Purjehtijan tuntee kölin syvyydestä, onko totta?

Anonyymi

Jos 35-40-jalkaisessa veneessä on reilusti yli kaksi metriä syvä köli, silloin kysymys on purjehtijasta. Jos valitaan matalampi köli, silloin kysymys on karavaanarista.

Purjehtija ei valitse venettään sen perusteella, minne sillä pääsee, vaan sen perusteella, miten se purjehtii.

33

986

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tilastoharha.
      Purjehtija haluaa kylläkin syvemmän kölin kuin mertenkaravaanari, mutta veneen pituuden ja kölin syväysvaatimuksen välillä ei ole muuta korrelaaatiota kuin tilastollinen.
      Kausaliteettien kannalta syvyys tulee suhteuttaa oikaisevan momentin kuutiojuureen, ei pituuteen, ja silloinkin saavutettava vauhti on myös yhtälössä tekijänä siten, että mitä kovempaa kulkee sitä matalampi köli riittää. Sekään vaikutus ei ole lineaarinen, vaan verrannollinen vauhdin neliöön.

      • Anonyymi

        Riittää mihin? Syvällä kölillä pyritään pääasiassa pieneen vastukseen. Indudoitu vastus pienenee kölin syventyessä. Samalla myös nostovoimakerroin kasvaa samalla sortokulmalla eli pienemmällä pinta-alalla ja siten pintakitkalla saa saman nostovoiman syvemmällä kölillä.

        35-jalkaisessa 2 m köli riittää jo hyvin. Saahan joihinkin 2,2 m tai syvempiäkin, mutta hyöty on jo aika mitätön.

        Hydrodynaamisesti oleellista on kölin syvyys rungosta bulbiin. Runko on tyypillisesti 50 cm syväyksessä ja bulbi saattaa viedä 20-40 cm alhaalta. Bulbin muodosta riippuen siitä on hiukan hyötyä tai pelkkää haittaa hydrodynaamisesti.

        2 m kölillä siis kölistä riippuen hyödyllistä syvyyttä on vain 1,1-1,5 m. Jollain 1,6 m kölillä joudutaan laittamaan suuri bulbi ja hyötysyvyyttä tulee vain 0,7-0,8 m. Siinä on jo suuri ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riittää mihin? Syvällä kölillä pyritään pääasiassa pieneen vastukseen. Indudoitu vastus pienenee kölin syventyessä. Samalla myös nostovoimakerroin kasvaa samalla sortokulmalla eli pienemmällä pinta-alalla ja siten pintakitkalla saa saman nostovoiman syvemmällä kölillä.

        35-jalkaisessa 2 m köli riittää jo hyvin. Saahan joihinkin 2,2 m tai syvempiäkin, mutta hyöty on jo aika mitätön.

        Hydrodynaamisesti oleellista on kölin syvyys rungosta bulbiin. Runko on tyypillisesti 50 cm syväyksessä ja bulbi saattaa viedä 20-40 cm alhaalta. Bulbin muodosta riippuen siitä on hiukan hyötyä tai pelkkää haittaa hydrodynaamisesti.

        2 m kölillä siis kölistä riippuen hyödyllistä syvyyttä on vain 1,1-1,5 m. Jollain 1,6 m kölillä joudutaan laittamaan suuri bulbi ja hyötysyvyyttä tulee vain 0,7-0,8 m. Siinä on jo suuri ero.

        Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen.
        Se on ainoa järkevä mittari kölin hydrodynaamiselle suorituskyvylle.
        Voihan sitä tietysti määrittää vaikka sakkausherkkyydellekin tunnusluvun, muttei sellaisia käytännössä tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen.
        Se on ainoa järkevä mittari kölin hydrodynaamiselle suorituskyvylle.
        Voihan sitä tietysti määrittää vaikka sakkausherkkyydellekin tunnusluvun, muttei sellaisia käytännössä tarvita.

        Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun.

        Pitää myös huomioida miten sortokulma vaikuttaa rungon vastukseen sekä purjeiden toimintaan, joissa on omat rajoituksensa kölilinjan suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun.

        Pitää myös huomioida miten sortokulma vaikuttaa rungon vastukseen sekä purjeiden toimintaan, joissa on omat rajoituksensa kölilinjan suhteen.

        Kyllä riittää. Tutustu paremmin nopeampien veneiden ominaisuuksiin niin ymmärrät paremmin, esim TF-35 Sveitsistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun.

        Pitää myös huomioida miten sortokulma vaikuttaa rungon vastukseen sekä purjeiden toimintaan, joissa on omat rajoituksensa kölilinjan suhteen.

        Mitähän tekstiä oikein kommentoit?
        "Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."

        Luitkohan olllenkaan mitä tuota ennen kirjoitettiin.
        Ei kukaan tuollaisesta kompensaatiosta ole kirjoittanut mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän tekstiä oikein kommentoit?
        "Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."

        Luitkohan olllenkaan mitä tuota ennen kirjoitettiin.
        Ei kukaan tuollaisesta kompensaatiosta ole kirjoittanut mitään.

        "mitä kovempaa kulkee sitä matalampi köli riittää. Sekään vaikutus ei ole lineaarinen, vaan verrannollinen vauhdin neliöön."

        Tuohon vastasin
        "Riittää mihin? "

        Joku vastasi
        "Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen."

        Johon vastasin
        "Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."

        On tietysti määrittelykysymys miten verrataan ja mikä pysyy vakiona. Pysyykö nostovoima vakiona nopeuden kasvaessa? Yleensä ei pysy vaan kasvaa, mutta riippuu tietysti mitä verrataan.

        Ja kun puhutaan köliveneistä, pitää huomioida myös se lähtökohta eli rungon syväys. Syväyksen pudotus 2->1 m muuttaa kölin 1,5m ->0,5 m. Bulbin kanssa efektiivinen vaikutus on vielä suurempi.

        Mutta toki pelkän evän kannalta nopeuden tuplaus kasvattaa voimia 4-kertaiseksi ja mahdollistaa evän skaalamisen 1:2 suhteessa samaan toimintapisteeseen eli kutakuinkin sama nostovoima ja vastus (Reynoldsin luku muuttuu, joten ei aivan). Onko sitten mahdollista, että samalla evän vastuksella ja nostovoimalla mennään tuplavauhtia? Tuskin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mitä kovempaa kulkee sitä matalampi köli riittää. Sekään vaikutus ei ole lineaarinen, vaan verrannollinen vauhdin neliöön."

        Tuohon vastasin
        "Riittää mihin? "

        Joku vastasi
        "Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen."

        Johon vastasin
        "Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."

        On tietysti määrittelykysymys miten verrataan ja mikä pysyy vakiona. Pysyykö nostovoima vakiona nopeuden kasvaessa? Yleensä ei pysy vaan kasvaa, mutta riippuu tietysti mitä verrataan.

        Ja kun puhutaan köliveneistä, pitää huomioida myös se lähtökohta eli rungon syväys. Syväyksen pudotus 2->1 m muuttaa kölin 1,5m ->0,5 m. Bulbin kanssa efektiivinen vaikutus on vielä suurempi.

        Mutta toki pelkän evän kannalta nopeuden tuplaus kasvattaa voimia 4-kertaiseksi ja mahdollistaa evän skaalamisen 1:2 suhteessa samaan toimintapisteeseen eli kutakuinkin sama nostovoima ja vastus (Reynoldsin luku muuttuu, joten ei aivan). Onko sitten mahdollista, että samalla evän vastuksella ja nostovoimalla mennään tuplavauhtia? Tuskin.

        Eihän se Reynoldsin lukukaan muutu, jos nopeus tuplaantuu ja jänne puolittuu.


    • Anonyymi

      Karavaanari on kaikkien kaveri. Tosi purjehtijat näköjään kiusottelee muita ollakseen itse jotenkin parempi mielestään.

    • Anonyymi

      Tosipurjehtija ei valitse venettään sen perusteella miten se purjehtii vaan sen perusteella, että sillä voi purjehtia kaikissa keleissä.

      • Anonyymi

        Tosipurjehtijan ei tarvitse valita venettään sen perusteella, että sillä voi purjehtia kaikissa keleissä, koska tosipurjehtija voi purjehtia millä tahansa veneellä missä tahansa kelissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosipurjehtijan ei tarvitse valita venettään sen perusteella, että sillä voi purjehtia kaikissa keleissä, koska tosipurjehtija voi purjehtia millä tahansa veneellä missä tahansa kelissä.

        Tosipurjehtijakaan ei ole niin tyhmä, että lähtisi kunnon hiivariin kilparaaserilla.


    • Anonyymi

      Aloitukseen on vaikea vastata koska kaikki tosipurjehtijaoletetut ovat niin kaukana rannasta etei niihin saa yhteyttä. Eivät kölin takia pääse lähemmäksi.

    • Anonyymi

      Kölin syvyydestä tiedä, mutta purjehtijan olisi hyvä tuntea ainakin veden syvyys.

    • Anonyymi

      Jos hankkii matalakölisen veneen, niin mitä se sitten kertoo omistajastaan? Syvä köli parantaa ilmeisesti luovikulmaa vähän, mutta eikö muilla suunnilla matalakin köli ole ihan hyvä? Mites jollapurjehduksessa, siinähän nostetaan köliä myötäisellä, eikö?

      • Anonyymi

        Jollissa nostetaan köliä, jotta märkäpinta-ala ja vastus pienenee.

        Köliveneessä matalampi köli on painavampi ja pinta-alaltaan suurempi, jotta saadaan pidettyä oikaiseva momentti ja sortokulma kohtuullisina. Vastusta on siis enemmän kuin syvässä kaikilla suunnilla. Luovilla ero korostuu ja näkyy sekä vauhdissa että nousukulmassa.


    • Anonyymi

      Itse olen todennut jo muutaman kerran veneen valinneen minut.

      Vene on ottanut minut valtaansa ja järkisyyt eivät paina valintojen vaakakupissa, kun huomaankin tulleeni veneen kokonais valtaisekdi hoitajaksi. Jotkut sanovat omistajaksi, mutta itse koen sen toisin päin, vene omistaa minut sielua myöden ja mikään ei ole liikaa veneelle, käyn jopa ansiossa, että veneellä olisi hyvä, nytkin se on lämpimässä hallissa lepäilemässä ja minä töissä, että se voi levätä...

      Vaikea ymmärtää tätä köli keskustelua alkuunkaan...

      T. Veneen mies.

      • Anonyymi

        Olen Veneen mies -nimimerkin kanssa samaa mieltä. Vene valitsi minut. Sain edellisen myytyä ekalle renkaapotkijalle ja uusi (siis minulle uusi) odottaa ensi kautta. Kotimainen klassikko.

        Kun on pinkka kunnossa ja se oikea vene kuiskii, go for it.


      • Anonyymi

        Veneen mies, suuri arvostus kommentillenne! Teillä on syvyyttä ja kölipainoa kohtuullisesti myös elämän merille, huomaan mä!


    • Anonyymi

      Miten mulle käy, kun 28 jalkaisessa on 2,3 metrinen köli?

    • Anonyymi

      Olen kuulevinani jodlauksen kaikuvan avauksen tiimoilla...

    • Anonyymi

      Eräs vene olisi mieleeni mutta syväys 2,4 metriä!! Laivaväyliä vain ja avomerta, mutta joskus haluis saaristoonkin.

    • Anonyymi

      Veneet on kuin naiset. Raskas köli ja tukeva runko ovat maailman merillä pärjäämisen edellytykset. Purjeidenkin kuuluu olla pulleat eikä littanoiksi leikatut.

      • Anonyymi

        Ei pidä paikkansa. Maailman merillä on (ja on myös ollut) monia hyvin pärjänneitä, joiden veneessä ei ole raskasta köliä eikä tukevaa runkoa. Edellytyksiä ne siis eivät ole, vaan mahdollisia valintoja muiden joukossa.


    • Anonyymi

      Veneilijä ui purjeveneen rinnalla kohti rantaa. Jos köli ottaa pohjaan viimeistään veneen kölin kohdalla, on kysessä purjehtija. Jos köli ottaa pohjaan myöhemmin, on kyseessä karavaanari.

    • Anonyymi

      Mun köli on syvä ja uppoaa hyvin sataman naisiin. Herneet pulloon ja kana paistumaan pentteriin.

    • Anonyymi

      Ennemmin tai myöhemmin jokaisella ottaa uidessa köli pohjaan

      • Anonyymi

        Onko naispurjehtijoilla köli?


    • Anonyymi

      Entä onko siinä väitteessä perää, että maston korkeus pitäisi olla isompi kuin kölin syvyys? Vai onko tällainen väite peräisin jostain mittasäännöstä?

      • Anonyymi

        Aivan loistava kysymys. Minkälaisia vastauksia odotat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan loistava kysymys. Minkälaisia vastauksia odotat?

        Joskus keulasta ottaa pohjaan ensin.


    • Anonyymi

      Purjehtijan tunnistaa siitä ettei hän ole jauhamassa paskaa suoli24:ssa.

    • Anonyymi

      Kaikkein parhaan purjehtjan tunnistaa siitä että sen köli on niin sivällä että se on jumissa matalikolla.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      44
      5299
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      24
      3460
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      299
      2870
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      58
      2686
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      173
      2365
    6. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      25
      2157
    7. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      1899
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      366
      1865
    9. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1771
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      16
      1401
    Aihe