologisiin oireisiin, mutta ovat ilmeisesti riittävän halpoja tehtäväksi.
Neurologille pyytänyt lähetettä kahdelta lääkäriltä, vastaus oli rivien välistä lukien että nyt on "hyvinvointialueen" säästettävä, eli ei tipu lähetteitä.
Ylihuomenna yksityiselle neurologille aika, eli rahaa palaa vaikka on käytännön p.a.
MRI;hin riittää vielä rahat, sen jälkeen ollaan julkisen puolen varassa, eli Suomeksi kusessa.
Aloin heräämään julkisen puolen terveydenhuollon alasajoon jo yli 10 vuotta sitten, mutta nyt tämä vauhti on aivan käsittämätöntä.
Aluksi pelotti kaikkia vakavat sairaudet mihin oireistokin täsmää, mutta nyt oikeastaan ainut erittäin realistinen pelko on, että joutuu ikuisuus-hoitojonon jatkoksi julkiselle puolelle niin pitkäksi aikaa ettei enää tarvitse tehdä mitään.
No, tietää ainakin ettei ole yksin siinä veneessä.Et todellakaan ole yksin, etkä ainoana, joka joutuu kärsimään terveydenhuollon ongelmista.
Ei vaan ole millään tavalla mukavaa, että me ihmiset, sairaat sellaiset, olemme niitä pelinappuloita tässä systeemissä.
Jossainhan sanottiin, että ei nykyään hoideta sairaita, ainoastaan terveitä.
No joo, terveet halutaan pitää kunnossa, sairailla ei ole mitään väliä. - Anonyymi
Palkka ja median ylistys vain kiinnostaa lekureita. Itse kävin nyt neurologian professorilla, mutta ei tehnyt edes monia perustestejä, aikaa olisi ollut 45 min mutta olin sisällä vain 30 min. Kädet varsinkin toinen välillä heikko, puutuilee, lihasnykäyksiä, toinen jalka meinaa pettää alta ja jäykkä. Fyysinen rasitus vie veteläksi ja jäykäksi, ei meinaa kahvikuppi enää sitten pysyä kädessä. Epäilee vain kaularankaa, pinnetilaa. Kun kerroin kroonisesta palelusta ja hikoilemattomuudesta, virnuili eli ei ota tosissaan. Maksoi 320 eur mokoma!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palkka ja median ylistys vain kiinnostaa lekureita. Itse kävin nyt neurologian professorilla, mutta ei tehnyt edes monia perustestejä, aikaa olisi ollut 45 min mutta olin sisällä vain 30 min. Kädet varsinkin toinen välillä heikko, puutuilee, lihasnykäyksiä, toinen jalka meinaa pettää alta ja jäykkä. Fyysinen rasitus vie veteläksi ja jäykäksi, ei meinaa kahvikuppi enää sitten pysyä kädessä. Epäilee vain kaularankaa, pinnetilaa. Kun kerroin kroonisesta palelusta ja hikoilemattomuudesta, virnuili eli ei ota tosissaan. Maksoi 320 eur mokoma!
Näin se valitettavasti on usein!
Kaularangassa voi hyvin olla jotain, mutta kyllä noilla oireilla voisi myös ajatella kilpirauhasen vajaatoimintaa. Krooninen hikoilemattomuus taitaa olla superharvinainen oire ja tältä pohjalta voisi olla Fabryn syndrooma.
Monisairas
- Anonyymi
Minun mielestäni MRI kuva täytyy ottaa MS tautia epäillessä varjoaine kuvauksena.Minulla oli joskus aiemmin otettu MRI kuvia päästä mutta ei löytynyt ainakaan minulla muuta kuin vasta varjoaine MRI kuvauksella.Minun tietääkseni vaikka sitten varjoaine- MRI päänkuvauksen lausuja lausuisi mielestään MS muutokset näkyviksi kuvissa niin neurologian puolella tai neurologian polin lähetteellä siis pitää ottaa esim verikoe ja likvor näyte..Sitten neurologi tekee laskelman verikokeen ja likvorin lukemien tiettyjen ms tekijöiden suhteesta ja sitten kun nuo molemmat varjoaine MRI lausunto ja neurologin laskelma osoittavat asian eli MS sairauden olemassaolon;niin silloin lausutaan diagnooosikin..On ehkä mahdollista että pesäkekovettumia ja/tai plakkeja kenties voi näkyä ehkäpä(?) ilman varjoainetta(kin),mutta minulla ne näkyivät ja näkyvät vasta varjoaineella. (Niin minä olen ymmärtänyt asian..En ole siis lääkäri,mutta luin tuosta laskelman esim. teosta esim ..Kun pikkasen tietty pelästyin mri lausunnosta mutta olihan se tietysti suuri helpotuskin toisaalta,että viimein löytyi..Kun olin jo muutamiakin vuosia metsästänyt enemmän kuitenkin reumapuolen puolella(no autoimmuuni sairaus meni mulla omassa metsästys puolella edes oikein)että mikä ihme väsymys ja toisen jalan heikkous esim. oikein vaivasi.Mutta väsymys sairauksia oli muutenkin sen verran löytynyt jo,että oli kyllä sitten hankala löytyä,vasta kun toisen silmän näkö meni; niin pyörähti oikeaan päin viimein diagnoosi..)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162158Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842098- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101256Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461178Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811173Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 69845
- 63844