Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Esa Pulkkinen korostaa, että Suomen Nato-yhteistyöstä puuttuvat velvoitteet ja turvatakuut.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen torjuu ilmaan heitetyn ajatuksen, ettei Nato-jäsenyys toisi Suomelle käytännössä juuri enää lisäarvoa.
Verkkouutiset kertoi lokakuussa Norjan puolustusvoimien ex-komentajan Sverre Diesenin näkemyksestä, jonka mukaan ”ruotsalaisilla ja suomalaisilla on nyt niin kattavat sopimukset sekä Naton että suoraan Yhdysvaltojen kanssa, että muodollinen Nato-jäsenyys on käynyt miltei tarpeettomaksi”.
– En tiedä, kenelle hän tässä yhteydessä haluaa viestittää – norjalaisille vai keille – mutta Suomihan ei ole liittokunnan jäsen. Meillä ei ole velvoitteita mutta ei myöskään suojaa, mitä sotilasliitto voi antaa. Se on minusta ihan yksiselitteisen selvää. Tällaiset lausunnot ovat hyvin spekulatiivisia eivätkä vastaa todellisuutta, kommentoi Pulkkinen asiaa Verkkouutisille.
– Suomi ei rakenna puolustustaan sen varaan, että ilman muodollisia sopimuksia joku tulisi meitä puolustamaan.
Pulkkinen viittaa myös tuoreeseen puolustusselontekoon, jonka valmistelutyötä hän on johtanut. Siinä todetaan suoraan, ettei Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita.
Selonteossa linjataan myös, että Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella.
– Nato-yhteistyömme ei sisällä velvoitteita muttei myöskään anna turvatakuita. Se on kuitenkin hyödyllistä, koska puolustusyhteistyö sinällään on osa turvaverkkoamme. Siihen liittyy EU-jäsenyys, yhteistoiminta Naton kanssa, Yhdysvaltojen kanssa, erinäköiset monikansalliset hankkeet, mitä täällä Euroopassa on meneillään sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö. Tämä kaikki on osa turvaverkkoamme, jonka ytimenä on kuitenkin se, että viime kädessä vastaamme itse omasta turvallisuudesta ja puolustuksestamme, Pulkkinen katsoo.
Mitä tulee taas Diesenin viittaamiin Suomen ja Ruotsin suoriin sopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa, Pulkkinen arvioi asiaa näin:
– Yhdysvallat sitoutuu Euroopan puolustukseen Naton kautta. Olen ollut aina tätä mieltä enkä mielipidettäni siitä muuta.
– Euroopalle ja myöskin Suomelle on arvokasta, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton kautta tänne Eurooppaan. Vaikka kansainvälinen järjestelmä on aikamoisessa murroksessa tällä hetkellä, Naton ja Euroopan unionin kaltaisia instituutioita tarvitaan edelleen. Ne ovat erityisesti meidän pienten valtioiden etu.
Naton on määrä päivittää uusi strateginen konseptinsa vuoden 2022 huippukokoukseen mennessä. Minkälaiset ovat Suomen mahdollisuudet ei-jäsenenä vaikuttaa tähän?
– Sanoisin, että liittymäpintamme tähän tulee EU:n kautta. Unionihan on rakentamassa paraikaa omaa strategista konseptiaan, jota kutsutaan kompassiksi. Mitä enemmän yhteneväisyyksiä näillä kahdella on keskenään, sen parempi meille. EU:n intressien esiin tuominen Naton strategisessa konseptissa on tietysti etumme ja keskeisin keino vaikuttaa siihen.
EU ”tasan niin vahva” kuin jäsenet haluavat
Pulkkinen toimii vielä tämän vuoden loppuun puolustuspoliittisen osaston johdossa ministeriössä. Vuoden 2022 alusta hän aloittaa työnsä puolustusministeriön kansliapäällikkönä.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Pulkkinen toimi Brysselissä EU:n sotilasesikunnan päällikkönä 2016-2020. Hän on aiemmin sanonut ja arvioi edelleen, ettei EU ole kehittymässä puolustusliitoksi.
–Ei ole kehittymässä. EU:lla on tärkeä rooli Euroopan kokonaisturvallisuudessa ja epäsuorasti myös puolustuksessa suorituskykyjen kehittämisen kautta, koska tämä palvelee ei pelkästään EU-maita vaan myöskin Nato-maita ja Natoa instituutiona.
Pulkkinen korostaa, että ”sotilasliitto on kuitenkin sotilasliitto”. Ja vaikka EU:ta on arvosteltu eripuraisuudesta turvapaikkapolitiikassa ja kompuroinneista viimeksi Valko-Venäjän Puolaan kohdistamassa hybridioperaatiossa, Pulkkisen mielestä unionin keskeisin rooli Euroopan turvallisuudessa liittyy nykyisenkaltaiseen epävakaaseen ympäristöön, jossa kriisit ovat lähtökohtaisesti sotaa alempiasteisia.
Pulkkinen arvioi, että EU:n kykyä toimia tehokkaasti tämänkaltaisissa hybridioperaatioissa haastavat osaltaan kansainväliset sopimukset, mutta myös EU:n sekä sen jäsenvaltioiden väliset oikeudet ja vastuut, jotka eivät ole riittävän selkeät.
– On hyvin vaikea ottaa selkeää kantaa siihen, miten EU olisi voinut tässä tilanteessa toimia paremmin. Se mitä entisessä työssäni tuli usein todettua, että EU on instituutiona tasan niin vahva kuin jäsenmaat haluavat sen olevan.
https://www.verkkouutiset.fi/etteiko-nato-jasenyys-toisi-lisaarvoa-ministeriosta-tyrmays-ex-komentajalle/
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen torjuu ilmaan heitetyn ajatuksen, ettei Nato-jäsenyys toisi Suomelle käytännössä juuri enää lisäarvoa.
Verkkouutiset kertoi lokakuussa Norjan puolustusvoimien ex-komentajan Sverre Diesenin näkemyksestä, jonka mukaan ”ruotsalaisilla ja suomalaisilla on nyt niin kattavat sopimukset sekä Naton että suoraan Yhdysvaltojen kanssa, että muodollinen Nato-jäsenyys on käynyt miltei tarpeettomaksi”.
– En tiedä, kenelle hän tässä yhteydessä haluaa viestittää – norjalaisille vai keille – mutta Suomihan ei ole liittokunnan jäsen. Meillä ei ole velvoitteita mutta ei myöskään suojaa, mitä sotilasliitto voi antaa. Se on minusta ihan yksiselitteisen selvää. Tällaiset lausunnot ovat hyvin spekulatiivisia eivätkä vastaa todellisuutta, kommentoi Pulkkinen asiaa Verkkouutisille.
– Suomi ei rakenna puolustustaan sen varaan, että ilman muodollisia sopimuksia joku tulisi meitä puolustamaan.
Pulkkinen viittaa myös tuoreeseen puolustusselontekoon, jonka valmistelutyötä hän on johtanut. Siinä todetaan suoraan, ettei Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita.
Selonteossa linjataan myös, että Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella.
– Nato-yhteistyömme ei sisällä velvoitteita muttei myöskään anna turvatakuita. Se on kuitenkin hyödyllistä, koska puolustusyhteistyö sinällään on osa turvaverkkoamme. Siihen liittyy EU-jäsenyys, yhteistoiminta Naton kanssa, Yhdysvaltojen kanssa, erinäköiset monikansalliset hankkeet, mitä täällä Euroopassa on meneillään sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö. Tämä kaikki on osa turvaverkkoamme, jonka ytimenä on kuitenkin se, että viime kädessä vastaamme itse omasta turvallisuudesta ja puolustuksestamme, Pulkkinen katsoo.
Mitä tulee taas Diesenin viittaamiin Suomen ja Ruotsin suoriin sopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa, Pulkkinen arvioi asiaa näin:
– Yhdysvallat sitoutuu Euroopan puolustukseen Naton kautta. Olen ollut aina tätä mieltä enkä mielipidettäni siitä muuta.
– Euroopalle ja myöskin Suomelle on arvokasta, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton kautta tänne Eurooppaan. Vaikka kansainvälinen järjestelmä on aikamoisessa murroksessa tällä hetkellä, Naton ja Euroopan unionin kaltaisia instituutioita tarvitaan edelleen. Ne ovat erityisesti meidän pienten valtioiden etu.
Naton on määrä päivittää uusi strateginen konseptinsa vuoden 2022 huippukokoukseen mennessä. Minkälaiset ovat Suomen mahdollisuudet ei-jäsenenä vaikuttaa tähän?
– Sanoisin, että liittymäpintamme tähän tulee EU:n kautta. Unionihan on rakentamassa paraikaa omaa strategista konseptiaan, jota kutsutaan kompassiksi. Mitä enemmän yhteneväisyyksiä näillä kahdella on keskenään, sen parempi meille. EU:n intressien esiin tuominen Naton strategisessa konseptissa on tietysti etumme ja keskeisin keino vaikuttaa siihen.
EU ”tasan niin vahva” kuin jäsenet haluavat
Pulkkinen toimii vielä tämän vuoden loppuun puolustuspoliittisen osaston johdossa ministeriössä. Vuoden 2022 alusta hän aloittaa työnsä puolustusministeriön kansliapäällikkönä.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Pulkkinen toimi Brysselissä EU:n sotilasesikunnan päällikkönä 2016-2020. Hän on aiemmin sanonut ja arvioi edelleen, ettei EU ole kehittymässä puolustusliitoksi.
–Ei ole kehittymässä. EU:lla on tärkeä rooli Euroopan kokonaisturvallisuudessa ja epäsuorasti myös puolustuksessa suorituskykyjen kehittämisen kautta, koska tämä palvelee ei pelkästään EU-maita vaan myöskin Nato-maita ja Natoa instituutiona.
Pulkkinen korostaa, että ”sotilasliitto on kuitenkin sotilasliitto”. Ja vaikka EU:ta on arvosteltu eripuraisuudesta turvapaikkapolitiikassa ja kompuroinneista viimeksi Valko-Venäjän Puolaan kohdistamassa hybridioperaatiossa, Pulkkisen mielestä unionin keskeisin rooli Euroopan turvallisuudessa liittyy nykyisenkaltaiseen epävakaaseen ympäristöön, jossa kriisit ovat lähtökohtaisesti sotaa alempiasteisia.
Pulkkinen arvioi, että EU:n kykyä toimia tehokkaasti tämänkaltaisissa hybridioperaatioissa haastavat osaltaan kansainväliset sopimukset, mutta myös EU:n sekä sen jäsenvaltioiden väliset oikeudet ja vastuut, jotka eivät ole riittävän selkeät.
– On hyvin vaikea ottaa selkeää kantaa siihen, miten EU olisi voinut tässä tilanteessa toimia paremmin. Se mitä entisessä työssäni tuli usein todettua, että EU on instituutiona tasan niin vahva kuin jäsenmaat haluavat sen olevan.
https://www.verkkouutiset.fi/etteiko-nato-jasenyys-toisi-lisaarvoa-ministeriosta-tyrmays-ex-komentajalle/
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kuka muka tulisi Nato-Suomea puolustamaan, ei ainakaan Euroopan pelkurikansat joista ei ole edes omaa maataan puolustamaan vaan siihenkin vaativat amerikkalaisten apua. Jenkit taasen eivät Suomen takia alkaisi Venäjää vastaan sotimaan, sama toki koskee myös Baltian maita.
Armoton tosiasia on ettei Suomea puolusta kukaan muu kuin suomalainen sotilas. Puolustusta ei voi ulkoistaa vaikka kuinka mieli tekisi. Vieraan apuun ei pidä luottaa.
Tiettävästi mikään taho ei halua ulkoistaa Suomen puolustusta. Ehkä sinun tekee mieli ulkoistaa se Venäjälle.
Puolustusliitossa tietenkin luotetaan liittolaisen apuu sopimuksen mukaisesti. Esim Puola olisi saanut apua rajaongelmiinsa, mutta ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Baltian maissa on pysyvästi liittolaisten joukkoja vahvistamassa kansallisia puolustusvoimia. Jos Ukraina olisi jäsen, siellä olisi jo joukkoja ja kalustoa joka maasta, tosin koko kriisiä ei olisi päässyt edes syntymään.
Niin että kyllä Suomea puolustaisi aivan eri luokan voimat, jos olisimme Naton jäsen, turha mitään muuta on höpöttää.
Eipäs valehdella, surullisenkuuluisa 5. artikla ei velvoita Nato-maata lähettämään joukkoja tai edes aseita hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Euroopan pelkurikansat eivät lähettäisi kumpiakaan, USA taasen ei Suomen tai Baltian maiden takia tahdo sotia Venäjää vastaan.
Älä itse valiehtele! Tuo on pelkkä stallarin ikioma toivorikas tulkinta! Todellisuudessa apu tulee varmasti!
Tosiasia+kuitenkin+on,+ettei+yksikään+natomaa+koskaan+ole+joutunut+Neuvostoliiton/Venäjän+hyökkäyksen+kohteeksi,+ei+sotilaallisen+painostuksen+eikä+muunkaan+agressiivisen+toiminnan+kohteeksi.++Näinhän+ei+ole+monen+Naton+ulkopuolisen+maan+osalta,+ei+edes+Euroopassa,+jossa+parhaillaankin+kohta+jo+kahdeksan+vuotta+Ukrainassa+sotii+Venäjän+tukemia+joukkoja+ja+jopa+venäläisiäkin+ja+Venäjä+miehittää+osaa+Ukrainasta.+
Nato+on+osoittautunut+erittäin+tehokkaaksi+ennaltaehkäiseväksi+puolustusliitoksi+ja+rauhan+ylläpitäminen+jäsenmaidensa+osalta.+Venäjä+ei+ole+onneksi+uskaltanut+uhata+natomaita.+Natoon+onnistunut+perustehtävässään+100%:sti.+
Mikä+olisi+muka+vielä+parempi+osoitus+Naton+tarpeellisuudesta?
Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Esa Pulkkiselle olisi hyvä löytää joku eturintaman paikka Nato-USA:n sota operaatioihin.
Natolla ei ole mitään USA-sotaoperaatioita ja USA on vain yksi jäsenmaa muiden joukossa päättämässä!
Yksin se joutui sotimaan myös Syyriassa! Stalkari yrittää aina vihjailla, että USA päättäisi muka jotain Natossa! Näin ei ole!
Tietenkin Naton jäsen saa aivan toisenlaisen tuen kriisissä kuin liiton ulkopuolinen. Näemme konkreettisesti Euroopassa, ettei yksikään Natomaa ole invaasion uhan kohteena. Sellainen on pois suljettu mahdollisuus, kuten Putin on itsekin todennut.
Jäsenyydellä on merkitystä.
Nato on perustettu vuonna 1949. Tuon jälkeen Suomeen ei ole kukaan koskaan hyökännyt vaikka emme ole olleet Naton jäseniä. Suomi ei ole Natoa tarvinnut eikä tarvitse.
Tietenkin Naton jäsen saa aivan "toisenlaisen tuen" kriisissä kuin liiton ulkopuolinen :)
Näemme konkreettisesti Euroopassa, ettei yksikään Natomaa ole invaasion uhan kohteena, paitsi Natomaat Turkki, Pauola ja Kreikka, sekä yhdistynyt Saksa, jolla on USA:n laajentuvan miehityksen uhka kaiken aikaa päällä, koska holokausti...
Mutta voi jatkossa hyvinkin tarvita! Tilanne on nyt toinen!
On kyllä osin Naton ansiota sekin, että Suomi on ollut niin onnekas kuin on ollut. Se, että näin on ollut tähän asti, ei tarkoita sen olevan jatkossakin niin.
Valko-Venäjä ja Ukraina ovat Suomen lisäksi ainoat Venäjän naapurimaat, jotka eivät ole natomaita. Kovin häävi ei ole noiden kahden muun maan tilanne ja ei tarvita kovin suurta mielikuvitus kuvitella miten tilanne olisi, jos nuokin kaksi maata olisi liittynyt Natoon muiden entisten Neuvostoliiton enemmän tai vähemmän miehittämien maiden tapaan.
Suomi on onneksi tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ja on eu-maa. Lisäksi on vielä monenmoista kahden välistä turvallisuusyhteistyötä monen länsimaan kanssa, myös USAn. Nekin turvaa Suomea nykytilanteessa, vaikkei turvatakuita olekaan. Näissä Suomi eroaa Ukrainasta ja Valko-Venäjästä mitä tulee valtioilliseen olemassaoloon.
Nato osoitti tehottomuutensa ja Europuolustusta alettiin kiireesti nostaa korvaamaan kuolevaa Natoa.
Nato ei ole mihinkään kuolemassa eikä EU Puolustusta ole eikä tule!
Missä Nato on roolissaan ja tehtävässään osoittanut ’tehottomuutensa’?
Natoko kuolemassa? Millähän perusteella? Siihenhän on koko ajan pyrkimässä uusia valtioita ja halukkuutta yhteistyöhön on kovasti.
Edes ne maat, jotka ovat luisumassa länsimaisista arvoista ja yksi maa, joka ei edes ole länsimaa, eivät ole antaneet minkäänlaisia merkkejä siitä, että olisivat eroamassa Natosta. Päinvastoin, turvaavat mikäli mahdollista entistäkin enemmän Natoon.
Puolustusministeriön Natomieliset politrukit nousevat Suomen kansaa vastaan?
Se ei jumalauta käy!
Jo on aikoihin eletty jos virkamiehet alkavat tehdä politiikkaa, sellaisille virkamiehille pitää antaa potkut. Virkamiehet ovat renkejä, kansan valitsemat poliitikot isäntiä. Jos tämä ei virkamiehille kelpaa on parasta alkaa etsimään uutta työpaikkaa.
Potkut politiikkaa tekeville virkamiehille!
Ei stallari 0,01:n prosentin kannatuksella ole = Suomen kansa. Vaan pelkkä harhaanjohtaja!
Niin Pulkkinen tosiaan on
Ihmeellistä porukkaa natottajat, teillähän oli mahdollisuus äänestää natoon haluava presidentti. Miksi ette tehneet niin?
Siksi, että presidentin vaaleissa valitaan presidentti eikä muuta! Tiedät sen itsekin! Epärehellisyys on stallarin näkyvin piirre!
Siksi ettei me tiedetty, tai ei kait meille kerrottu verkkouutisissa tästä mahdollisuudesta. Äänestää naton puolesta.
Valitutpalat ei myöskään hiiskunut sanallakaan tästä nato-optiosta?
Kuulehan+trolli+tai+itätrollien+liekanarussa+roikkuva+tiltu.+Suomessa+vapaissa+vaaleissa+on+kyllä+muitakin+asioita+kuin+natojäsenyys.+Sinulle+trolli++lienee+vapaat+vaalit+on+tuntematon+käsite,+joten+turha+yrittääkään+saada+sinua+ymmärtämään+niitä.++Eikä+siitä+sinulle+mitään+hyötyä+olisikaan....++tiltu+taasen+on+niin+sokea+ja+aivopesty,+ettei+ymmärrä+oikein+edes+itse+minkä+puolesta+agitoi.+
Valituksi+tullut+Niinistö+on+erittäin++länsimyönteinen+natoyhteistyötä+vahvasti+ajava+ja+aikanaan+todennut+kannattavansa+Natoa.+Muutkaan+vähänkään+enemmän+kannatusta+saaneet+ehdokkaat+eivät+olleet+natovastaisia.+Natoyhteistyötä+heistä+kannatti+jokainen.+
Natojäsenyyden+vastustushan+supistuu+Suomessa+koko+ajan+ja+mitä+nuorempiin+ikäluokkiin+mennään,+niin+sitä+vähemmän+vastustusta+on.+Nykyisin+natojäsenyyttä+vastustaa+enää+noin+40%+suomalaisista.
Niinkuin monasti on todettu, niin puolustusvoimissa ja puolustushallinnossa on oma pieni Natoa kannattavien LUOPIOIODEN joukko.
Mutta kun Suomi ei ole sotilasdiktatuuri, niin herrat ja rouvat LUOPIOT saavat jäädä sivustaseuraajiksi ja puristelle muniaan, kellä sellaiset onkaan, ja seurata sivusta kun Suomi jatkaa puolueettomana Naton ulkopuolisena, itsenäisenä valtiona eteenpäin. ;)
Kyllä tässä olematonta piliään todellisuudessa puristelee stallari Tarkkispoika koko 0,01:n prosentin valtakunnallisen kannatuksensa voimalla!
ÄsINÄ ET OLE MIKÄÄNNSUOMEN KANSA vaan kaukana siitä!
Et ole homppelina tervetullut edes Venäjälle vaikka sitä kuinka fanitat!
Nato LUOPIOITTEN tuskanparahduksia kuuluu taajaan ja se on merkki Suomen toimivasta DEMOKRATIASTA.
Todellakin. Vähemmistö ei meillä asioista päätä, ehdotuksia toki voitte yrittää tehdä. :)
Haha.+Tiltu+on+demokratian+puolustaja+vain+ja+ainoastaan+yhdessä+asiassa:+Suomen+NATO-jäsenyyden+kohdalla,+koska+sen+kannatus+on+vielä+vain+26%.+Sitten+kun+kannatus+nousee+yli+50%:n,+tiltu+ei+ole+enää+yhdessäkään+asiassa+demokratian+puolella,+vaan+kaikessa+diktatuurin+kannattaja.
Tiltun+’Suuri’+natojäsenyyttä+vastustava+’enemmistö’+on+kutistunut+n+40%:iin+ja+kutistuu+edelleen...
Mitäs+tiltu+meinaa+tehdä,+kun+Suomi+liittyy+Natoon?+++Jo+nythän+Suomi+osallistuu+Naton+toimintaan+käytännössä+tiiviimmin+kuin+moni+natomaa.+
Venäjällähän+ei+kovin+suopeita+olla+epäonnistujille+tällaisissa+asioissa...++eli+se+suunta+ei+liene+houkuttele.+
+Ainahan+tietysti+tiltu+voi+jäädä+räksyttelemään+omiaan+natoSuomeenkin.+Onhan+tiltuja+ollut+jo+talvisodan+ajoista+alkaen,+eikä+teillä+nyt+mitään+merkitystä+missään+ole+koskaan+ollut.+Kyllä++Suomi+muutaman+nurkissa+horisevan+höppänän+kestää+edelleen+natomaanakin.
Nato+LUOPIOITTEN+tuskanparahduksia+ja+galluppien+vääristelyä+kuuluu+taajaan+ja+se+on+merkki+Suomen+toimivasta+DEMOKRATIASTA.
Naton+kannatus+on+muuten+vain+vaivaiset+11%.+:)
Nato-jäsenyys toisi lisäarvoa? Kuin Nato Tiltun aivopieru?
Täysjäsenyys! Natoon!
Vikonlopun agenda: Nato LUOPIOITTEN tuskanparahduksia ja galluppien vääristelyä