Ympäri maailmaa piirtyy Suomen pääministeristä parasta aikaa hyvin vastenmielinen, huvittava ja samalla myös aika säälittävä kuva.
Tämä ei voi olla vaikuttamatta laajalti Suomen asioiden hoitoon.
Suomella on nyt oma rampa ankkansa, joka yrittää epätoivoisesti toimia ikäänkuin mitään olisi tapahtunutkaan. Mutta myöhäistä se on silloin, kun vahinko on jo tapahtunut. Tehtyä ei vaan saa tekemättömäksi.
Suomen ylin kansalaisille koronaohjeiden antaja Marin antaa käytöksellään huutia koronaohjeille ja keikuttaa itseään juuri altistuneena corona-pullo kädessä.
Ja tämä kaikki oli Suomen pääministeriltä täysin tietoinen oma valinta.
P.S.
Mitä tämä merkitsee?
Kuka enää uskoo Marinin vetoomuksia ja vakuutteluja koronan vakavasta tilanteesta?
Kun harkinta ja käytös pettävät tälle ajalle aivan keskeisessä globaalissa asiassa, voidaan aiheellisesti kysyä, kuka enää arvostaa kovinkaan korkealle Marinin mielipiteitä ja kannanottoja myöskään EU-pöydissä tai neuvotteluissa muiden maiden johtajien kanssa.
Uskottavuuden ja vastuullisuuden tämän kaltainen menetys yhdistettynä hallituksen tiedossa olevaan eripuraisuuteen ei voi kantaa enää kummoistakaan hedelmää silloin kun tosissaan yritetään painottaa Suomen etuja ja kantaa muille.
P.S. P.S.
Marin sanoo, että hän kantaa itse tästä vastuun. Ei ole vielä kuulunut, miten?
Hyvin monessa maassa vastaavissa tilanteissa toimintapa on hyvin selvä ja nopea, ettei asia pitkittyisi ja saataisiin tehtyä nopea korjausliike. Siten saadaan palautettua maan uskottavuus ja luotettavuus nopeasti taas oikeille raiteille.
Opetteleeko Suomi vieläkin omaa toimintakulttuuriaan? Sitäkö tällainen loputon vellominen on? Eikö tällainen asia pitäisi olla maassa täysin selvä? Tässähän kolkutellaan kansakunnan aivan perusarvoja.
Vai onko se niin, että tässäkin asiassa on Suomen vielä oppirahat maksettava? Sen voi sanoa, että kalliiksi tulee.
Tämä ei voi olla vaikuttamatta laajalti Suomen asioiden hoitoon.
Suomella on nyt oma rampa ankkansa, joka yrittää epätoivoisesti toimia ikäänkuin mitään olisi tapahtunutkaan. Mutta myöhäistä se on silloin, kun vahinko on jo tapahtunut. Tehtyä ei vaan saa tekemättömäksi.
Suomen ylin kansalaisille koronaohjeiden antaja Marin antaa käytöksellään huutia koronaohjeille ja keikuttaa itseään juuri altistuneena corona-pullo kädessä.
Ja tämä kaikki oli Suomen pääministeriltä täysin tietoinen oma valinta.
P.S.
Mitä tämä merkitsee?
Kuka enää uskoo Marinin vetoomuksia ja vakuutteluja koronan vakavasta tilanteesta?
Kun harkinta ja käytös pettävät tälle ajalle aivan keskeisessä globaalissa asiassa, voidaan aiheellisesti kysyä, kuka enää arvostaa kovinkaan korkealle Marinin mielipiteitä ja kannanottoja myöskään EU-pöydissä tai neuvotteluissa muiden maiden johtajien kanssa.
Uskottavuuden ja vastuullisuuden tämän kaltainen menetys yhdistettynä hallituksen tiedossa olevaan eripuraisuuteen ei voi kantaa enää kummoistakaan hedelmää silloin kun tosissaan yritetään painottaa Suomen etuja ja kantaa muille.
P.S. P.S.
Marin sanoo, että hän kantaa itse tästä vastuun. Ei ole vielä kuulunut, miten?
Hyvin monessa maassa vastaavissa tilanteissa toimintapa on hyvin selvä ja nopea, ettei asia pitkittyisi ja saataisiin tehtyä nopea korjausliike. Siten saadaan palautettua maan uskottavuus ja luotettavuus nopeasti taas oikeille raiteille.
Opetteleeko Suomi vieläkin omaa toimintakulttuuriaan? Sitäkö tällainen loputon vellominen on? Eikö tällainen asia pitäisi olla maassa täysin selvä? Tässähän kolkutellaan kansakunnan aivan perusarvoja.
Vai onko se niin, että tässäkin asiassa on Suomen vielä oppirahat maksettava? Sen voi sanoa, että kalliiksi tulee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.