Jos et saanut, olet rikoksen uhri.
Laki määrää korotetun palkan
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872#L5P20
Työn jatkuttua jaksotyössä koko kahden viikon ajanjakson on 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja työn jatkuttua koko kolmen viikon ajanjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Jos säännöllinen työaika perustuu poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta 34 §:n 5 momentin nojalla tehtyyn työehtosopimukseen tai 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun poikkeuslupaan, on sopimuksessa tai luvassa mainittava perusteet, joiden mukaan ylityöstä maksettava korotettu palkka lasketaan.
Sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos tehty työ on samalla ylityötä, on siitä suoritettava myös 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.
Laki määrää korotetun palkan
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872#L5P20
Työn jatkuttua jaksotyössä koko kahden viikon ajanjakson on 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja työn jatkuttua koko kolmen viikon ajanjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Jos säännöllinen työaika perustuu poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta 34 §:n 5 momentin nojalla tehtyyn työehtosopimukseen tai 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun poikkeuslupaan, on sopimuksessa tai luvassa mainittava perusteet, joiden mukaan ylityöstä maksettava korotettu palkka lasketaan.
Sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos tehty työ on samalla ylityötä, on siitä suoritettava myös 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kannattaa pitää huolta, että se tulee kaikista ajoista. Ei ole mitään ajoa, joka ei kuuluisi tuplana maksettavaksi. Esim. kelakyydeistä palkka on kaksinkertainen.
Työntekijä voi vaatia näitä palkkoja maksettavaksi myöhemmin. Vaatimuksen voi esittää työsuhteen aikana tai sen päätyttyä, ja työnantajan on korvattava nämä maksamatta jääneet palkat. Työaikalakia huonommilla ehdoilla tehty sopimus ei suojaa työnantajaa.
Jos työnantaja ei ole maksanut palkkoja työaikalain mukaisesti, työntekijä voi vaatia näitä palkkoja viiden vuoden ajan työsopimuslain 13:9 §:n nojalla. Työaikalain nojalla maksettavia lisiä, jotka kattavat mm. ylityö- ja sunnuntailisät voi vaatia kahden vuoden ajan työaikalain 38 §:n nojalla.
Joulu on virallinen pyhäpäivä, jolloin kaikille on maksettava kaksinkertainen palkka.
Nämä ovat mukavia aloituksia sillä tällaiset saavat taksiyrittäjien polvet tutisemaan.
Ajankohtainen aihe.
Arkipyhiä ovat esimerkiksi uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Silloin palkka on maksettava kaikilla aloilla vähintään kaksinkertaisena.
Tuo kysymys pitäisi esittää taksiliitolle!
En saanut. Enkä ole rikoksen uhri. Ajan sunnuntaisin ja arkipyhisin itse omistamaani taksia. Kuljettajani ajavat silloin ja vain silloin, kun oikeutta korotettuun palkkaan ei lain mukaan ole. Eli hekään eivät ole rikoksen uhreja.
Jos jollakulla on asiasta perusteltu, eriävä käsitys, mielelläni luen asiasta vaikkapa tässä ketjussa.
Sinun pikku puuhastelusi eivät liity aloittajan ilmituomaan asiaan. Työaikalakia sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei muualla laissa toisin säädetä. Alle 18-vuotiaan tekemästä työstä säädetään lisäksi nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).
”Saitko eilen sunnuntaina tuplapalkan
Jos et saanut, olet rikoksen uhri.”
Noin aloitti ketjun aloittaja rehvakkaasti.
Edelleenkään kuljettaja, joka ei työskentele, ei ole oikeutettu saamaan sunnuntailta, arkipyhältä enempää kuin muultakaan ajankohdalta palkkaa, kun hän on ollut viettämässä vapaa-aikaansa.
Vai tulisiko kuljettajalle maksaa palkkaa hänen ollessaan vapaalla? Ja jos, niin milläköhän lakiin perustuvalla säädöksellä?
Kysyy nimim. Neuvosta kiitollinen
Eilisen palkkoja maksetaan vasta kuun lopussa joten älä nyt tukehdu pullaan siellä.
Mikäli työsuhteessa ei tule sovellettavaksi normaalisitovaa tai yleissitovaa työehtosopimusta, noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaista määräystä, jonka mukaan työntekijälle on maksettava "tavanomainen ja kohtuullinen palkka".
Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua alan työehtosopimuksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan työstä maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Kelan mukaan palkan on pitänyt olla vähintään 1 252 e/kk (vuonna 2021).
Alipalkkausta on myös sairasajan palkan tai työntekijälle kuuluvien palkanlisien jättäminen maksamatta. Siihen voi liittyä myös sosiaaliturva- ja eläkemaksujen maksamatta jättämistä. Alipalkkausta ilmenee useilla aloilla, kuten taksi-alalla. Alipalkkauksen kohteena on usein työntekijä, joka ei tunne Suomen työmarkkinoiden lainsäädäntöä ja oikeuksiaan. Alipalkkauksesta seuraa työntekijälle ansioiden jääminen pieneksi ja julkiselle taloudelle verotulojen ja eläkemaksujen menetystä.
Alipalkkausta esiintyykin monesti laajojen alihankintaketjujen yhteydessä. Taksi-alalla ketjutuksen ylimpänä on välitysyhtiöt, joiden alla on alihankkijoina toimivat taksiyrittäjät ja taksinkuljettajat. Tällainen menettely paitsi rikkoo työntekijän oikeuksia työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan myös aiheuttaa yhteiskunnalle verotulojen menetystä ja hankaloittaa rehellisten yritysten pärjäämistä kilpailussa. Työnantajalle alipalkkaus on tuottoisaa, koska kiinnijäämisriski on pieni ja rikosseuraamukset olemattomat. Vaikka vastuulliset yritykset pyrkivät torjumaan aktiivisesti harmaata taloutta omalla toiminnallaan, alihankintaketjut ovat kuitenkin taksialalla maan tapa. Tarvitaan alipalkkauksen yksiselitteisesti kriminalisoivaa lainsäädäntöä ja tehokasta valvontaa.
Tällä hetkellä alipalkkauksen vakavat muodot on kriminalisoitu, mikäli ne täyttävät työsyrjinnän (rikoslain 47 luvun 3 §) tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän (3 a §) tunnusmerkit. Joissain tapauksissa voi soveltua myös petoksen rangaistussäännös (rikoslain 36 luvun 1 §). Työsyrjintää on esimerkiksi se, että työntekijälle maksetaan liian alhaista palkkaa. Kiskonnantapaista työsyrjintää on esimerkiksi se, että työntekijälle maksetaan muihin työntekijöihin nähden huomattavasti alempaa palkkaa tai sovelletaan muuten huonompia työehtoja.
Kuluttajien turvallisuuden vuoksi taksiala olisi puhdistettava nopealla aikataululla ammattirikollisista, jotka harjoittavat alipalkkausta.
Todellisuudessahan taksiyrittäjät ja taksinkuljettajat ovat välitysyhtiöiden työntekijoitä. Sekä taksiyrittäjät että kuljettajat ovat samassa asemassa eli ajavat välitysyhtiöiden johdon ja valvonnan alaisena. Välitysyhtiöt valvovat heitä, määräävät ajot, hinnat ja työvuorot.
Toiminta täyttää työsuhteen perustunnusmerkit; 1) sopimus, 2) ansiotyön tekeminen, 3) työn tekeminen toiselle, 4) vastikkeellisuus ja 5) johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus.
Ei sinulle kannata maksaa palkkaa koska et saa mitään aikaikseksi.
Ei välitysyhtiöt määrää ajoja ja työvuoroja, mitä vuoroja kuskin kuuluu ajaa, eikä ajojen hintaakaan työntekijälle. Ei välitysyhtiö palkkaa kuljettajia.
Sunnuntaisin voi maksaa vaikka kolminkertaisen palkan. Hinnoittelu vapautui 2018.