Ei mitään järkeä evolutionismissa

1. "Evoluutioprosessit tuottavat monimuotoisuutta biologisen hierarkian jokaisella tasolla, mukaan lukien lajien tasolla, yksittäisten eliöiden tasolla ja molekyylievoluution tasolla."
2. "Kaikki elämä maapallolla polveutuu universaalista esivanhemmasta, joka eli noin 3,5–3,8 miljardia vuotta sitten."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio

Edellä olevat todistamattomat väitteet sisältyvät jossain muodossa kaikkiin evoluutioteorioihin.

Evoluution toimimiseksi myös seuraavien oletusten olisi oltava totta:

1. Elämä on syntynyt itsestään elottomasta aineesta vastoin
fysiikan lakeja.
2. Elämän tarvitsema aineeton informaatio on syntynyt aineesta.
3. Evoluution edellyttämä luonnonvalinta käynnistyi alkusolussa, ennen kuin
luonnolla oli mistä valita.
4. Evoluutio ohittaa tunnetut biomekanismit.
5. Evoluution todisteena ovat mm. lajeja yhdistävät välimuotofossiilit, joita
kukaan ei ole nähnyt.

Millä perusteella evolutionistit pitävät tällaisia oletuksia "tieteellisinä"?

Evolutionistit ovat esittäneet mm. omien teorioittensa vastaisen väitteen, että evoluutio ei enää tarkoitakaan lajien kykyä rajattomaan muunteluun. He eivät kuitenkaan osaa kertoa, kuinka siinä tapauksessa kaikki elämä maapallolla polveutuu universaalista esivanhemmasta. Jos yhteisestä alkusolusta ovat kehittyneet miljoonat eri lajit, niin miten se olisi ollut mahdollista ilman rajatonta muuntelua?

Väite, jonka mukaan "evoluutioprosessit tuottavat monimuotoisuutta biologisen hierarkian jokaisella tasolla", on sopeutumismuuntelun markkinoimista evoluutiona – toisin sanoen huijausta.

Sopeutumismuuntelu perustuu geenien uudelleen järjestelyyn, jolla saadaan aikaan variaatiota. Sulkien tai turkin pituus ja väri, raajojen pituuden vaihtelu, ruoansulatuskyvyn vaihtelu, nokan tai kynsien muodon vaihtelu jne. on aina rajallista. Se ei vaikuta eliön perusrakenteeseen. Myös alalajien syntyminen (esim. eri karhulajeja) on sopeutumista olosuhteisiin, ei evoluutiota.

Sopeutuminen tarkoittaa tiettyihin olosuhteisiin tai tiettyyn tarkoitukseen erikoistumista. Erikoistuminen puolestaan perustuu genomin erikoistumiseen eli yksipuolistumiseen, kun lisääntymisessä vain tietyn tyyppiset geenit valikoituvat jatkoon. Siis sama kuin rodunjalostuksessa. Luonnossa liian pitkälle jatkuva erikoistuminen johtaa sukupuuttoon. Niin on käynytkin lukemattomille lajeille. Ei se mitään evoluutiota ole.

Toisin kuin sopeutumismuuntelussa, evoluutio edellyttäisi muutoksia eliöiden anatomiseen perusrakenteeseen. Sellainen ei onnistu erikoistumalla ts. suosimalla sopivimpia geenejä vähemmän sopivien kustannuksella. Sillä tavalla genomi vain yksipuolistuu, tuottaen tosin parempaa sopeutumista tiettyihin olosuhteisiin tai tiettyyn tarkoitukseen. Genomin yksipuolistuminen ei johda evoluutioon, koska perusrakenteeltaan uuden eliölajin syntyyn tarvittaisiin genomin köyhtymisen sijasta laadullisesti uusia geenejä. Sellaisia geenejä ei tule mistään, kun luonnonvalintakaan ei niitä tuo.

Evolutionistit kehittivät tämän ongelman ratkaisemiseksi teorian mutaatioista, jotka tuovat genomiin laadullisesti uutta informaatiota. Teoria on hämmästyttävän lapsellinen. Ei mutaatio tuo geeneihin mitään positiivista informaatiota, sen enempää kuin virus tietokoneeseen. Se vain sotkee informaatiota.

Kalan muuntuminen maaeläimeksi olisi edellyttänyt valtavia määriä kalan luuston, hermoston ym. muutoksia samansuuntaisin, satunnaisin, mutta silti tavoitteelle hyödyllisin mutaatioin. Lisäksi samojen mutaatioiden olisi levitäkseen ollut osuttava suunnilleen samaan aikaan riittävän moniin vastakkaisen sukupuolen yksilöihin samassa populaatiossa. Muutos ei muuten periytyisi, koska yksittäinen mutaatio laimentuu populaatiossa parissa sukupolvessa.

Vaikka kaikki edellä mainittu menisi nappiin, evoluutiota ei silti tapahtuisi. Mutaatiot vaikuttavat vain geeneihin. Minkään eliön anatominen perusrakenne ei ole ohjelmoituna geeneihin, vaan suoraan munasoluun, geenien ulkopuolelle. Siksi eliön perusrakenne periytyy muuttumattomana sukupolvelta toiselle. Evolutionistien omat tieteelliset kokeet yli 100 vuoden ajalta ovat osoittaneet, että evoluution vaatimaa eliöiden anatomisten perusrakenteiden toimivaa muuntelua ei alkiokehityksessä tapahdu.

Kun alkiokehitys tulee gastrulaatiovaiheeseen, alkiossa on jo valmiiksi ohjelmoituna syntyvän yksilön perusrakenne. Gastrulaatiovaiheessa ohjelma toteutuu alkion fyysisessä rakentumisessa. Tätä rakentumista ohjaavat ns. isäntägeenit, jotka ovat geneettisiä on/off -kytkimiä.

Evolutionistit kuvittelevat isäntägeenien sisältävän eliöiden rakenneohjeet, ja siksi he ovat kohdistaneet niihin mutaatioita turhissa (verorahoilla kustannetuissa ...) kokeissaan. Koska isäntägeenit toteuttavat vain alkion rakennusohjeita, niiden sorkkiminen haittaa aiotun rakenteen syntymistä. Siksi evolutionistien loputtomissa kokeissa ei synny evoluutiota, vaan pelkästään kuolleita tai vammautuneita koe-eläimiä.