Sosiaalidemokraattien johtamassa Ruotsissa ei venäläisen kenraalin johdolla suljettu ihmisiä leireihin eikä tapettu. Ruotsissa ei vangittu ihmisiä ja takavarikoitu kirjoja heidän hyllyistään. Sen sijaan Suomessa meno poikkesi vain hyvin vähän siitä, mitä se oli Suomesta itään. Siinäkin oli ruotsalaisilla hyvä syy pitää suomalaisia mongoleina.
1918-45 Ruotsi oli länsimainen demokratia, Suomi taas itäeurooppalainen rytöläjä
Anonyymi
3587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ruotsissa järjestelmällisesti steriloitiin kehitysvammaisia 1930-50. Täysin samalla tavalla toimittiin myös Natsi-Saksassa, jossa sterilointi oli aluksi eräiden ihmisryhmien kohtalo ja myöhemmin kaasukammio.
Ruotsi ei ehtinyt kaasukammioita rakentaa, mutta olisi ostanut niitä Saksasta, jos Saksa olisi voittanut maailmansodan.
Suomessa ei ollut ns. juutalaiskysymystä.
Samaten Suomessa vuosina 1935—1970 voimassa olleen pakkosterilointilain perusteella kuurot, epileptikot, kehitysvammaiset ja mielisairaat steriloitiin.
Mallia haettiin Ruotsista.
Suomella oli Itä-Karjalassa keskitysleirit aivan kuten Saksassa.
Kaasukammioiden hankinnasta ei ole mitään todisteita Ruotsista, eikä Suomesta.
Uppsalan Yliopiston Rasforskningsinstituutti oli Ruotsin huipputiedettä silloin.
Johtavat maat pitivät sitä esikuvanaan, esimerkiksi Natsi-Saksa ja U.S.A.
Myös Suomen ruotsinkielisten eliitti sai siitä perusteet suomenkielisten syrjimiselle ja mongoleiksi julistamiselle.
Suomi hoiti juutalaiskysymyksensä lähettämällä heidät natsien
kekitysleireihin.
Rodullista erottelua harjoitti jopa Arvo Ylppö.
Hölynpölyä.
YhtäänSuomen kansaaista ei luovutettu.
Kaikkiaan kahdeksan juutalaista pakolaista luovutettiin Valpon päällikön käskystä Saksan väitettyä heitä rikollisiksi.
Ruotsin nälkämellakat 1917
Ruotsin nälkämellakat olivat vuonna 1917 Ruotsissa tapahtuneita mielenosoituksia ja levottomuuksia, joiden syynä oli ensimmäisen maailmansodan aihettuma elintarvikepula ja säännöstely. Niihin osallistui kevään ja kesän aikana yli neljännesmiljoona ihmistä.
Mielenosoitukset käynnistyivät keväällä 1917 Venäjän helmikuun vallankumouksen innoittamina. Niitä edelsi maaliskuussa tapahtunut pääministeri Hjalmar Hammarskjöldin ero. Ensimmäinen mielenosoitus järjestettiin huhtikuun puolivälissä Västervikissä. Tämän jälkeen nähtiin kiivain mielenosoitusten jakso 19.–29. huhtikuuta, jolloin kymmenillä paikkakunnilla oli liikkeellä yli 250 000 ihmistä. Mielenosoituksia organisoivat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sekä syndikalistinen SAC-ammattiliitto. Toukokuusta lähtien suurin osa oli syndikalistien järjestämiä, jolloin niihin alkoi liittymään myös muita teemoja, kuten monarkian kaataminen ja vuonna 1908 Amalthean pommiattentaatista tuomittujen miesten vapauttaminen.
Vakavimmat yhteenotot nähtiin touko–kesäkuussa Tukholmassa (ns. Kesäkuun mellakat), Göteborgissa (Göteborgin leipäkapina) ja Haaparannalla Seittenkarin teollisuusyhteisössä. Seittenkarin kapinan kukistamiseen vaadittiin saarelle lähetetty 500 miehen sotalasosasto, ja sillä oli vaikutuksensa myös vuosien 1917–1918 tapahtumiin Pohjois-Suomessa
".. Ruotsissa ei venäläisen kenraalin johdolla suljettu ihmisiä leireihin eikä tapettu."
Kuka oli tuo venäläinen kenraali?
Eikös vaan kaikkien oikeistolaisten idoli manneheim.
Aivan. Myös Nenonen oli venäläisten palveluksessa, samoin muutama muu kuten Wilkama. Taisivat kohota kenraaleiksi vasta Suomen armeijassa.
Runsas rukiin ja metsäsienten syönti todistaa Suomen kuuluvan itäiseen kulttuurialueeseen, ei missään nimessä läntiseen.
Entäs maidonjuonti ja maataloustuet? Missä on se vakiotrolli, joka kirjoittaa poroisännistä?
Meistä päin läntisen alueen ihmisten herkkuja ovat surströmming ja sirapbröd.
Hampaat huuhdotaan Pripps Blå:lla.
Suomenrutsalaiset, korjaan suomenruotsalaiset ovat viikinkien Bemböle-sukuhaaraa.
Svelaiset karkoittivat nämä ns. toisen roisto-, korjaan ristiretken lopussa Bemböleen,
Sieltä nämä ovat levittäytyneet. Luulevat itseään ja sukuaan muita paremmaksi.
Bemböleläisten laulelua kutsutaan muumiruotsiksi.
Ei ruokalajit kerro yhtään mitään!
Suomi kuului länteen samalla kun Tarkkispoika oli täysi turaani!
Höpötät, piikkilankojen taakse leirittämistä ei tapahtunut länsimaissa, eli kyllä Suomi kuuluun selvästi itään. Edes Paavo Lipponen ei saa kangettua Suomea länteen.
Entäs Etelä-Afrikassa britit sulkivat buureja leireihin?
Saa helposti ja stallari Tarkkispojan yritykset kallistaa itään valuu turhina hiekkaan!
Piikkilankaleirejä on lännessä ollut buurisodista lähtien (1880-1902) ja 1. Maailmansota kasvatti piikkilankatuotantoa räjähdysmäisesti!
Sttallari tekee taas itsestään pellen kun yrittää tarjotacsitä Suomen innovaatioksi!
Oliko Ruotsissa kansaa kymmenintuhansin piikkilangan takana ? Suomessa oli, oletko kuullut koskaan ?
”Höpötät, piikkilankojen taakse leirittämistä ei tapahtunut länsimaissa”
Miten niin? Britit keksivät keskitysleirit buurisodissa sulkemalla paikallista siviiliväestöä piikkilangan taakse!
Heitä syytettiin aseellisesta kapinasta! Joka maassa sillä pääsee piikkilangan taakse!
Suomessa suljettiin kapinalliset punikit 1918 sotavankileireille,jotka pian muutettiin valtion pakkotyölaitoksiksi.
Pääosa vangeista eli 61 000 vapautettiin 1918 aikana.
Noin12 000 kuoli.
Mitäs aloittivat ryöstöt ja murhat sekä aseellisen kapinan.
Vähällä pääsivät.
Maailmansotien välisenä aikana Euroopassa oli muutama diktatuurimaa Suomi, Viro, Unkari, Espanja, Portugali, Italia taisi olla Romaniakin. Näissä maissa oli joko julkisestikin diktatuuri tai eräänlainen piilodiktatuuri kuten Suomessa.
Suomi oli länsimainen demokratia maaliskuun1919 vaaleista lähtien.
Äärilaidat aiheuttivat jonkin verran häiriöitä.
Vasemmisto nujerrettiin kommuniustilaeilla 1930 ja äärioikeisto1932 lakkauttamalla Lapuan Liike.
Vuonna 1935 Suomi liityyi pohjoismaiseen puolueettomuuspolitiikkaan.
Kansainliiton jäsen Suomi oli1920 alkaen.
Suomi puolusti NL:n jäsenanomusta 1934.
Avaus on stallarin tavanomaista pötyä.
Suomessa järjestettiin suomalaisen ratsuväenkenraali Mannerheimin valtionhoitajakaudella vapaat eduskuntavaalit maaliskuussa 1919. Suurin puolue oli sdp.
Punakapinallisten suuri enemmistö oli vapautettu ja Mannerheim armahti lisää.
Presidentiksi valittiin 1919 maltillinen liberaali ja Suomi liittyi KL:on1920.
Itärajan takana vallitsi sisällissota ja väestön yleinen teurastaminen,jonka uhreiksi päätyivät myös sinne paenneet punikit.
Olikohan valta mongooleilla? Suomessa ei ollut.
"Itärajan takana vallitsi sisällissota ja väestön yleinen teurastaminen,jonka uhreiksi päätyivät myös sinne paenneet punikit."
PöhveIin kiljunhuuruisia horinoita, asiasta löytyy mm. Kansallisarkiston tutkimus, mitä PöhveIi luonnollisesti ei ole lukenut, vaan totuttuun tapaansa mieluummin horisee joutavia.
PUNAPAKOLAISET
Lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen suomalaisia alkoi siirtyä itään suurina joukkoina,
eräänlaisina pieninä kansanvaelluksina. Massamuuttoaaltoja oli kolme: ensin keväällä 1918
liikkeelle lähtivät punaiset suomalaiset pakolaiset, sitten 1930-luvun alkupuoliskolla
amerikansuomalaiset ja loikkarit.
Punapakolaiset saapuivat Neuvosto-Venäjälle kevään 1918 sisällissodan aikana tai sitä seuraavina
vuosina. Useissa lähteissä puhutaan noin 6 000 punaisesta pakolaisesta, joiden perässä itään siirtyi
vasemmistoaktivisteja ja kokonaisia perheitä Suomesta ja Ruotsista. Kaikkiaan voidaan puhua
10 000 – tai ehkä jopa 13 000 – pakolaisesta. Suurimmillaan punaisten pakolaisten määrä oli kesällä
1918, minkä jälkeen se alkoi laskea.
Etenkin naisia ja lapsia siirtyi takaisin Suomeen heti kesän 1918 jälkeen. Vuosina 1918–1923 jopa
puolet Venäjälle lähteneistä punasuomalaisista palasi kotimaahansa. Yksi rajapyykki
takaisinmuutossa oli lokakuussa 1920 solmittu Tarton rauhansopimus, jossa linjattiin, että
osapuolten kansalaiset saivat palata kotimaihinsa. Suomen puolelta evakuoinnit käynnistettiin
keväällä 1921: vielä samana vuonna 5 400 Venäjälle eristyksiin jäänyttä tai paennutta suomalaista
siirtyi Karjalankannaksen kautta idästä länteen. Vuonna 1922 noin tuhat suomalaista evakuoitiin
kotimaahansa. Viimeinen joukkokuljetus järjestettiin maaliskuussa 1923, silloin rajajoen ylitti 270
suomalaista. Tämän jälkeen järjestettiin enää yksittäisiä paluumatkoja, koska poispääsy
Neuvostoliitosta alkoi olla hyvin hankalaa.
Mannerheim armahti punakapinallisia antamalla teloitta mielinmäärin,
kunne s ulkovallat puuttui asiaan.
Jos silloin olisi ollut Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin, olisi
tämä idolisi istunut siellä syytettynä kansanmurhasta.
Mannerheim ei määrännyt yhtään kuolemantuomiota.
Hän nimenomaan kielsi niiden paikallisen antamisen 10.5. 18 käskien odottaa valtionrikosoikeuksien perustamista ja lähettää punavangit niihin tuomittaviksi.
Näin lopulta tapahtui ja oikeuden määräyksillä runsaat sata vakia teloitettiin.
Punaisia teloitettiin paikallisin toimin noin 8 000, nälkään ja tauteihin kuoli noin 20 000.
Yksikään ulkovalta ei puuttunut asiaan.
Mannerheim oli yksityishenkilö 31.5. - 5.12. 18 luoden sinä aikana suhteet länsivaltojen Tukholman edustajiin.
Hänen ja lähettiläs Holstin ponnistelujen ansiosta ensimmäiset viljalaivat tulivat Suomeen jo vuoden1919 alussa,
"Neuvostoliitosta alkoi olla hyvin hankalaa."
Miten hankalaa,jääkin stallarilta kertomatta.
-----Mannerheim ei määrännyt yhtään kuolemantuomiota.
Hän nimenomaan kielsi niiden paikallisen antamisen 10.5. 18 -----
Tottahan toki ovelat pelurit osaavat aina taustansa turvata historian lehdille. Olisi voinut valvoa määräyksensä noudattamista jos tosimielessä sellaisen kerran antoi.
------Mannerheim oli yksityishenkilö 31.5. - 5.12. 18 luoden sinä aikana suhteet länsivaltojen Tukholman edustajiin------
Löpinää, valtiot eivät neuvottele eivätkä luo yhteyksiä siviilien kanssa, aina vastapuolella tulee olla oman hallituksensa valtuutus. Niin oli m-heimillakin.
Mannerheim oli yksityishenkilö siihen asti,kunnes Svinhufvudin esityksestä valittiin valtionhoitajaksi.
Hän toimi yksityishenkilönä,minkä Britannian ja Ranskan edustajat ymmärsivät,mutta palstan stallarit eivät.
Kuten eivät mitään muutakaan.
Punaisia+kuoli+taistelussa+5.199+ja+teloitettiin+oikeuden+päätöksellä+ampumalla+7.390+eli+YHTEENSÄ+punaisia+surmattiin+12.589+henkeä.
Vankileireillä+kuoltiin+kulkutauteihin,+joista+pahin+oli++Espanjan+tauti.+Tällöin+ei+kuollutta+suinkaan++”tapettu”+vaan+hän+kuoli+epidemiaan.
Kadonneista+lienee+melkoinen+osa+päätynyt+Venäjälle.++Termi+’kuoli’+muutoin+kuvannee+juuri+sitä+mitä+sanookin.+Kuoli+tuohon+aikaan,+jostakin+syystä.
Jos+mietimme+verisiä+vallankumouksia+niin+pahin+niistä+oli+Venäjän+sisällissota,+jossa+mehehtyi+9+miljoonaa+ihmistä+eli+n.+6,5+%+väestöstä!
Espanjan+sisällissodassa+1936-1939+menehtyi+1,5+%+väestöstä.
Suomessa+punaisia+surmattiin+vain+n.+0,34+%+väestöstä.
Pidetään Suomi ja talvet valkoisina!
Oikein!
Ihan Nato-valkoisina!
Sosialidemokraattinen puolue oli vuoden 1939 Suomen eduskuntavaalien suurin puolue. Sota-aikana ei sitten vaaleja järjestettykään. SDP sai peräti 85 kansanedustajaa, mistä sossut nykyään voivat vain haaveilla. ; )
Ådalenin laukauksiksi kutsutaan Ruotsin Ådalenissa nykyisen Kramforsin kunnan alueella 14. toukokuuta 1931 paperityöläisten lakon yhteydessä tapahtuneita väkivaltaisuuksia, joissa poliisin paikalle virka-avuksi kutsumat Ruotsin puolustusvoimien joukot avasivat tulen rauhanomaista mielenosoituskulkuetta kohti. Tulituksessa kuoli viisi ja loukkaantui viisi ihmistä.
Tapahtuma jakoi Ruotsissa mielipiteitä voimakkaasti, paitsi oikeiston ja vasemmiston välillä myös vasemmiston sisällä, missä maltilliset sosiaalidemokraatit kuten myöhempi pääministeri Per Albin Hansson pitivät kommunistisia agitaattoreita osasyyllisinä tilanteen kärjistymiseen väkivaltaiseksi.
Ådalenin tapahtumien seurauksena Ruotsissa päätettiin rajoittaa poliisin oikeutta käyttää armeijaa virka-apuna sekä perustettiin paikallispoliisien ohelle valtiollinen poliisilaitos.
Ruotsalainen kirjailija Birger Norman on kirjoittanut tapahtumista kirjan Ådalen 31 (1968), joka liikkuu tutkielman ja proosan rajamailla. Siihen perustuu elokuva Ådalen 31, Myös kirjailija Hannu Niklander on kertonut välikohtauksesta.