Tarjoukset on nyt saatu arvioitua, päätöspäivä ennen joulua

Kohta se on tiedossa...


Puolustusministeri Kaikkonen hävittäjäkaupoista: Tarjoukset on nyt saatu arvioitua, päätöspäivä ennen joulua
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) toivoo, että hävittäjäkisassa siistit toimintatavat säilyisivät loppuun saakka.

KUN KYSE on Suomen historian suurimmasta asekaupasta, ei lausuntoja anneta varomattomasti.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) sanat tipahtelevat hitaasti, ja tauot ovat paikoin pitkiä. Kaikkosen tavallisestikin harkitseva tyyli korostuu, kun hän puhuu hävittäjähankinnoista.

Aivan lähiaikoina ministerin on määrä tehdä valtioneuvostolle esitys siitä, millä monitoimihävittäjällä Suomi korvaa nykyiset 64 Hornetiansa. Vuosia valmisteltu ja miljardien eurojen arvoinen kauppa on toisin sanoen herkässä vaiheessa.

Päätös on ollut määrä tehdä joulukuussa, mutta tarkkaa päivää ei ole kerrottu julkisuuteen. Kaikkonen suostuu nyt täsmentämään sen verran, että tavoitteena on saada asia hoidettua ”ennen joulunpyhiä”.

Hän kertoo myös, että kandidaattien tarjousten arviointityö on saatu vietyä päätökseen.

”Tässä vaiheessa tehdään vielä erilaisia tarkistuksia ja varmistuksia huolehtien siitä, että kaikki on varmasti kohdillaan. Uskoisin, että lähiaikoina voimme odottaa Puolustusvoimien esitystä saapuvaksi puolustusministeriöön”, Kaikkonen sanoo.

PÄÄTÖKSENTEKO hävittäjävalinnasta kulkee siten, että Puolustusvoimat antaa ensin puolustusministeriölle arvionsa koneiden suorituskykyvertailun tuloksista. Voittaja on Puolustusvoimien esitys Suomen seuraavaksi hävittäjäksi.

Kaikkonen tekee puolestaan oman harkintansa Puolustusvoimien arvioiden pohjalta ja antaa sitten esityksensä valtioneuvostolle. Valtioneuvosto tekee päätöksen hävittäjäkaupoista yleisistunnossa eli koko hallituksen voimin.

Asiaa on käsitelty myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Tasavallan presidentilläkin lienee siis roolinsa ylipäällikkönä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana valtioneuvoston kanssa.

Voisiko Kaikkonen esittää hallitukselle jotakin muuta kuin mitä Puolustusvoimat esittää?

”Haluan tietenkin käydä erittäin huolella sen Puolustusvoimien näkemyksen tästä asiasta läpi ja perusteet sille. Mutta kyllä aika lailla luotan siihen asiantuntemukseen, joka meillä on tässä hankkeessa”, hän sanoo.

”Jos tässä vertailussa joku selvästi parhaaksi osoittautuu, niin kyllä se myös omassa ajattelussani on silloin vahvoilla.”

KAIKKONEN ja valtioneuvosto voivat omissa päätöksissään tehdä harkintaa vielä esimerkiksi turvallisuuspoliittisilla perusteilla, jota miljardiluokan asekauppoihin aina liittyy.

Keskustelua on käyty julkisuudessa vaikkapa siitä, jatkaako Suomi yhdysvaltalaisella koneella vai päättääkö se siirtyä eurooppalaiseen, ja mikä olisi viesti tässä tapauksessa.

Kaikkonen korostaa, kuten ennenkin, että tärkein turvallisuuspoliittinen harkinta tehtiin jo siinä vaiheessa, kun kyseiset konekandidaatit valittiin kisaan mukaan.

”Löytyy maailmalta muitakin konevalmistajia. Nämä neljä maata, jotka tähän on valittu, ovat kaikki meidän hyviä yhteistyökumppaneitamme. Kaikki tosin hieman eri perustein, mutta kone voidaan ostaa mistä maasta tahansa näistä neljästä.”

On kaupalla silti Kaikkosestakin signaaliarvoa.

”Kyllä tämä tietysti ylipäätään viestin lähettää siitä, että Suomi pitää huolta puolustuksestaan.”

Hallituksen sisäisten keskustelujen vilkkautta päätösvaiheessa puolustusministeri ei lähde ennakoimaan. Hän muistuttaa vain, että hankkeeseen on hallitusohjelmassa sitouduttu ja parlamentaarinen tukikin on ollut laajaa.




KÄYTTÖIKÄNSÄ päähän tulevien Hornet-hävittäjien korvaajiksi on tarjolla viisi monitoimihävittäjää: yhdysvaltalainen Boeing F/A Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35.

Lopulliset tarjoukset jätettiin keväällä. Puolustusvoimat on kertonut arvioinnista sen, että ensin katsotaan, täyttävätkö hävittäjäehdokkaat tietyt pakolliset kriteerit.

Ne liittyvät huoltovarmuuteen, koneiden elinkaarikustannuksiin eli käytön ja ylläpidon hintaan sekä teolliseen yhteistyöhön. Näitä osia tarjouksista on arvioitu periaatteella hyväksytty tai hylätty.

Elinkaarikustannukset esimerkiksi eivät saa ylittää kymmentä prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista eli noin 250:tä miljoonaa euroa. Teollista yhteistyötä on oltava 30 prosenttia hankintahinnasta.

Läpäisseet ehdokkaat on ollut määrä ottaa tarjouskilpailun loppusuoralle eli suorituskykyvertailuun, josta voittaja valitaan.

Kaikkonen ei paljasta, pääsivätkö kaikki kone-ehdokkaat viimeiseen vaiheeseen saakka vai onko kisa loppumetreillä vain joidenkin kauppa.

”Sen tietenkin voi sanoa, että kriteerit ovat aitoja. Se mahdollisuus tässä on koko ajan ollut olemassa, että joku tai jotkut koneet eivät läpäise kriteerejä, ja jos niitä ei läpäise, niin ei voi tulla valittua eikä voi voittaa tarjouskilpailua.”

Jatkuu
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008444506.html?share=9d356083ef9d5d35c54ab454a1736692