Videolla esitetään kysymys kauanko aikaa kuluu lampun syttymiseen kytkimen sulkemisesta kun virtapiirin pituus on satojatuhansia kilometrejä ja vastauksena 1m/c sekuntia.
The Big Misconception About Electricity
https://www.youtube.com/watch?v=bHIhgxav9LY
Laitan linkin valmiiksi tähänkin
https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting_vector
Omasta mielestäni energia etenee johtimen suuntaisesti vaikka eteneekin sähkömagneettisena aaltona ja siksi aikaa kuluu suoraan verrattuna johtimen pituuteen.
kulkeeko energia johtimien suuntaisesti (Poynting_vector)
Anonyymi
32
728
Vastaukset
- Anonyymi
Mietityttää tuon videon julkaisun motiivi.
Mielestäni on niin väärässä että joku erikoinen syy täytyy olla :) - Anonyymi
Pintapuolista höpinää. Piäisi käyttää kvanttielektrodynamiikan teoriaa.
- Anonyymi
Tuon mukaan sähköisen viivelinjan teko olisi mahdotonta
tuolla Electric delay line
https://en.wikipedia.org/wiki/Analog_delay_line - Anonyymi
Kytkimen navoissa on jännite jo valmiina. Sitä ei enää tarvitse odottaa.
- Anonyymi
Jännitelähteen kytkemineen johtimen toiseen päähän tuottaa sähkömagneettisen aallon, jonka nousureunassa esiintyy taajuuksia tasavirrasta satoihin gigahertseihin asti. Johtimen toisessa päässä valo syttyy kun tuo aalto pääsee perille asti ja jännite noussut riittävän korkeaksi.
Suoraa johdinta pitkin aalto etenee hieman alle valon nopeudella, jos läheisyydessä ei ole dielektrisiä materiaaleja (eristämätön johdin). Eli sadantuhannen kilometrin matkan etenemiseen siltä kuluu noin 0.33 sekuntia. Korkeimmat taajuudet ovat häviöllistä johdinta pitkin etenevästä aallosta pitkällä matkalla vaimenneet pois. Perille saapuvan aallon eli johtimen jännitteen/virran nousunopeus määräytyy jäljelle jääneiden taajuuskomponenttien perusteella. Jos jäljelle jäävässä aallossa jäävät vaimenematta eli jäljelle alle 10Hz taajuudet niin nousunopeus sillä on luokkaa 0.3/f eli 0.03 sekuntia. Valo siis alkaa syttyä 0.33 sekunnin kuluttua ja on syttynyt 0.36 sekunnin kuluttua.
Nillitysvaroitus: Tässä siis oletetaan, että johdin muodostaa silmukan, joka tuo sen kaukaisen pään hyvin lähelle johtimen lähtöpistettä. Kun siis suhtiksen perusteella ei voi yksikäsitteisesti mitata samanaikaisuutta kaukana toisistaan olevissa pisteissä.- Anonyymi
Todellisuudessa tuommoisella 100000km silmukalla olisi kapasitanssia niin paljon että valon syttymistä saisi odotella aikoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellisuudessa tuommoisella 100000km silmukalla olisi kapasitanssia niin paljon että valon syttymistä saisi odotella aikoja.
Ainoa millä on merkitystä on se, toimiiko johdin siirtolinjana/aaltojohtimena vai ei. Silloin linjan itsensä muodostama (sarja) induktanssi yhdessä linjan paikallisen (rinnakkais) kapasitanssin kanssa juuri oikealla tavalla kumoaa toistensa vaikutuksen ja aalto pääsee etenemään.
Linjan kokonaiskapasitanssi tai kokonaisinduktanssi on aallon etenemisen kannalta katsottuna merkityksetön suure. Kun signaali voi edetä korkeintaan valon nopeudella niin linjassa kulkeva sähkömagneettinen aalto ei näe valon nopeuden asettamaa rajaa kauempana olevaa osaa kapasitanssista tai induktanssista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa millä on merkitystä on se, toimiiko johdin siirtolinjana/aaltojohtimena vai ei. Silloin linjan itsensä muodostama (sarja) induktanssi yhdessä linjan paikallisen (rinnakkais) kapasitanssin kanssa juuri oikealla tavalla kumoaa toistensa vaikutuksen ja aalto pääsee etenemään.
Linjan kokonaiskapasitanssi tai kokonaisinduktanssi on aallon etenemisen kannalta katsottuna merkityksetön suure. Kun signaali voi edetä korkeintaan valon nopeudella niin linjassa kulkeva sähkömagneettinen aalto ei näe valon nopeuden asettamaa rajaa kauempana olevaa osaa kapasitanssista tai induktanssista.Halkaisijaltaan 30000 kilometrinen virtasilmukka näyttäisi matalilla taajuuksilla induktanssina johtimen halkaisijasta riippuen muutaman sadan Henryn suuruiselta kelalta. Induktanssi olisi sitä suurempi mitä pienempi on johtimen itsensä halkaisija.
Jos oltaisiin 10 Hz taajuudella niin johtimesta virtaa kuljettaisi pintailmiön (skin effect) vuoksi kyseisen johtimen 20 mm paksu pintakerros. Johtimena voisi siis olla materiaaliltaan 20 mm paksu kupariputki.
Kahden neliömillimetrin pinta-alaisella kuparijohtimella resistanssi on noin 10 ohmia per kilometri. Sadan tuhannen kilometrin johtimen resistanssi olisi siis 1 megaohmi. Jos johtimella olisi pinta-alaa 2000 mm^2 eli 20 mm paksulla seinällä varustettu putki jonka ympärismitta on metri (halkaisija noin 30 cm) niin sadan tuhannen kilometrin johtimen resistanssi huoneen lämpötilassa olisi 1 noin kilo-ohmi.
Kolmensadan henryn kela on impedanssiltaan 1 kilo-ohmin suuruinen noin 0.5 Hz taajuudella. Sitä suuremmilla taajuuksilla induktanssi rajoittaa virran nousunopeutta. Eli siis jos otettaisiin f = 0.5 Hz niin siitä seuraisi virran nousuajaksi 0.3/0.5 Hz = 0.6 sekuntia, mikäli jätetään huomioimatta relativistiset ilmiöt.
Lamppu siis syttyisi aikaisintaan 0.36 sekunnin kuluttua mutta joka tapauksessa alle sekunnissa siitä kun virta kytkettäisiin johtimeen... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Halkaisijaltaan 30000 kilometrinen virtasilmukka näyttäisi matalilla taajuuksilla induktanssina johtimen halkaisijasta riippuen muutaman sadan Henryn suuruiselta kelalta. Induktanssi olisi sitä suurempi mitä pienempi on johtimen itsensä halkaisija.
Jos oltaisiin 10 Hz taajuudella niin johtimesta virtaa kuljettaisi pintailmiön (skin effect) vuoksi kyseisen johtimen 20 mm paksu pintakerros. Johtimena voisi siis olla materiaaliltaan 20 mm paksu kupariputki.
Kahden neliömillimetrin pinta-alaisella kuparijohtimella resistanssi on noin 10 ohmia per kilometri. Sadan tuhannen kilometrin johtimen resistanssi olisi siis 1 megaohmi. Jos johtimella olisi pinta-alaa 2000 mm^2 eli 20 mm paksulla seinällä varustettu putki jonka ympärismitta on metri (halkaisija noin 30 cm) niin sadan tuhannen kilometrin johtimen resistanssi huoneen lämpötilassa olisi 1 noin kilo-ohmi.
Kolmensadan henryn kela on impedanssiltaan 1 kilo-ohmin suuruinen noin 0.5 Hz taajuudella. Sitä suuremmilla taajuuksilla induktanssi rajoittaa virran nousunopeutta. Eli siis jos otettaisiin f = 0.5 Hz niin siitä seuraisi virran nousuajaksi 0.3/0.5 Hz = 0.6 sekuntia, mikäli jätetään huomioimatta relativistiset ilmiöt.
Lamppu siis syttyisi aikaisintaan 0.36 sekunnin kuluttua mutta joka tapauksessa alle sekunnissa siitä kun virta kytkettäisiin johtimeen...On se sitten kumma kun tosielämässä jo muutaman sadan metrin johtoja mitattaessa menee sekuntteja ennen kun lamppu palaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se sitten kumma kun tosielämässä jo muutaman sadan metrin johtoja mitattaessa menee sekuntteja ennen kun lamppu palaa
Jos lamppu palaa, niin sitten kannatta laittaa tilalle semmoinen lamppu joka kestää enemmän jännitettä ja virtaa.
- Anonyymi
Kunnon jytky eli myrskysalama iskee kyllä metaziljoonavolttia 😂🤣😅
- Anonyymi
Korkeajännitys - sarjakuva aikoinaan iski kuin miljoona volttia. Positiivinen salama ukkospilven ylimmästä kerroksesta parikymmentä kilometriä maahan asti lähtee noin tuhannen miljoonan eli miljardin voltin jännitteestä. Se on Kunnon Jytky.
- Anonyymi
Alkaa Youtubessakin kääntyä keskustelun kommentit alkuihastuksen jälkeen.
Tyyppihän voitti vedonlyönnissä 10 000 $ joltain proffalta siitä että voiko vene kulkea nopeammin kuin tuuli myötätuuleen sellaisella propellilaitteella varustettuna.
Porukka sitten ajatteli että on aina oikeassa väittäessään jotain järjenvastaista. - Anonyymi
Tuossa ovat akku, ja lamppu vierekkäin. Niiden etäisyydeksi voidaan olettaa nolla.
Alkutilanteessa johdot voidaan korvata niiden ominaisimpedansseilla Z ja lamppu resistanssilla R.
Kun kytkin suljetaan, niin virtapiirissä alkaa kulkea virta , jonka määräävät akun jännite ja R ja 2*Z ihan riippumatta siitä mikä on johdon pituus tai siitä, onko mitään Poyntingin vektoria olemassakaan.
Se, syttyykö lamppu tuolla virralla, on sitten toinen asia.
Jos kyseessä on ns. fysiikankurssin tehtävä, niin lamppu syttyy välittömästi kun sen kautta kerran kulkee virta.
Minusta näyttää siltä että Veritasium on keksinyt juttua turhanpäiten.- Anonyymi
Jos johdon ominaisimpedanssi on tuntematon käsite niin tehtävää voi yksinkertaistaa avaamalla oikosulut johtojen ääripäistä jolloin on helppo huomata että kyseessä on virtapiiri jossa on akku, lamppu ja kaksi kondensaattoria.
Kun kytkin suljetaan niin kondensaattorit varautuvat lampun kautta kiertävän virran vaikutukseta ja lamppu syttyy niinkuin sen RC-piirissä kuuluukin. - Anonyymi
Alussa ollut kysymys ei oikeastaan mitenkään liity videon loppuosaan. Alun tapahumassahan kaikki todellisuus on karsittu pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos johdon ominaisimpedanssi on tuntematon käsite niin tehtävää voi yksinkertaistaa avaamalla oikosulut johtojen ääripäistä jolloin on helppo huomata että kyseessä on virtapiiri jossa on akku, lamppu ja kaksi kondensaattoria.
Kun kytkin suljetaan niin kondensaattorit varautuvat lampun kautta kiertävän virran vaikutukseta ja lamppu syttyy niinkuin sen RC-piirissä kuuluukin.Hehkulamppu syttyy vasta sitten kun hehkulangan lämpötila on ehtinyt kasvaa riittävän suureksi. Ei siis todellakaan heti kun vastuslangassa syntyy lämpötehoa, ei sinne päinkään.
Eli transientti ei sytytä lamppua.
Eikä varsinkaan jollei teho koskaan kasva niin suureksi että lämpötila riittäisi näkyvän valon tuottoon, eli jos niissä johtimissa on reaalimaailman resistanssia jää pienillä tasajännitelähteillä koko lamppu syttymättä.
- Anonyymi
Luultavasti tarkoituksena on herättää keskustelua ja ajattelua .
Joku sanoi joskus myös että paras tapa saada oikea vastaus ongelmaan ei ole googlaaminen vaan väärän ratkaisun julkaiseminen. Väärän ratkaisun julkaiseminen laukaisee korjaustulvan, josta voi poimia parhaan vastauksen :D - Anonyymi
Analysoimalla vastaukset saisi "läpileikkauksen" seuraajista.
Millä tavalla he hahmottavat ko. ilmiön ja ehkä yleisemminkin miten he perustelevat asioita.
Saman tosin voi tehdä jokaisesta jutusta. Tästä tuli ehkä vahvempi ärsyke ja suurempi ja vahvempi näyte :) - Anonyymi
Tästä hulludesta (vai neroidesta?) on toinenkin video
https://www.youtube.com/watch?v=C7tQJ42nGno
Aikaisemman videon alla on linkkejä mm
https://docs.google.com/presentation/d/1onHMsDkEARxagluUmHHS2as6YPWWAyDO/edit#slide=id.p3
jonkinlainen "todistusaineisto"
Eli energia jotenkin siirtyisi sm-kenttään ja sitä otetaan toisaalta keskimäärin sama määrä ! Tätä en oikein purematta niele.
(tulee mieleen teoria siitä että kaikki hiukkaset (kin) ovat loppujen lopuksi kentän värähtelyjä ja energiaa voi ottaa sieltä kunhan tase pysyy keskimäärin kunnossa , mutta käykö analogiaksi) - Anonyymi
Tässä insinöörin näkökulma ja kommentit tuohon videoon
EEVblog 1439:
https://youtu.be/VQsoG45Y_00- Anonyymi
Hyvä video, mutta edelleen virhe yksiköiden käsittelyssä ja vieläpä samassa kohdassakin.
lausekkeen (1/c s) yksikkö on neliösekunti/metri, eli väärin jos sekunteja halutaan.
Mainitsemasi linkissä tuo auseke oli korjattu muotoon: (1m/c s), ja sen yksikkö on
metri /(metri/sekunti) * sekunti = neliösekunti.
Oikein olisi tietysti ollut matka/c, minkä yksikkö olisi se haluttu sekunti.
Eli ei mitään sekuntia erillisenä lausekkeen loppuun.
On se vaan kumma miten vaikeaa näille videon tekijöille on saada yksiköitä oikein.
Alkuperäisen veritasium videon oikea vastaus oli siis d) ei mikään aiemmista, koska kaikissa niissä oli joko virheellinen lukuarvo tai virheellinen yksikkö. - Anonyymi
Tässä valmis linkki videon lopulla naytetylle sivulle
https://www.feynmanlectures.caltech.edu/II_27.html - Anonyymi
Ja tässä videossa on käyty myös itse Poynting vektorin kimppuun :)
NYU Quantum Technology Lab,
Veritasium's Big Misconception About Electricity video and the point about Poynting
https://youtu.be/gezZklOsGbg
- Anonyymi
Tässä piristivä video tehty vastauksena aloituksen videoon
ElectroBOOM
https://www.youtube.com/watch?v=iph500cPK28- Anonyymi
Wikipedian artikkelista on poistettu patteri-vastus kuva joka oli aikaisemmin
https://web.archive.org/web/20211119174400/https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting_vector
Siinä taisi olla jotain häikkää :)
Nyt siellä on asiallisesti koaksiaalikaapeli esimerkkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting_vector
Olisiko osasyynä ainakin ollut tämä Veritasiumin nostattama kiinnostus asiaan :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipedian artikkelista on poistettu patteri-vastus kuva joka oli aikaisemmin
https://web.archive.org/web/20211119174400/https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting_vector
Siinä taisi olla jotain häikkää :)
Nyt siellä on asiallisesti koaksiaalikaapeli esimerkkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Poynting_vector
Olisiko osasyynä ainakin ollut tämä Veritasiumin nostattama kiinnostus asiaan :DKiistelyä ja lopulta vaihdetaan patteri-vastus-kytkentä koaksiaaliin
https://en.wikipedia.org/w/index.php?diff=1056408850&oldid=1056407609&title=Poynting_vector
(→Interpretation: Revert edit by Evgeny. "Hence, most of the energy flow takes place in the close viscinity around the wire." - absolutely untrue. Most power flow in general region between the wires but not concentrated at the wires themselves. Yes, S is STRONGEST there but that's it. Maybe better of someone DID make a figure where the lengths of the vectors are correct.)
https://en.wikipedia.org/w/index.php?diff=1056408850&oldid=1056407609&title=Poynting_vector
(→Interpretation: Restore the correct explanation of the region where most power flows. To Interferometrist: use the talk page to provide your arguments. Mine are here.)
https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Poynting_vector&diff=next&oldid=1056752452
(→Interpretation: Removed problematic illustration along with contentious caption. No references to figure in text to worry about.)
(kuva poistettiin)
https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Poynting_vector&diff=next&oldid=1056826580
(→Interpretation: Stub inclusion of figure for Poynting vector in coax, to be followed by text referencing it not yet ready.)
(korvataan koaksiaaliesimerkillä)
Tuolla voi klikata next ja prev itsekin, yritin vain löytää muutoshetken :) - Anonyymi
Täyttä asiaa ja saa hekotella välissä, ainakin itse pistin pari kertaa paussille että voi pyyhkiä vedet silmistä :D
- Anonyymi
Lopetin videon katsomisen kohdassa "The electricity in the grid comes in the form of alternating current which means electrons in the power lines are just wiggling back and forth. They never actually go anywhere."
- Anonyymi
Tuossa kaveri piirtää sen kulkevan johtimen suuntaisesti
Response to Veritasium
Michael Young
https://www.youtube.com/watch?v=IDHxu3GxVRU- Anonyymi
Ehkä väärä tuokin.
Tuolla on simulaatio, jossa on värigrafiikalla kuvattu "sähkön" etenemistä
https://www.youtube.com/watch?v=aqBDFO1bEs8
Ihme että noin monella ammattilaisella asia tuntuu olevan epävarmaa.
Olisiko sen verran outo ja epäkäytännöllinen näkökulma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä väärä tuokin.
Tuolla on simulaatio, jossa on värigrafiikalla kuvattu "sähkön" etenemistä
https://www.youtube.com/watch?v=aqBDFO1bEs8
Ihme että noin monella ammattilaisella asia tuntuu olevan epävarmaa.
Olisiko sen verran outo ja epäkäytännöllinen näkökulma.Kun perusasetelma on huonosti määritelty niin saattaa olla että kysymykseen saa erilaisia vastauksia sen mukaan mitä kukin vastaaja pitää olennaisena.
Tosiasia kuitenkin on että virta lampun kautta alkaa kulkea samalla hetkellä kuin kytkin suljetaan. Se, syttyykö lamppu tuolla virralla, riippuu lampusta.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4013328Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3151546En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841342- 1091341
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991315Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591265- 481175
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi801082Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa26985- 33867