Jos 35-40-jalkaisessa veneessä on reilusti yli kaksi metriä syvä köli, silloin kysymys on purjehtijasta. Jos valitaan matalampi köli, silloin kysymys on karavaanarista.
Purjehtija ei valitse venettään sen perusteella, minne sillä pääsee, vaan sen perusteella, miten se purjehtii.
Purjehtija ei valitse venettään sen perusteella, minne sillä pääsee, vaan sen perusteella, miten se purjehtii.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tilastoharha.
Purjehtija haluaa kylläkin syvemmän kölin kuin mertenkaravaanari, mutta veneen pituuden ja kölin syväysvaatimuksen välillä ei ole muuta korrelaaatiota kuin tilastollinen.
Kausaliteettien kannalta syvyys tulee suhteuttaa oikaisevan momentin kuutiojuureen, ei pituuteen, ja silloinkin saavutettava vauhti on myös yhtälössä tekijänä siten, että mitä kovempaa kulkee sitä matalampi köli riittää. Sekään vaikutus ei ole lineaarinen, vaan verrannollinen vauhdin neliöön.
Riittää mihin? Syvällä kölillä pyritään pääasiassa pieneen vastukseen. Indudoitu vastus pienenee kölin syventyessä. Samalla myös nostovoimakerroin kasvaa samalla sortokulmalla eli pienemmällä pinta-alalla ja siten pintakitkalla saa saman nostovoiman syvemmällä kölillä.
35-jalkaisessa 2 m köli riittää jo hyvin. Saahan joihinkin 2,2 m tai syvempiäkin, mutta hyöty on jo aika mitätön.
Hydrodynaamisesti oleellista on kölin syvyys rungosta bulbiin. Runko on tyypillisesti 50 cm syväyksessä ja bulbi saattaa viedä 20-40 cm alhaalta. Bulbin muodosta riippuen siitä on hiukan hyötyä tai pelkkää haittaa hydrodynaamisesti.
2 m kölillä siis kölistä riippuen hyödyllistä syvyyttä on vain 1,1-1,5 m. Jollain 1,6 m kölillä joudutaan laittamaan suuri bulbi ja hyötysyvyyttä tulee vain 0,7-0,8 m. Siinä on jo suuri ero.
Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen.
Se on ainoa järkevä mittari kölin hydrodynaamiselle suorituskyvylle.
Voihan sitä tietysti määrittää vaikka sakkausherkkyydellekin tunnusluvun, muttei sellaisia käytännössä tarvita.
Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun.
Pitää myös huomioida miten sortokulma vaikuttaa rungon vastukseen sekä purjeiden toimintaan, joissa on omat rajoituksensa kölilinjan suhteen.
Kyllä riittää. Tutustu paremmin nopeampien veneiden ominaisuuksiin niin ymmärrät paremmin, esim TF-35 Sveitsistä.
Mitähän tekstiä oikein kommentoit?
"Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."
Luitkohan olllenkaan mitä tuota ennen kirjoitettiin.
Ei kukaan tuollaisesta kompensaatiosta ole kirjoittanut mitään.
"mitä kovempaa kulkee sitä matalampi köli riittää. Sekään vaikutus ei ole lineaarinen, vaan verrannollinen vauhdin neliöön."
Tuohon vastasin
"Riittää mihin? "
Joku vastasi
"Riittää samaan nostovoima/vastus suhteeseen."
Johon vastasin
"Ei riitä. Ei tuo parane nopeuden kasvaessa niin, että se kompensoisi syväyksen ja pienemmän pinta-alan edun."
On tietysti määrittelykysymys miten verrataan ja mikä pysyy vakiona. Pysyykö nostovoima vakiona nopeuden kasvaessa? Yleensä ei pysy vaan kasvaa, mutta riippuu tietysti mitä verrataan.
Ja kun puhutaan köliveneistä, pitää huomioida myös se lähtökohta eli rungon syväys. Syväyksen pudotus 2->1 m muuttaa kölin 1,5m ->0,5 m. Bulbin kanssa efektiivinen vaikutus on vielä suurempi.
Mutta toki pelkän evän kannalta nopeuden tuplaus kasvattaa voimia 4-kertaiseksi ja mahdollistaa evän skaalamisen 1:2 suhteessa samaan toimintapisteeseen eli kutakuinkin sama nostovoima ja vastus (Reynoldsin luku muuttuu, joten ei aivan). Onko sitten mahdollista, että samalla evän vastuksella ja nostovoimalla mennään tuplavauhtia? Tuskin.
Eihän se Reynoldsin lukukaan muutu, jos nopeus tuplaantuu ja jänne puolittuu.
Karavaanari on kaikkien kaveri. Tosi purjehtijat näköjään kiusottelee muita ollakseen itse jotenkin parempi mielestään.
Tosipurjehtija ei valitse venettään sen perusteella miten se purjehtii vaan sen perusteella, että sillä voi purjehtia kaikissa keleissä.
Tosipurjehtijan ei tarvitse valita venettään sen perusteella, että sillä voi purjehtia kaikissa keleissä, koska tosipurjehtija voi purjehtia millä tahansa veneellä missä tahansa kelissä.
Tosipurjehtijakaan ei ole niin tyhmä, että lähtisi kunnon hiivariin kilparaaserilla.
Aloitukseen on vaikea vastata koska kaikki tosipurjehtijaoletetut ovat niin kaukana rannasta etei niihin saa yhteyttä. Eivät kölin takia pääse lähemmäksi.
Kölin syvyydestä tiedä, mutta purjehtijan olisi hyvä tuntea ainakin veden syvyys.
Jos hankkii matalakölisen veneen, niin mitä se sitten kertoo omistajastaan? Syvä köli parantaa ilmeisesti luovikulmaa vähän, mutta eikö muilla suunnilla matalakin köli ole ihan hyvä? Mites jollapurjehduksessa, siinähän nostetaan köliä myötäisellä, eikö?
Jollissa nostetaan köliä, jotta märkäpinta-ala ja vastus pienenee.
Köliveneessä matalampi köli on painavampi ja pinta-alaltaan suurempi, jotta saadaan pidettyä oikaiseva momentti ja sortokulma kohtuullisina. Vastusta on siis enemmän kuin syvässä kaikilla suunnilla. Luovilla ero korostuu ja näkyy sekä vauhdissa että nousukulmassa.
Itse olen todennut jo muutaman kerran veneen valinneen minut.
Vene on ottanut minut valtaansa ja järkisyyt eivät paina valintojen vaakakupissa, kun huomaankin tulleeni veneen kokonais valtaisekdi hoitajaksi. Jotkut sanovat omistajaksi, mutta itse koen sen toisin päin, vene omistaa minut sielua myöden ja mikään ei ole liikaa veneelle, käyn jopa ansiossa, että veneellä olisi hyvä, nytkin se on lämpimässä hallissa lepäilemässä ja minä töissä, että se voi levätä...
Vaikea ymmärtää tätä köli keskustelua alkuunkaan...
T. Veneen mies.
Olen Veneen mies -nimimerkin kanssa samaa mieltä. Vene valitsi minut. Sain edellisen myytyä ekalle renkaapotkijalle ja uusi (siis minulle uusi) odottaa ensi kautta. Kotimainen klassikko.
Kun on pinkka kunnossa ja se oikea vene kuiskii, go for it.
Veneen mies, suuri arvostus kommentillenne! Teillä on syvyyttä ja kölipainoa kohtuullisesti myös elämän merille, huomaan mä!
Miten mulle käy, kun 28 jalkaisessa on 2,3 metrinen köli?
Olen kuulevinani jodlauksen kaikuvan avauksen tiimoilla...
Eräs vene olisi mieleeni mutta syväys 2,4 metriä!! Laivaväyliä vain ja avomerta, mutta joskus haluis saaristoonkin.
Veneet on kuin naiset. Raskas köli ja tukeva runko ovat maailman merillä pärjäämisen edellytykset. Purjeidenkin kuuluu olla pulleat eikä littanoiksi leikatut.
Ei pidä paikkansa. Maailman merillä on (ja on myös ollut) monia hyvin pärjänneitä, joiden veneessä ei ole raskasta köliä eikä tukevaa runkoa. Edellytyksiä ne siis eivät ole, vaan mahdollisia valintoja muiden joukossa.
Veneilijä ui purjeveneen rinnalla kohti rantaa. Jos köli ottaa pohjaan viimeistään veneen kölin kohdalla, on kysessä purjehtija. Jos köli ottaa pohjaan myöhemmin, on kyseessä karavaanari.
Mun köli on syvä ja uppoaa hyvin sataman naisiin. Herneet pulloon ja kana paistumaan pentteriin.
Ennemmin tai myöhemmin jokaisella ottaa uidessa köli pohjaan
Onko naispurjehtijoilla köli?
Entä onko siinä väitteessä perää, että maston korkeus pitäisi olla isompi kuin kölin syvyys? Vai onko tällainen väite peräisin jostain mittasäännöstä?
Aivan loistava kysymys. Minkälaisia vastauksia odotat?
Joskus keulasta ottaa pohjaan ensin.
Purjehtijan tunnistaa siitä ettei hän ole jauhamassa paskaa suoli24:ssa.
Kaikkein parhaan purjehtjan tunnistaa siitä että sen köli on niin sivällä että se on jumissa matalikolla.