Nyt niitä alkaa olla jo paljon, myös eläinsuojilla, koska ihmiset eläinsuojeluvimmassaan kiikuttavat pieniä poikasia suojille "turvaan". Totuus kuitenkin on se, että jos rusakonpoikanen ei selvästi ole loukkaantunut tai oleile todella oudossa paikassa, kuten tienvieressä tms. se ei tarvitse apua.
Rusakot synnyttävät poikasensa eri paikkoihin suojaisaan aluskasvillisuuteen tai pensaikkoon.
Rusakonpojat selviävät hengissä olemalla hajuttomina ja paikallaan, yksikseen, emä käy vain pari kertaa vuorokaudessa imettämässä niitä.
Jos kosket rusakonpoikaseen, se kadottaa hajuttomuussuojansa ja emo hylkää sen.
Jos poikanen taas on hölmössä paikassa ja vaarassa, sen voi siirtää vähän syrjempään esim. heinätupolla kädet peitettynä. On kuitenkin vaarana, että emo ei sitä enää löydä, hajua tarttuu, tai että se on jo oikeasti hylätty. Tilannetta voi jäädä kauemmaksi tarkkailemaan, tai tulla myöhemmin katsomaan, vieläkö poikanen on "väärässä" paikassa.
Joka tapauksessa luonto korjaa heikot yksilöt pois, joten ihmisen eläinrakasta ja auttavaa kättä ei tarvita mikäli eläin ei selvästi ole vahingoittunut. Jos rusakonpoikanen "pelastetaan" löytikselle turvaan, on häviävän pieni todennäköisyys, että se selviää hengissä muutamaa viikkoa pidempään. Rusakot kun eivät kestä yhtään stressiä, vaan saavat helposti sydärin jos vaikka mistä, vaikka vain valojen päälle laittamisesta.
Puhutaan varmaan sadoista turhan kuoleman kohdanneista "pelastetuista" rusakoista, joita suomen löytiksille kiikutetaan koko pitkän sesonkiajan.
Välttäkää turhaa eläinsuojeluintoa ja harkitkaa ainakin seitsemäntoista kertaa ennenkuin rusakkoon koskette. Ne kun eivät vankeudessa selviä. Myös neuvoa saa soittaa yllättävässä tilanteessa esim. esyiltä.
Rusakot synnyttävät poikasensa eri paikkoihin suojaisaan aluskasvillisuuteen tai pensaikkoon.
Rusakonpojat selviävät hengissä olemalla hajuttomina ja paikallaan, yksikseen, emä käy vain pari kertaa vuorokaudessa imettämässä niitä.
Jos kosket rusakonpoikaseen, se kadottaa hajuttomuussuojansa ja emo hylkää sen.
Jos poikanen taas on hölmössä paikassa ja vaarassa, sen voi siirtää vähän syrjempään esim. heinätupolla kädet peitettynä. On kuitenkin vaarana, että emo ei sitä enää löydä, hajua tarttuu, tai että se on jo oikeasti hylätty. Tilannetta voi jäädä kauemmaksi tarkkailemaan, tai tulla myöhemmin katsomaan, vieläkö poikanen on "väärässä" paikassa.
Joka tapauksessa luonto korjaa heikot yksilöt pois, joten ihmisen eläinrakasta ja auttavaa kättä ei tarvita mikäli eläin ei selvästi ole vahingoittunut. Jos rusakonpoikanen "pelastetaan" löytikselle turvaan, on häviävän pieni todennäköisyys, että se selviää hengissä muutamaa viikkoa pidempään. Rusakot kun eivät kestä yhtään stressiä, vaan saavat helposti sydärin jos vaikka mistä, vaikka vain valojen päälle laittamisesta.
Puhutaan varmaan sadoista turhan kuoleman kohdanneista "pelastetuista" rusakoista, joita suomen löytiksille kiikutetaan koko pitkän sesonkiajan.
Välttäkää turhaa eläinsuojeluintoa ja harkitkaa ainakin seitsemäntoista kertaa ennenkuin rusakkoon koskette. Ne kun eivät vankeudessa selviä. Myös neuvoa saa soittaa yllättävässä tilanteessa esim. esyiltä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olet aivan oikeessa.
Nimenomaa olisi hyvä jos useampi rusakko saisi sydänkohtauksen ihmisten takia. Miksi? -Siksi, että pääkaupunkiseudun alueella rusakot ovat viime vuosina lisääntyneet vaarallisen kovalla vauhdilla. Seurakuntien mailla harjoitettu jousimetsästys ei pysty estämään kannan hallitsematonta kasvua.
Koko luonnon tasapainon kannalta olisi hyvä, että rusakkokanta supistuisi. Jos ei muuten, niin sitten typerien ihmisten toimien johdosta.
Ja niitä rusakoita löytyy kyllä muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. Joka paikassa ei ole liian suurta kantaa, mutta kannattaa silti kehoittaa ihmisiä niitä tappamaan? Luonnonvaraisen eläimen on aina parempi kuolla siihen paikkaansa, kuin lähteä kiikuttamaan autolla löytikselle. Pitäkää kirves mukana.