Ollaan varmaan liian arkoja Suomalaisina, kynnys nostettu korkeaksi lähteä isommille vesille ja myös moni seilaa saaristossa vaikka kykyä ja baanaa olisi Suomenlahdella ja itämeren piirissä liikkua. Keskimäärin Suomalaisilla on hyvä kalusto ja osaaminen mutta moni on nostanut riman korkealle.
Nämäkin tytöt vaan vetelee menemään. Kyllä kai tohon veneeseen joku mukaankin mahtuisi?
https://youtu.be/Kvc27GwDeMQ
Siskot seilaa kaksin, haluaisitko mukaan?
10
860
Vastaukset
- Anonyymi
Mahtuisi varmaan mutta en haluaisi mukaan. 10 sekuntia jaksoi tuota party people keikistelyä niin alkoi ottaa hermoon. Koirat vaikutti suhteellisen fiksuilta matkakumppaneilta.
- Anonyymi
Mitä vikaa saaristossa on? Kykyä ja kalustoa olisi, mutta miksi lähteä keskelle Itämerta tai vaikkapa Atlanttia kun hieno saaristo alkaa omalta takapihalta? Kaikilla ei sitä luksusta ole ja joutuvat ylittämään valtameriä päästäkseen johonkin mielenkiintoiseen paikkaan. Vähän sama juttu kuin miksi muuttaisi vapaaehtoisesti pääkaupunkiseudulle reissatakseen lähes joka viikonloppu kesämökille jos viihtyy maalla?
- Anonyymi
Eikai Saaristossa vikaa ole, päinvastoin. Aikataulut sekä oma halu ratkaisee missä kukin purjehtii. Mutta on niitäkin jotka haaveilee mennä edemmäksi mutta henkisesti rima niin korkealla että jää menemättä. Siksi nää monet tavallisten ihmisten videot on kivoja, rohkaisee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikai Saaristossa vikaa ole, päinvastoin. Aikataulut sekä oma halu ratkaisee missä kukin purjehtii. Mutta on niitäkin jotka haaveilee mennä edemmäksi mutta henkisesti rima niin korkealla että jää menemättä. Siksi nää monet tavallisten ihmisten videot on kivoja, rohkaisee.
Eiköhän se isoille vesille lähtemisen korkea rima ole siellä korkeuksissa ensisijaisesti purjehdustaitoihin ja kalustoon liittymättömistä syistä. Useimmilla työt, perhe, hoidettavat sukulaiset ja muut siteet tekevät lähtemisen vaikeaksi.
Toki suomalaisten lähtöintoa saattaa tosiaan hillitä tuo ehkäpä maailman hienoin saaristo vieressä. Jos olisi vain tylsää rantaviivaa kuten monessa muussa paikassa, saattaisi nopeasti tulla sellainen olo, että lähiseudut on nähty.
Itse uskon lähteväni isoille vesille sitten kun elämäntilanne sallii. Nyt nautin Itämeren antimista ihan tyytyväisenä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän se isoille vesille lähtemisen korkea rima ole siellä korkeuksissa ensisijaisesti purjehdustaitoihin ja kalustoon liittymättömistä syistä. Useimmilla työt, perhe, hoidettavat sukulaiset ja muut siteet tekevät lähtemisen vaikeaksi.
Toki suomalaisten lähtöintoa saattaa tosiaan hillitä tuo ehkäpä maailman hienoin saaristo vieressä. Jos olisi vain tylsää rantaviivaa kuten monessa muussa paikassa, saattaisi nopeasti tulla sellainen olo, että lähiseudut on nähty.
Itse uskon lähteväni isoille vesille sitten kun elämäntilanne sallii. Nyt nautin Itämeren antimista ihan tyytyväisenä.Näinhän se on että aika harvalla palkansaajalla on taloudellisesti mahdollista lähteä kauemmas ja tehdä pidempiä reissuja. Jos on uskallusta ja kova palo niin realisoidaan omaisuus, irtisanoudutaan tai jäädään virkavapaalle ja lähdetään. Onhan noita vuosien saatossa ollut monia suomalaisiakin.
Itsellä on kokemusta useammastakin reissusta välimerellä vuokraveneellä. Sitä voinee pitää jonkinlaisena kompromissina. Porukalla kun vuokraa veneen niin kustannus ei ole ihan mahdoton per nuppi. Pääsee purjehtimaan isommalla veneellä pääsääntöisesti hyvissä olosuhteissa. Eräänlaista saaristopurjehdustahan sekin on kun saaresta toiseen mennään, aamulla lähdetään ja samana päivänä tai iltana perillä. Aika stressivapaata vetää kun kaikuluotaimesta loppuu astekko muutama maili rannasta.
Aikanaan haaveilin atlantin ylityksestä ja jopa pallon kierrosta. Mitä enemmän ikää on tullut sitä mukavuudenhaluisemmaksi olen muuttunut. Itämerellä vuorokausi kaksi yhteenmenoon menenettelee mutta viikkotolkulla yhtämenoa ei enää kiinnosta. Nykyään purjehdin pääsäntöisesti viikon kahden reissuja jos säät ovat suotuisia ja lisäksi päiväpurjehduksia kun on hyvä keli. Kisoissakin tuli aikoinaan kierrettyä mutta nyt jotenkin tullut ns. mailit täyteen. Ainakin omassa elämässä on myös muutakin sisältöä kuin purjehdus. Nuoremmille sanoisin että haaveikaa sillä se on useimmiten se purjehduksen hauskin osuus ja toteuttakaa haaveitanne sen mitä resurssit antaa myöden. Olkaa kuitenkin realisteja ja nauttikaa siitä mitä teillä on ja mitä teette. Älkää katkeroituko siitä mitä ette voi tehdä tai saada. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se on että aika harvalla palkansaajalla on taloudellisesti mahdollista lähteä kauemmas ja tehdä pidempiä reissuja. Jos on uskallusta ja kova palo niin realisoidaan omaisuus, irtisanoudutaan tai jäädään virkavapaalle ja lähdetään. Onhan noita vuosien saatossa ollut monia suomalaisiakin.
Itsellä on kokemusta useammastakin reissusta välimerellä vuokraveneellä. Sitä voinee pitää jonkinlaisena kompromissina. Porukalla kun vuokraa veneen niin kustannus ei ole ihan mahdoton per nuppi. Pääsee purjehtimaan isommalla veneellä pääsääntöisesti hyvissä olosuhteissa. Eräänlaista saaristopurjehdustahan sekin on kun saaresta toiseen mennään, aamulla lähdetään ja samana päivänä tai iltana perillä. Aika stressivapaata vetää kun kaikuluotaimesta loppuu astekko muutama maili rannasta.
Aikanaan haaveilin atlantin ylityksestä ja jopa pallon kierrosta. Mitä enemmän ikää on tullut sitä mukavuudenhaluisemmaksi olen muuttunut. Itämerellä vuorokausi kaksi yhteenmenoon menenettelee mutta viikkotolkulla yhtämenoa ei enää kiinnosta. Nykyään purjehdin pääsäntöisesti viikon kahden reissuja jos säät ovat suotuisia ja lisäksi päiväpurjehduksia kun on hyvä keli. Kisoissakin tuli aikoinaan kierrettyä mutta nyt jotenkin tullut ns. mailit täyteen. Ainakin omassa elämässä on myös muutakin sisältöä kuin purjehdus. Nuoremmille sanoisin että haaveikaa sillä se on useimmiten se purjehduksen hauskin osuus ja toteuttakaa haaveitanne sen mitä resurssit antaa myöden. Olkaa kuitenkin realisteja ja nauttikaa siitä mitä teillä on ja mitä teette. Älkää katkeroituko siitä mitä ette voi tehdä tai saada.Taloudelliset haasteet ovat usein ne helpoiten taklattavat. Omalla kohdalla on useita haasteita lähdön suhteen, mutta pahin on yhteinen lapsi Suomessa asuvan ihmisen kanssa. Melko vaikeaa saada lupa pakata tyttö veneeseen ja lähteä maailmalle...
- Anonyymi
jenkkeille tapahtuu aina jotakin, niin mietyttää siinä teamissä olemista
- Anonyymi
Joo en yllättyis vaikka tulis tytöille pahat tilantteet vielä, vähä kans mietityttää osallistuakko vai ei
- Anonyymi
Tänään pääsi siitä satamasta 😂🤣😅 https://youtu.be/HHKRTIqmn6Y
Ihanaahan se oli, se.- Anonyymi
Tuohon kohellukseen ei paattia tarvita.
Yksi tuttavani muisteli, kuinka hän kaverinsa kanssa Suomenlahdella, sateessa ja kovassa tuulessa sitoi itseään kiinni elämänlankaansa kannelle nopusua varten ja huusi kaverinsa korvaan: "Mitä h''''tiä varten me ränne lähdettiin".
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma2522127Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop822016- 971730
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1141542Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?1691171huono omatunto
johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.651160- 1131008
Onnistuit sohaisemaan mua
Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan64999Päätin juuri että
En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi33983- 61906