Pidän älykkäistä ihmisistä!

Heh

Anonyymi kirjoitti:

Heh

Lol melko köyhää

Anonyymi kirjoitti:

Lol melko köyhää

Lol näytät olevan nimetön viesti

Ei ole älykkyyden merkki tämä.

Vedä itsesi hirteen, kiitos

Ei ole halua.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole halua.

Olla älykäs vai?

Miten se ilmenee ettet tiedä? ;)

👍👍

Haukku päivässä hoikistaa

Naurahdin. Sivusta olen. Jokainen oikeasti luulee älykkäiksi niitä, jotka ajattelee pitkälti samalla tavalla kuin itse. Ihminen ei vaan pysty parempaan. Toinen kategoria on ne kirjaviisaat. Joku pitää niitä älykkäinä, kun ne tietää niin paljon asioita. Oikeasti ne on vain hyvämuistisia ja uteliaita. Sellainen älykkyys, että oivaltaa asioita itse, on kokonaan kuopattu.

Anonyymi kirjoitti:

Naurahdin. Sivusta olen. Jokainen oikeasti luulee älykkäiksi niitä, jotka ajattelee pitkälti samalla tavalla kuin itse. Ihminen ei vaan pysty parempaan. Toinen kategoria on ne kirjaviisaat. Joku pitää niitä älykkäinä, kun ne tietää niin paljon asioita. Oikeasti ne on vain hyvämuistisia ja uteliaita. Sellainen älykkyys, että oivaltaa asioita itse, on kokonaan kuopattu.

Lue lisää

No siis nimenomaan. Ja mistä älykkyyden voi tunnistaa, jos vaikka on itse tyhmä kuin saapas. Ne toisen "älykkäät" jutut, kuulostaa varmaan ihan sekopäisiltä ja älyvapailta. Ja jos toinen sanoo olevansa älykäs ja selittää jotain "älykkäitä" niin sehän voi vaan esittää ja jauhaa ihan mitä vaan skeidaa mitä mieleen tulee ja sitä vaan kattelee suu auki tyhmänä vieressä ja nyökkäilee eikä tajua sanaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

No siis nimenomaan. Ja mistä älykkyyden voi tunnistaa, jos vaikka on itse tyhmä kuin saapas. Ne toisen "älykkäät" jutut, kuulostaa varmaan ihan sekopäisiltä ja älyvapailta. Ja jos toinen sanoo olevansa älykäs ja selittää jotain "älykkäitä" niin sehän voi vaan esittää ja jauhaa ihan mitä vaan skeidaa mitä mieleen tulee ja sitä vaan kattelee suu auki tyhmänä vieressä ja nyökkäilee eikä tajua sanaakaan.

Lue lisää

Perusälykkyys riittää. Minusta keskiverto tai sitä parempi yleissivistys kuuluu myös älykkyyteen. Mutta monitahoista älykköä ei ole olemassakaan. Esimerkiksi itse en ole sosiaalisesti älykäs yhtään tippaa. En osaa muodostaa mitään ihmissuhteita ja enin kontaktointi tapahtuukin netissä. Sen sijaan minulla on omat osa-alueeni, joissa pärjään. Mutta mitä enemmän ymmärrän, sitä paremmin tajuan etten tiedä mistään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Perusälykkyys riittää. Minusta keskiverto tai sitä parempi yleissivistys kuuluu myös älykkyyteen. Mutta monitahoista älykköä ei ole olemassakaan. Esimerkiksi itse en ole sosiaalisesti älykäs yhtään tippaa. En osaa muodostaa mitään ihmissuhteita ja enin kontaktointi tapahtuukin netissä. Sen sijaan minulla on omat osa-alueeni, joissa pärjään. Mutta mitä enemmän ymmärrän, sitä paremmin tajuan etten tiedä mistään mitään.

Lue lisää

Ei taatusti riitä normaaliälykkyys tunnistamaan jotain oikein superälykköä. Aivan taatusti suurin osa ns. normaaliälyisistä on pitänyt vaikka Einsteinia ihan kilahtaneena, jos se on ruvennut ajatuksiaan heille valottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taatusti riitä normaaliälykkyys tunnistamaan jotain oikein superälykköä. Aivan taatusti suurin osa ns. normaaliälyisistä on pitänyt vaikka Einsteinia ihan kilahtaneena, jos se on ruvennut ajatuksiaan heille valottamaan.

Lue lisää

Einsteinhan itse sano, että nerous on 99%:sti hikeä.

Riippuu tietysti miten määrittelee perusälykkyyden. Suurin osahan sijoittuu ÄO:ssa kohdalle 100. Jo 120 on melko harvinainen.

Eli jos lähdetään siitä, että tuo perus 100 on kouluarvosanalla 7/10, niin perus selitys suhteellisuusteoriasta ei pitäisi hänen ymmärrykselle olla liian vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taatusti riitä normaaliälykkyys tunnistamaan jotain oikein superälykköä. Aivan taatusti suurin osa ns. normaaliälyisistä on pitänyt vaikka Einsteinia ihan kilahtaneena, jos se on ruvennut ajatuksiaan heille valottamaan.

Lue lisää

Esimerkiksi Loirin ÄO on 99. Ja musiikillisesti ja monessa mielessähän mies on nero.

Anonyymi kirjoitti:

Perusälykkyys riittää. Minusta keskiverto tai sitä parempi yleissivistys kuuluu myös älykkyyteen. Mutta monitahoista älykköä ei ole olemassakaan. Esimerkiksi itse en ole sosiaalisesti älykäs yhtään tippaa. En osaa muodostaa mitään ihmissuhteita ja enin kontaktointi tapahtuukin netissä. Sen sijaan minulla on omat osa-alueeni, joissa pärjään. Mutta mitä enemmän ymmärrän, sitä paremmin tajuan etten tiedä mistään mitään.

Lue lisää

Tämä kommentoija oli eri kuin edellinen ( 23:15). Halusin vaan sanoa, ettei kukaan luule samaksi. Minusta ihmisen ei tarvitse olla älykäs. Hyvyys on paljon parempi piirre.

Anonyymi kirjoitti:

No siis nimenomaan. Ja mistä älykkyyden voi tunnistaa, jos vaikka on itse tyhmä kuin saapas. Ne toisen "älykkäät" jutut, kuulostaa varmaan ihan sekopäisiltä ja älyvapailta. Ja jos toinen sanoo olevansa älykäs ja selittää jotain "älykkäitä" niin sehän voi vaan esittää ja jauhaa ihan mitä vaan skeidaa mitä mieleen tulee ja sitä vaan kattelee suu auki tyhmänä vieressä ja nyökkäilee eikä tajua sanaakaan.

Lue lisää

Hyvä kommentti :)

Anonyymi kirjoitti:

Einsteinhan itse sano, että nerous on 99%:sti hikeä.

Riippuu tietysti miten määrittelee perusälykkyyden. Suurin osahan sijoittuu ÄO:ssa kohdalle 100. Jo 120 on melko harvinainen.

Eli jos lähdetään siitä, että tuo perus 100 on kouluarvosanalla 7/10, niin perus selitys suhteellisuusteoriasta ei pitäisi hänen ymmärrykselle olla liian vaikeaa.

Lue lisää

Tietysti se on. Ajatteleminen on oikeasti hyvin aliarvostettua. Joku monimutkainen teoria ei todellakaan oikeasti pompahda kenenkään päähän.

Vaan mitä Einsteiniin tulee niin hänen ajattelutapansa on ollut poikkeava, mistä sitten ikinä onkaan johtunut. Hänen teoriansa vaativat nykyäänkin aivojumppaa, jotta ne sisäistää. Asiat kuitenkin on aina helpompi ymmärtää ja sisäistää jälkikäteen. On hyvin hämmentävää yrittää tajuta millaista ajattelutapaa on vaatinut päätyä niihin päätelmiin niistä lähtökohdista, joista niitä on lähdetty pohtimaan. Ei se todellakaan ihan "perusaivoilla" ole tapahtunut, mutta älykkyydestä voi toki olla montaa mieltä. Se kuitenkin on ihan varmaa, että perusälykäs tyyppi olisi pitänyt hänen pohdintojaan täysin älyvapaina. Kaikki kun pitää suhteuttaa lähtötilanteeseen.

Mua ei oikeestaan kiinnosta vattujakaan joku äo. Kiinnostaa ketä kiinnostaa. Jos haluaa supistaa älykkyyden tuollaiseen niin toki noin saa tehdä.

Itse en todellakaan tunnistaisi Loiria neroksi. Mutta siis mähän olenkin tyhmä kuin saapas ja pohdin miten muka voisin tunnistaa älykkään ihmisen.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti se on. Ajatteleminen on oikeasti hyvin aliarvostettua. Joku monimutkainen teoria ei todellakaan oikeasti pompahda kenenkään päähän.

Vaan mitä Einsteiniin tulee niin hänen ajattelutapansa on ollut poikkeava, mistä sitten ikinä onkaan johtunut. Hänen teoriansa vaativat nykyäänkin aivojumppaa, jotta ne sisäistää. Asiat kuitenkin on aina helpompi ymmärtää ja sisäistää jälkikäteen. On hyvin hämmentävää yrittää tajuta millaista ajattelutapaa on vaatinut päätyä niihin päätelmiin niistä lähtökohdista, joista niitä on lähdetty pohtimaan. Ei se todellakaan ihan "perusaivoilla" ole tapahtunut, mutta älykkyydestä voi toki olla montaa mieltä. Se kuitenkin on ihan varmaa, että perusälykäs tyyppi olisi pitänyt hänen pohdintojaan täysin älyvapaina. Kaikki kun pitää suhteuttaa lähtötilanteeseen.

Mua ei oikeestaan kiinnosta vattujakaan joku äo. Kiinnostaa ketä kiinnostaa. Jos haluaa supistaa älykkyyden tuollaiseen niin toki noin saa tehdä.

Itse en todellakaan tunnistaisi Loiria neroksi. Mutta siis mähän olenkin tyhmä kuin saapas ja pohdin miten muka voisin tunnistaa älykkään ihmisen.

Lue lisää

Toki Einsteinin merkittävää nokkeluutta ei voi kiistää ja loppujen lopuksi ÄO ei kerro mitään.

Einsteinin ns neuroniyhteydet ovat olleet nopeita. Joku biologinen poikkeavuus hyvässä mielessä hänen aiboissaan kenties.

Anonyymi kirjoitti:

Einsteinhan itse sano, että nerous on 99%:sti hikeä.

Riippuu tietysti miten määrittelee perusälykkyyden. Suurin osahan sijoittuu ÄO:ssa kohdalle 100. Jo 120 on melko harvinainen.

Eli jos lähdetään siitä, että tuo perus 100 on kouluarvosanalla 7/10, niin perus selitys suhteellisuusteoriasta ei pitäisi hänen ymmärrykselle olla liian vaikeaa.

Lue lisää

Todellista älykkyyttä ei voi mitata testillä. Äoota arvioivat testit ovat ensinnäkin vanhanaikaisia ja toisaalta muokattu sopivaksi niihin älyköihin , joita historia kautta aikain on arvostanut. En lähtisi huippupisteillä tuulettamaan pitkin kyliä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti se on. Ajatteleminen on oikeasti hyvin aliarvostettua. Joku monimutkainen teoria ei todellakaan oikeasti pompahda kenenkään päähän.

Vaan mitä Einsteiniin tulee niin hänen ajattelutapansa on ollut poikkeava, mistä sitten ikinä onkaan johtunut. Hänen teoriansa vaativat nykyäänkin aivojumppaa, jotta ne sisäistää. Asiat kuitenkin on aina helpompi ymmärtää ja sisäistää jälkikäteen. On hyvin hämmentävää yrittää tajuta millaista ajattelutapaa on vaatinut päätyä niihin päätelmiin niistä lähtökohdista, joista niitä on lähdetty pohtimaan. Ei se todellakaan ihan "perusaivoilla" ole tapahtunut, mutta älykkyydestä voi toki olla montaa mieltä. Se kuitenkin on ihan varmaa, että perusälykäs tyyppi olisi pitänyt hänen pohdintojaan täysin älyvapaina. Kaikki kun pitää suhteuttaa lähtötilanteeseen.

Mua ei oikeestaan kiinnosta vattujakaan joku äo. Kiinnostaa ketä kiinnostaa. Jos haluaa supistaa älykkyyden tuollaiseen niin toki noin saa tehdä.

Itse en todellakaan tunnistaisi Loiria neroksi. Mutta siis mähän olenkin tyhmä kuin saapas ja pohdin miten muka voisin tunnistaa älykkään ihmisen.

Lue lisää

Siis älykkyyttä on monenlaista. Ei pelkkä matemaattis-looginen yksin kerro mitään.

Isaac Newton oli älykäs, mutta sosiaalisesti kömpelö.

Monilahjakasta älykköä ei olekaan. Se vaatisi kaikissa osa-alueissa 10/10 ihmisen.

Esim. Mulla on ÄO vain 116. Yliopistosta aikanaan valmistunut. Tunnen omat vajvuuteni ja tiedän heikkouteni.

Minäkin olen sosiaalisesti onneton, sillä tähän ikään en ole edes seurustellut koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Toki Einsteinin merkittävää nokkeluutta ei voi kiistää ja loppujen lopuksi ÄO ei kerro mitään.

Einsteinin ns neuroniyhteydet ovat olleet nopeita. Joku biologinen poikkeavuus hyvässä mielessä hänen aiboissaan kenties.

Lue lisää

No siis jotain tuollaistahan niistä hänen aivoistaan on kerrottu, mutta ei niistä käsittääkseni mitään sen suurempia poikkeamia löytynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taatusti riitä normaaliälykkyys tunnistamaan jotain oikein superälykköä. Aivan taatusti suurin osa ns. normaaliälyisistä on pitänyt vaikka Einsteinia ihan kilahtaneena, jos se on ruvennut ajatuksiaan heille valottamaan.

Lue lisää

Normaali älykkökin sen ymmärtää että viimeisen 100 vuoden keksijä älyköt ovat saaneet maapallon romahduksen partaalle.

Anonyymi kirjoitti:

Siis älykkyyttä on monenlaista. Ei pelkkä matemaattis-looginen yksin kerro mitään.

Isaac Newton oli älykäs, mutta sosiaalisesti kömpelö.

Monilahjakasta älykköä ei olekaan. Se vaatisi kaikissa osa-alueissa 10/10 ihmisen.

Esim. Mulla on ÄO vain 116. Yliopistosta aikanaan valmistunut. Tunnen omat vajvuuteni ja tiedän heikkouteni.

Minäkin olen sosiaalisesti onneton, sillä tähän ikään en ole edes seurustellut koskaan.

Lue lisää

En tajua miksi puhut jostain "monilahjakkaasta älyköstä"' En ymmärrä miten sellainen lainkaan liittyy älykkyyden tunnistamisen ongelmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Normaali älykkökin sen ymmärtää että viimeisen 100 vuoden keksijä älyköt ovat saaneet maapallon romahduksen partaalle.

Onko suurempana ongelmana idean keksijä vai sen hyödyntäjä? Itse sanoisin että hyödyntäjä. Hän käyttää hyödykseen keksintöä, jonka todellisten vaikutusten ymmärtämiseen hänen oma älynsä ei useinkaan riitä.

Anonyymi kirjoitti:

En tajua miksi puhut jostain "monilahjakkaasta älyköstä"' En ymmärrä miten sellainen lainkaan liittyy älykkyyden tunnistamisen ongelmaan.

Periaatteessa siten, ettei tiedettävissä olevin konstein älykkyyttä voi edes mitata, se on niin monipolvinen asia.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa siten, ettei tiedettävissä olevin konstein älykkyyttä voi edes mitata, se on niin monipolvinen asia.

Tuo voi olla ongelma, jos kokee tarpelliseksi mitata älykkyyttä. Itse en tajua miksi sitä pitäisi mitata. Jos jotain pitää mitata niin sitten ennemmin vaikkapa sen älyn vaikutuksia. En mahda sille mitään, mutta musta vaikkapa älykkyysosamäärän mittaaminen on aina lähinnä brassailua asialla, jolla ei ole mitään merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo voi olla ongelma, jos kokee tarpelliseksi mitata älykkyyttä. Itse en tajua miksi sitä pitäisi mitata. Jos jotain pitää mitata niin sitten ennemmin vaikkapa sen älyn vaikutuksia. En mahda sille mitään, mutta musta vaikkapa älykkyysosamäärän mittaaminen on aina lähinnä brassailua asialla, jolla ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Ei välttämättä. Tosin kyllähän faktat puoltaa sitä, että Stephen Hawking, shakkimestari Kasparov jne. Einstein jne. Omisti yli 200 ÄO:n.

Pulma tulee siinä kohtaa, että ne testit mittaa vain matemaattis-loogista älykkyyttä, eli älykkyydestä sinällään koko ilmiönä ne ei anna tyhjentävää vastausta.

Eli periaatteessa siis sitä ei voi tunnistaakaan, koska älykkyys ei sinällään välttämättä näy. Ja toisaalta kun jokainen voi tulkita koko asian eri tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä. Tosin kyllähän faktat puoltaa sitä, että Stephen Hawking, shakkimestari Kasparov jne. Einstein jne. Omisti yli 200 ÄO:n.

Pulma tulee siinä kohtaa, että ne testit mittaa vain matemaattis-loogista älykkyyttä, eli älykkyydestä sinällään koko ilmiönä ne ei anna tyhjentävää vastausta.

Eli periaatteessa siis sitä ei voi tunnistaakaan, koska älykkyys ei sinällään välttämättä näy. Ja toisaalta kun jokainen voi tulkita koko asian eri tavalla.

Lue lisää

Mitä kukaan tekee tiedolla vaikkapa Einsteinin älykkyysosamäärästä? Mitä merkitystä kyseisellä tiedolla on. Mainitsemasi henkilöt lienevät ihan tekojensa kautta ilmentäneet varsin korkeaa älykkyyttä. Asian sen kummempi mittaaminen on musta varsin turhaa eikä lopulta anna asiasta mitään uutta tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kukaan tekee tiedolla vaikkapa Einsteinin älykkyysosamäärästä? Mitä merkitystä kyseisellä tiedolla on. Mainitsemasi henkilöt lienevät ihan tekojensa kautta ilmentäneet varsin korkeaa älykkyyttä. Asian sen kummempi mittaaminen on musta varsin turhaa eikä lopulta anna asiasta mitään uutta tietoa.

Lue lisää

Kyllähän se lukema nimenomaan puhuttaa. Tämmöset tiettyjen alojen nerot ovat saaneet koko äo-mittauksesta tavallaan luotua imagollaan bisneksen tämmösille kuin Mensat ja muut.

Ansiot joo, mutta se korreloi sius sitä, että 100:n äo:lka he eivät olisi niin ansioituneita kuin olivat.

Kun katotaan vaikka nyky-yhteiskuntaa. Aina on otsikoissa joka kevät nämä monen L:n ylippilaat. Milloin haastatellaan perus Maijaa, jolla on C:n paperit?
Minusta tuo kertoo vain kilpailuyhteiskunnan ilmiöstä, josda pitää ja pitää ja pitää. Samaan aikaan nuoriso voi pahoin. Ristiriitaista.

Eli ei pitäisikään jonkin äo:n merkitä, mutta siitä on tehty numero, joka loppujen lopuksi kertoo vähän

Anonyymi kirjoitti:

Onko suurempana ongelmana idean keksijä vai sen hyödyntäjä? Itse sanoisin että hyödyntäjä. Hän käyttää hyödykseen keksintöä, jonka todellisten vaikutusten ymmärtämiseen hänen oma älynsä ei useinkaan riitä.

Lue lisää

Kiitos pohdinnastasi ja olen samaa mieltä.
Ollaan käännytty siihen suuntaan että keksitään luontoa kunnioittavia keksintöjä.

Älykkyyden mittaaminen nykyaikana liitttyy vahvasti siihen miten neroutta voidaan hyödyntää ja usein puhutaan rahasta.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Loirin ÄO on 99. Ja musiikillisesti ja monessa mielessähän mies on nero.

Juoppo ja nikotinisti, ei mitään itsekuria.

Anonyymi kirjoitti:

Juoppo ja nikotinisti, ei mitään itsekuria.

En ymmärrä miten Loirista saa jonkun neron leivottua?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se lukema nimenomaan puhuttaa. Tämmöset tiettyjen alojen nerot ovat saaneet koko äo-mittauksesta tavallaan luotua imagollaan bisneksen tämmösille kuin Mensat ja muut.

Ansiot joo, mutta se korreloi sius sitä, että 100:n äo:lka he eivät olisi niin ansioituneita kuin olivat.

Kun katotaan vaikka nyky-yhteiskuntaa. Aina on otsikoissa joka kevät nämä monen L:n ylippilaat. Milloin haastatellaan perus Maijaa, jolla on C:n paperit?
Minusta tuo kertoo vain kilpailuyhteiskunnan ilmiöstä, josda pitää ja pitää ja pitää. Samaan aikaan nuoriso voi pahoin. Ristiriitaista.

Eli ei pitäisikään jonkin äo:n merkitä, mutta siitä on tehty numero, joka loppujen lopuksi kertoo vähän

Lue lisää

No kuten jo ekaksi sanoin, niin kysymys on vain luvuista, joilla voi brassailla. Mitään varsinaista informaatiota se ei tarjoa. Korkea äo voi olla myös ihmisellä, joka ei ole koskaan elämässään tehnyt yhtään mitään järkevää, eikä tule koskaan tekemäänkään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se lukema nimenomaan puhuttaa. Tämmöset tiettyjen alojen nerot ovat saaneet koko äo-mittauksesta tavallaan luotua imagollaan bisneksen tämmösille kuin Mensat ja muut.

Ansiot joo, mutta se korreloi sius sitä, että 100:n äo:lka he eivät olisi niin ansioituneita kuin olivat.

Kun katotaan vaikka nyky-yhteiskuntaa. Aina on otsikoissa joka kevät nämä monen L:n ylippilaat. Milloin haastatellaan perus Maijaa, jolla on C:n paperit?
Minusta tuo kertoo vain kilpailuyhteiskunnan ilmiöstä, josda pitää ja pitää ja pitää. Samaan aikaan nuoriso voi pahoin. Ristiriitaista.

Eli ei pitäisikään jonkin äo:n merkitä, mutta siitä on tehty numero, joka loppujen lopuksi kertoo vähän

Lue lisää

En muuten sanoisi ylioppilastutkinnon arvosanojen kertovan mitään varsinaisesta älystä. Se kertoo kyvystä opiskella, lukea ja omaksua tietoa. Tämä tulee ihmiseltä, joka kirjoitti itsekin 6 L:ää.

Anonyymi kirjoitti:

En muuten sanoisi ylioppilastutkinnon arvosanojen kertovan mitään varsinaisesta älystä. Se kertoo kyvystä opiskella, lukea ja omaksua tietoa. Tämä tulee ihmiseltä, joka kirjoitti itsekin 6 L:ää.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Itsekin kirjoitin aikanaan tuon 6 L:ää. Kirjoitin aikana, jolloin noilla ns. ylimääräisiä oli jotain merkitystä. Nykytilanteessa voi kysyä, että kertooko 9 tai vaikka 12 L:ää lainkaan älystä vai jostain aivan muusta. Itse en taatusti enää tässä hetkessä vaivautuisi kirjoittamaan tuota 6:tta ja panostaisi noihin ylimääräisiin tuolla tasolla, kun käytännössä oikeastaan vain matematiikalla on väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Juoppo ja nikotinisti, ei mitään itsekuria.

Minäkin juon joka viikonloppu mutta äo on 137

Anonyymi kirjoitti:

En muuten sanoisi ylioppilastutkinnon arvosanojen kertovan mitään varsinaisesta älystä. Se kertoo kyvystä opiskella, lukea ja omaksua tietoa. Tämä tulee ihmiseltä, joka kirjoitti itsekin 6 L:ää.

Lue lisää

Juuri sitäpä se on. Tyhmät ei menesty.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri sitäpä se on. Tyhmät ei menesty.

Aika moni aika helvetin tyhmä ihminen on menestynyt erinomaisen hyvin. Ei menestymiseen usein varsinaisesti suurta älykkyyttä tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Aika moni aika helvetin tyhmä ihminen on menestynyt erinomaisen hyvin. Ei menestymiseen usein varsinaisesti suurta älykkyyttä tarvita.

Joskus ne vauraudetkin tulee kotoa käsin kuin manulle illallinen että ei siinä lahjakkuutta tarvita kun perii isin firman ja kiinteistöt. Ihme kokkareita täällä vetämässä herneitä nokkaan ja sanomassa kiertoilmaisuin, että köyhät kyykkyyn ja luovuttaakaa

Anonyymi kirjoitti:

Einsteinhan itse sano, että nerous on 99%:sti hikeä.

Riippuu tietysti miten määrittelee perusälykkyyden. Suurin osahan sijoittuu ÄO:ssa kohdalle 100. Jo 120 on melko harvinainen.

Eli jos lähdetään siitä, että tuo perus 100 on kouluarvosanalla 7/10, niin perus selitys suhteellisuusteoriasta ei pitäisi hänen ymmärrykselle olla liian vaikeaa.

Lue lisää

Eistein sanoi, että nerous on 99% hikea. Silti, jos s1% puuttuu älystä, ongelman ratkaisutaidosta ja luovuudesta (äly=ongelman ratkaisukyky luovuus siinä), ei synny Einsteiniä. Tarvitaan sekä kyky ymmärtää ja oivaltaa vaikeita asioita (ei ole mikään rivi ihmisen ominaisuus) että intohimoa ja pitkäjänteisyyttä viedä asia maaliin.

Tavallinen ihminen ei luo suhteellisuusteoriaa, vaikka opiskelisi kuinka fysiikkaa tai kuinka hikoilisi.

Se on älykäs, joka tajuaa, ettei ole älykäs vaan on vielä paljon opittavaa ja se on älykäs, joka tajuaa, että on vielä paljon opetettavaa.

Se on älykäs, joka tajuaa, että jos esimies sanoo, että on ihan sama miten asiat on, kunhan saadaan näyttämään että ne on, niin siirtyy sivuun ja ilmoittaa hissuksiin eteenpäin. Tietysti voi jäädä myös kerjäämään viimeiseen asti rapsutuksia korvan takaa

Koko elämähän on oppimista, alusta loppuun asti.

Anonyymi kirjoitti:

Koko elämähän on oppimista, alusta loppuun asti.

Ha ha, niinpä itse kullekin juu esimerkiksi että tyhjästä on paha nyhjäistä, joten voisi sitä joulumieltä hakea itselleen vähän toisellakin tapaa, sillä tuskin se kuvitus sillä kummemmaksi muuttuu, herättää vain enemmän kysymyksiä

Usein korkean ÄÖ tyypit nimenomaan tajuavat, että tietävät etteivät tiedä mitään ja oppimista on paljon. Usein taas vähän yksinkertaisempi tyyppi luulee ymmärtävänsä ja olevansa hutu, vaikka on oikeasti aika pihalla. Kaksi eri ihmistä voi laittaa laittaa ”ymmärtämisen ja osaamisen riman” aika eri tasolle.

Se, että on korkea ÄÖ harvoin saa ihmisen pitämään itseään ylivoimaisena. Voi olla, että Mensan jäsenen ja tavallisen ÄÖ 100 kaverin välille ei löydy juuri yhteistä eikä samaa aaltopituutta. Vuorovaikutus ei ole kummallekaan tyydyttävää. Se ei silti tarkoita, että Mensan tyyppi ei osaisi arvostaa esim. ÄÖ 100 kaverin upeaa musikaalisuutta tai taiteellisuutta tai sosiaalisia taitoja tai että se Mensan tyyppi pitäisi itseään jotenkin parempana!

No trollia ei kannata nyt nostaa millään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

No trollia ei kannata nyt nostaa millään tavalla.

En kyllä miestä nerona pitäisi minäkään

Anonyymi kirjoitti:

No trollia ei kannata nyt nostaa millään tavalla.

se ei ollut minulta kovin älykästä.

Tuo on sitä, että tietää paikkansa. Tajuaa ettei pärjää itseään nokkelammille ja hyväksyy tyhmyytensä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sitä, että tietää paikkansa. Tajuaa ettei pärjää itseään nokkelammille ja hyväksyy tyhmyytensä.

:D:D:D::D

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sitä, että tietää paikkansa. Tajuaa ettei pärjää itseään nokkelammille ja hyväksyy tyhmyytensä.

Liittyykö tämä niihin apeasti tussahtaneisiin hirvipeijaisiin ?

Minä en kyllä kunnioita muita. Ne ei ole niin yleviä kuin minä olen.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en kyllä kunnioita muita. Ne ei ole niin yleviä kuin minä olen.

Huomannut kans, ettei kaikkien kanssa ole niin mielekästä vaihtaa mielipiteitä, siksi osaa arvostaa heitä, joiden kanssa se onnistuu.

Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.

Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.

Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.

Lue lisää

Olet niin väärässä noissa väitteissäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.

Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.

Lue lisää

Kotiolot ja vanhemmilta saatu malli on kyllä olennainen osa viisautta ja siksi hyvä lisätä. Olet siis varsin oikeilla jäljillä siinä. Kasvatus. Kuinka ihminen on kasvatettu. Se on merkittävä! Se kun tulee jo ennen koulumaailmaa ja jatkuu vielä sen aikanakin. Jopa sen jälkeenkin neuvoina, jos tarve vaatii. Vanhemmat ovat lapsilleen "neuvonantajia ja opettajia". Esikuvia. Ottivatpa heidän jälkeläisensä neuvot vastaan tai sitten eivät. Useimmiten olisi syytä. Se kasvatus ja vanhemmilta opitut tiedot ja taidot kun vaikuttavat äpi koko elämän. Nyt se on sitten lisätty korostetusti. Muista että viisailta vanhemmiltasi olet geenisi perinyt. :)

Anonyymi kirjoitti:

Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.

Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.

Lue lisää

Urasuuntautuneissakin on epäitsekkäitä ja ei-ylimielisiä, kohdellen tasavertaisina muita ihmisiä. Kasvatus ja elämänkokemukset vaikuttavat. Elämässä pitää oppia nöyryyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.

Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.

Lue lisää

Kirjoitat kuin älykkyys olisi sama kuin menestys? Ei yhtäläisyyttä voi noin vetää noin.

Luonne, sinnikkyys ja ahkeruus ovat geeneissä, ei sitä voi kuin rajallisesti muuttaa. Jos vanhemmat opettaa ja kannustaa ei-sinnikästä ja lyhyt jännitteistä lasta, ei hän muutu toiseksi ihmiseksi vaan oppii vain pärjäämään omien puutteidensa kanssa. Samoin jos sinnikkäällä ja ahkeralla lapsella ei ole tukea kotoa, hän silti pärjää luultavasti kohtuullisesti. Vanhemmat ja koulun tuli voi tasapainoittaa eroja, mutta eivät poistaa geenien vaikutusta. On olemassa päteviä isoja kaksostutkimuksia missä identtiset geenit omaavat kaksoset kasvavat eri perheissä. Näiden perusteella geenien vaikutus on mielenkiinnon kohteisiin ja menestymiseen isompi mitä on viime vuosina ajateltu. Lopullista totuutta tuossa asiassa ei tietenkään ole, mutta ainakin viitteitä. Hypoteeseissä on taidettu mennä vähän reunasta toiseen ajan kanssa.

Sama koskee mm. lyhytaikaiseen työmuistiin (=helppo oppia ulkoa ja saada hyviä numeroita jos testaaan ulkomuistista), pitkäaikaiseen muistiin, ongelman ratkaisukykyyn, luovuuteen. Kasvatus voi tukea ja opettaa mm. muistisääntöjen käyttöä, mutta ei se voi muuttaa omaksumiskykyä. Itsellä on lapsi, joka oppii esim. 30 sivun koealueen 15min lukemisella kiitettävän tasolle ja toinen, joka saa numeroita 5-7 vaikka lukisi monta tuntia (jos lukee viime tinkaan ja 7-8 jos lukee vähitellen). Pelkästään siinä miten nopeasti yhden lukukerta vie aikaa on monikertainen ero, vaikka tuki on sama. Tai sanakokeen oppiminen (jos vertaa sama luokka-aste vie toisella 10min ja toisella 2-3h).

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat kuin älykkyys olisi sama kuin menestys? Ei yhtäläisyyttä voi noin vetää noin.

Luonne, sinnikkyys ja ahkeruus ovat geeneissä, ei sitä voi kuin rajallisesti muuttaa. Jos vanhemmat opettaa ja kannustaa ei-sinnikästä ja lyhyt jännitteistä lasta, ei hän muutu toiseksi ihmiseksi vaan oppii vain pärjäämään omien puutteidensa kanssa. Samoin jos sinnikkäällä ja ahkeralla lapsella ei ole tukea kotoa, hän silti pärjää luultavasti kohtuullisesti. Vanhemmat ja koulun tuli voi tasapainoittaa eroja, mutta eivät poistaa geenien vaikutusta. On olemassa päteviä isoja kaksostutkimuksia missä identtiset geenit omaavat kaksoset kasvavat eri perheissä. Näiden perusteella geenien vaikutus on mielenkiinnon kohteisiin ja menestymiseen isompi mitä on viime vuosina ajateltu. Lopullista totuutta tuossa asiassa ei tietenkään ole, mutta ainakin viitteitä. Hypoteeseissä on taidettu mennä vähän reunasta toiseen ajan kanssa.

Sama koskee mm. lyhytaikaiseen työmuistiin (=helppo oppia ulkoa ja saada hyviä numeroita jos testaaan ulkomuistista), pitkäaikaiseen muistiin, ongelman ratkaisukykyyn, luovuuteen. Kasvatus voi tukea ja opettaa mm. muistisääntöjen käyttöä, mutta ei se voi muuttaa omaksumiskykyä. Itsellä on lapsi, joka oppii esim. 30 sivun koealueen 15min lukemisella kiitettävän tasolle ja toinen, joka saa numeroita 5-7 vaikka lukisi monta tuntia (jos lukee viime tinkaan ja 7-8 jos lukee vähitellen). Pelkästään siinä miten nopeasti yhden lukukerta vie aikaa on monikertainen ero, vaikka tuki on sama. Tai sanakokeen oppiminen (jos vertaa sama luokka-aste vie toisella 10min ja toisella 2-3h).

Lue lisää

Lisäys vielä. Kumpikin lapsistani voi pärjätä elämässä hyvin. Kummallakin on joku suhteellisen poikkeuksellinen vahvuus. Ehkä hän, jolle koulu on vaikea ei päädy akateemiselle uralle vaan alalle, jolta löytyy hänen omat vahvuutensa. Toinen taas helposti omaksuu vaikka ydinfysiikkaa, jos niin itse haluaa ja jaksaa itse nähdä vaivan opiskelujen eteen.

Se mitä he itse haluavat isona tehdä, on heidän oma valintansa. Eikä se mikä heidän ammattinsa tulee olemaan milläänlailla määritä ihmisarvoa ja kelpaamista ihmisenä ja läheisenä. Itse toivon, että löytävät sen mikä tekee heidät onnelliseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Olet niin väärässä noissa väitteissäsi.

Kyllä he ovat oikeassa, mutta on lisättävä viellä että kukaan ei ole täydellinen. Viisautta on kuitenkin tutkia omatkin ja vanhempiensa tekemät mahdolliset virheet ja silloin ne eivät vahingossa jää korjaamatta jatkossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä he ovat oikeassa, mutta on lisättävä viellä että kukaan ei ole täydellinen. Viisautta on kuitenkin tutkia omatkin ja vanhempiensa tekemät mahdolliset virheet ja silloin ne eivät vahingossa jää korjaamatta jatkossa.

Lue lisää

Ei ole. Tiedän mitä ajetaan takaa, mutta tiedän että kirjoittaja on väärässä. Ylhäällä hyvä kommentti.. ”kirjoitat kuin.....”. Itse en jaksa kirjoittaa yhtään pidemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Kotiolot ja vanhemmilta saatu malli on kyllä olennainen osa viisautta ja siksi hyvä lisätä. Olet siis varsin oikeilla jäljillä siinä. Kasvatus. Kuinka ihminen on kasvatettu. Se on merkittävä! Se kun tulee jo ennen koulumaailmaa ja jatkuu vielä sen aikanakin. Jopa sen jälkeenkin neuvoina, jos tarve vaatii. Vanhemmat ovat lapsilleen "neuvonantajia ja opettajia". Esikuvia. Ottivatpa heidän jälkeläisensä neuvot vastaan tai sitten eivät. Useimmiten olisi syytä. Se kasvatus ja vanhemmilta opitut tiedot ja taidot kun vaikuttavat äpi koko elämän. Nyt se on sitten lisätty korostetusti. Muista että viisailta vanhemmiltasi olet geenisi perinyt. :)

Lue lisää

Paljon on myös vanhempia, jotka ymmärtävät virheensä liian myöhään ja lasten ollessa aikuisia pyytävät virheitään anteeksi, siten myös vanhempien virheet voivat olla opettavaisia omille lapsilleen, lapset huomaa näin mm. sen, ettei kukaan meistä ole täydellinen.

Nöyryyden ja oman rajallisuuden tunnistaminen auttaa suhtautumaan asioihin hyvällä tavalla, minusta olisi hyvä opettaa lapsiaan haastamaan itseään ja muitakin samalla. Yhteisöllisyys on hyvästä, jos löytää hyvänlaisen ympäristön ja ihmiset sitä toteuttamaan.

Menestyminen tarvii myös ripauksen onnekkuutta, tätä tuntuneet monet menestyneetkin korostamaan ja siten suhtautumaan omaan tilanteeseensa terveemmällä tavalla muita kunnioittaen. Rakentava tapa suhtautua riitatilanteisiin ja ylipäätään haasteisiin tuo yleensä aina paremman lopputuloksen. Sitä ymmärtämättömät voivat senkin pilata monesti?

Myönteinen tapa suhtautua tulevaan antaa paljon enemmän kuin kielteinen suhtautuminen. Kohdannut jonkun verran ihmisiä, jotka mokaavat oman mahdollisuutensa omalla suhtautumisella asioihin negatiivisesti? Usko hyvään puuttuu ja siten heidän käytös korostuu heidän tahtomattaan kielteisesti muille.

On myös ihmisiä, jotka suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, vähät välittää mitä muut on mieltä omasta käytöksestään. Onko syynä ylimielisyys, katkeroituminen vai muu kielteinen kokemus menneisyydestä? Meitä on moneksi, välillä tehdään hyviä asioita tietämättämme.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon on myös vanhempia, jotka ymmärtävät virheensä liian myöhään ja lasten ollessa aikuisia pyytävät virheitään anteeksi, siten myös vanhempien virheet voivat olla opettavaisia omille lapsilleen, lapset huomaa näin mm. sen, ettei kukaan meistä ole täydellinen.

Nöyryyden ja oman rajallisuuden tunnistaminen auttaa suhtautumaan asioihin hyvällä tavalla, minusta olisi hyvä opettaa lapsiaan haastamaan itseään ja muitakin samalla. Yhteisöllisyys on hyvästä, jos löytää hyvänlaisen ympäristön ja ihmiset sitä toteuttamaan.

Menestyminen tarvii myös ripauksen onnekkuutta, tätä tuntuneet monet menestyneetkin korostamaan ja siten suhtautumaan omaan tilanteeseensa terveemmällä tavalla muita kunnioittaen. Rakentava tapa suhtautua riitatilanteisiin ja ylipäätään haasteisiin tuo yleensä aina paremman lopputuloksen. Sitä ymmärtämättömät voivat senkin pilata monesti?

Myönteinen tapa suhtautua tulevaan antaa paljon enemmän kuin kielteinen suhtautuminen. Kohdannut jonkun verran ihmisiä, jotka mokaavat oman mahdollisuutensa omalla suhtautumisella asioihin negatiivisesti? Usko hyvään puuttuu ja siten heidän käytös korostuu heidän tahtomattaan kielteisesti muille.

On myös ihmisiä, jotka suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, vähät välittää mitä muut on mieltä omasta käytöksestään. Onko syynä ylimielisyys, katkeroituminen vai muu kielteinen kokemus menneisyydestä? Meitä on moneksi, välillä tehdään hyviä asioita tietämättämme.

Lue lisää

Sä olet pelottavan ymmärtämätön ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Sä olet pelottavan ymmärtämätön ihminen.

Ymmärrän asioita omalla tavalla tai haluan myös ymmärtää muita? Mut on myös asioita joita en ymmärrä. Pahantahtoisuutta, ahneutta, ylimielisyyttä ja raukkamaisuutta on vaikea ymmärtää. Näitä ominaisuuksia löytyy yleensä ihmisistä, jotka hakevat erioikeuksia itselleen. Pelin oltava oikeudenmukaista ja reilua, sitä ymmärrän paremmin.

Joskus jopa myötähäpeää

Anonyymi kirjoitti:

Joskus jopa myötähäpeää

Provojen perässä kommentoiminen ja yksityisen henkilön vainoaminen aiheuttaa myötähäpeää.

Anonyymi kirjoitti:

Provojen perässä kommentoiminen ja yksityisen henkilön vainoaminen aiheuttaa myötähäpeää.

Eipä tähän voi muuta todeta, kuin että harvinaisen säälittävää touhua

😂😂😂😂😂👍🏻

Näin se on.

Hah hah! Joskus on hyvä piiloutua.

Toivottavasti et arvioi rikoksen uhria, poistaen kaikki tapahtumat ja faktat arvioinnista? Siitä voi saada ”pikkusen” väärän kuvan.

Mä ainakin tunnistan sen puutteen. Cu! En ole aloittaja