Isonvihan viimeinen suuri taistelu käytiin Pohjanmaalla. Venäjän armeijan voitti, kaatuneita oli reilu 400, Ruotsin armeijalla yli 6 kertaa enemmän. Tilanne ratkesi siihen kun 1500 Ruotsin ratsumiestä lähti karkuun, mukana myös paikallisia nostomiehiä.
Taitaa olla vasta myöhemmin tullut se vitsi että yksi suomalainen vastaa kymmentä r*ssää.
Taitaa olla vasta myöhemmin tullut se vitsi että yksi suomalainen vastaa kymmentä r*ssää.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei taida stallarilta onnistua valehtelematta kertoa pieninkään asia?
Tappiot
Ruotsi
1 600 kuollutta
800 haavoittunutta
535 vangittua
Venäjä
421 kuollutta
1 047 haavoittunutta
Koulleiden suhde. 1 : 3,8 venäläisten eduksi
TIEDOT Wikistä
Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla, tämä myönnetään nykyisun jo Ruotsissakin.
Silloin Ruotsi ei puolustanut Suomea mutta onneksi nyt Suomi puolustaa Ruotsia.
Taistelun jälkeen venäläiset kävi lopettamassa kaikki kentällä olleet haavoittuneet, siis lähinnä suomalaisia lähipitäjien miehiä oli kuolleista enin osa.
Tappiot Ruotsi
1 600 kuollutta
800 haavoittunutta
535 vangittua
Eli keksit nyt hätäpäissäsi? Älä taas viitsi! Munaat itsesi aina vaan pahemmn!
Laihian pitäjän miehet mahtuivat istumaan yhdelle puuunrungolle teurastuksen jälkeen. Kuolleet jäivät pelloille lumen alle ja sieltä niitä keväällä lähipitäjien leskiakat lävi etsimässä ja kelkoilla vetivät kirkkomaalle odottamaan roudan sulamista.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Napuen_taistelu
Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 645 miestä, ja venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 057 haavoittunutta
Korutonta kertomaa:
Lähteistä ja alan kirjallisuudesta saa kuvan, että ajan kovat kolhut riipoivat Vähääkyröä pahemmin ja syvemmälti kuin maakuntaa yleensä, näin jopa verrattuna lähipitäjiin. Tämä tuli näkyville jo Napuella. Suunnilleen puolet (457) taisteluun osallistuneista kaikkiaan 900 eteläpohjalaisesta nostomiehestä kaatui, neljännes (223) otettiin vangiksi ja toinen vajaa neljännes (200) pääsi pakoon. Kaatuneista oli vähäkyröläisiä 144, isokyröläisiä 141 ja laihialaisia 113 miestä. Suhteellisesti laskien nämä määrät merkitsivät Vähänkyrön osalta 70, Laihian osalta 60 ja Isonkyrön osalta 45 prosentin osuutta pitäjien hengille kirjoitettujen aikuisten miesten määrästä. Isonkyrön prosenttiluku jäi muita pienemmäksi siksi, että Ylistaro luettiin silloin hallinnollisesti Isoonkyröön ja Ylistarosta ei nostomiehiä saatu, koska venäläiset olivat miehittäneet seudun. Vangituista nostomiehistä vähäkyröläisiä oli 30 eli 13 prosenttia. Vähäkyröläisiä siis kaatui eniten ja vangittiin vähiten. Myöskään pakoon päässeiden 200 nostomiehen joukossa ei liene ollut kovin monta vähäkyröläistä, koska jälkeenpäin kerrottiin, että Vähästäkyröstä löytyi vain kolme aikuista miestä ukkojen ja poikasten lisäksi.
https://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/isoviha-kyronmaalla-2/
Venäjä ei todellakaan ole huolinut Suomea mutta Putin ehkä korjaa sen virheen.
"Venäjä ei todellakaan ole huolinut Suomea"
Älä puhu paskaa Suomensodan jälkeen "Suomi" liitettiin Venäjään autonomisena alueena.
MIten on mahdollista, että suomalaiset hävisivät ? Eikö miehillä ollut Talvisodan henkeä.
Joukot olivat suurelta osin nostoväkeä, ja väsyneitä ja loppuun kulutettuja.
Suomen armeija oli viety pois Suomesta ja jätetty maa puolustuskyvyttömäksi.
Lisäksi hullu kuningas Kaarle XII kieltäytyi edullisesta rauhantarjouksesta.
Kuinka moni kaatuneista 2 645 oli Suomen alueelta ja kuinka moni Ruotsin? Jokseenkin varmaa on että kyseessä on Suomen sotahistorian verisin päivä. Varsinkin kun huomio että maan väkiluku 1714 oli tuskin edes 1/8 talvi- ja jatkosodan Suomen väkimäärästä.
Suomen väkiluku oli 1714 noin. 350 000. Väkiluku oli v. 1939 n. 3 700 000.
Ruotsalaissuomalaisilla joukoilla oli melkoinen alivoima suhteiissa lukuisampiin venäläisiin. Lisäksi iso osa oli nollanarvoista nostoväkeä.
Silti taisteku sujui aluksi hyvin. Koulutetut ja kokeneet karoliinit (ruotuväki) ampuivat kovan tuli-iskun ja rynnäköivät. Venäjän joukot hajosivat ja kokivat karuja tappioita. Armfelt piti taistelua voitettuna. Valtettavasti surkeiden upseerien tukema nostiväki romahti sivustalla, kun sietä kiersi uusi vihollisosasto ja se saartoi taistelevat joukot, kun nosotoväkeä perääntyi.
Pakenevia nostomiehiä surmattiin ja iso osa saarretuista. Taistelun jälkeen venäläiset teurastivat vangiksi jääneet ja kiinni saadut nostomiehet, koska katsoivat ne laittomiksi ja koska olivat kokeneet pahoja tapioita
Kunhan selittelet suomalaisten ja ruotsalaisten kokemaa selkäsaunaa parhaasi mukaan. 😩🤣
Kyllä näin se taistelu meni. Oliko ikävä yllätys saada selville faktat. Tämähän oli kaikki YLE:n hiljattain ilmestyneessä dokkarissa
Isoviha koetteli pahiten Pohjanmaata mitä ryöstettiin ja raiskattiin, kun taas muualla Suomessa Ruotsin armeijan väenotto saattoi olla vielä pahempi rasitus, hyvä artikkeli kertoo Ikaalisista:
”Toistakymmentä vuotta sotanäyttämö pysyi vierailla mailla, mutta siitä huolimatta eläminen Suomessa vaikeutui. Miehet vietiin sotaan niin tyystin, että varamaaherra Brommenstedt jo vuonna 1707 kirjoitti: ”Porin läänissä ei voida löytää muita kuin ikäloppuja ukkoja tai pieniä poikia”. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että miehiä syöpää sotaa karttaakseen asekuntoiset miehet usein pakenivat metsiin, vieläpä pakolla otettuina karkailivat matkalla joukko-osastoihinsa kuljettajiensa käsistä, kuten muun muassa Karkun ja Ikaalisten miesten vuonna 1710 kerrotaan tehneen. Miesten sotaanvieminen aiheutti työvoiman puutetta pelloilla ja kaskenkaadossa, joten vuodentulot vähenivät. Kun lisäksi vuodet 1704-1709 yli maan olivat katovuosia, täytyi Ikaalisissakin olla leipää niukasti. Vuodet 1710-1713 olivat vuorostaan hyviä vuosia, mutta viimeksi mainittuna Ikaalinenkin joutui venäläisten haltuun.”
Yleensä venäläiset joukot pidettiin sangen hyvässä kurissa. Olen tavannut vain kaksi ainoata tapausta, joissa valitetaan venäläisten karkeasti pahoinpidelleen siviiliväestöä. Karvain Kantin kestikievarin pitäjä Sipi Tuomaanpoika kertoi vuonna 1724, että venäläiset olivat kohdelleet syksyllä 1713 hänen perhettään niin surkeasti, että hänen vaimonsa tällöin heitti henkensä [29K].
Ikaalisten Kallionkielen Kuortin isännän Juhana Luukaanpojan kerrotaan kuolleen venäläistenkovan kohtelun johdosta keväällä 1718 [30].
Edellisten lisäksi mainitaan yksi väkisinmakuutapaus, johon syyllistynyt oli venäläinen upseeri [31].
Vastapainona tunnetaan kymmenkunta tapausta, joissa seudun naiset ovat vapaaehtoisesti olleet yhteydessä venäläisten upseerien tai sotilaiden kanssa.
Pitäjään oli pitkäksi aikaa majoitettu venäläistä sotaväkeä, ja seurauksen saa lukea vuoden 1722 tuomiokirjasta. Siinä syytetään kahdeksaa naista aviottoman lapsen synnyttämisestä ja ilmoitetaan seitsemän isän olleen venäläisen sotilaan.
Näissä tapauksissa ei ainakaan mainita väkivallasta, päinvastoin pari naista oli seurannut rakastajaansa toiselle paikkakunnallekin.
Sodan oloissa tämä ilmiö on ymmärrettävä ja se jäi vain ohimeneväksi, sillä yleensä väestön siveellinen tila tänä aikana oli hyvä. Esimerkiksi 1700-luvun loppupuoliskolla vain noin joka 55:s lapsi oli avioton.”
*
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/215047-isoviha-ikaalisten-seudulla-historiallinen-kuvaus/
Huvittavaa on avaajan tietämys, termit hullun hauskasti sekaisin. Napue oli viimeinen Suuren Pohjansodan taistelu ainakin Suomen kamaralla ja Isoviha alkoi siitä
Teemu Keskisarja käytti suomalaisista sotilaista nimitystä "heikit". Mistä moinen käsite?