On arvioitu, että n. joka kymmenes piikki osuu verisuoneen. Tästä alkaa riskit, sillä mRNA-partikkelit eivät saa joutua sisäelimiin. Jos näin käy, voi seurauksena olla sydänperäisiä, keuhkoperäisiä jne. oireita, joista osa on hengenvaarallisia.
Tällaisiin tietoihin kuitenkin suhtaudutaan kielteisesti, jopa aggressiivisesti ja huudetaan päälle rokotusten olevan turvallisia ja vain siten voidaan päästä taudista eroon. Tämä on selvä uskonnollisen kaltainen ongelma, nimittäin rokotteen ottaminen ei pitäisi olla mitenkään henkilökohtaisesti koettu asia, tai "palvottava", tai "kunnia-asia", tai symboloida "parempaa ja arvokkaampaa" ihmistä, mutta tällaiseksi se on mennyt. Sairaus se tällainenkin. Eräänlainen psykoosin oire? Mene ja tiedä. Sen sijaan pitäisi löytyä niitä omia aivoja ja rohkeutta sen verran, että suhtautuisi asioihin järkevämmin ja miettisi ihan itse, oma-aloitteisesti, että mihin on itsensä laittamassa. On ihan selvä asia, että itsensä altistaminen keskeneräiseksi jääneeseen solu- ja geeniterapiaan pitäisi olla pidemmän harkinnan päätös, eikä "uskollisuuden osoitus" tms. Sekin on jo ihan päivänselvää jo, että perusterveiden pitäisi sellainen keino sivuuttaa, koska siitä ei ole merkittävää hyötyä. Päin vastoin, voi olla pelkkää haittaa, jos huono tuuri käy. Tämän myöntäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska osa ihmisistä on uskossaan niin vahvoja; "Väärää" tietoa jopa vihataan ja pelätään. Mutta miksi, todellisuudessa?
Tällaisiin tietoihin kuitenkin suhtaudutaan kielteisesti, jopa aggressiivisesti ja huudetaan päälle rokotusten olevan turvallisia ja vain siten voidaan päästä taudista eroon. Tämä on selvä uskonnollisen kaltainen ongelma, nimittäin rokotteen ottaminen ei pitäisi olla mitenkään henkilökohtaisesti koettu asia, tai "palvottava", tai "kunnia-asia", tai symboloida "parempaa ja arvokkaampaa" ihmistä, mutta tällaiseksi se on mennyt. Sairaus se tällainenkin. Eräänlainen psykoosin oire? Mene ja tiedä. Sen sijaan pitäisi löytyä niitä omia aivoja ja rohkeutta sen verran, että suhtautuisi asioihin järkevämmin ja miettisi ihan itse, oma-aloitteisesti, että mihin on itsensä laittamassa. On ihan selvä asia, että itsensä altistaminen keskeneräiseksi jääneeseen solu- ja geeniterapiaan pitäisi olla pidemmän harkinnan päätös, eikä "uskollisuuden osoitus" tms. Sekin on jo ihan päivänselvää jo, että perusterveiden pitäisi sellainen keino sivuuttaa, koska siitä ei ole merkittävää hyötyä. Päin vastoin, voi olla pelkkää haittaa, jos huono tuuri käy. Tämän myöntäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska osa ihmisistä on uskossaan niin vahvoja; "Väärää" tietoa jopa vihataan ja pelätään. Mutta miksi, todellisuudessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"On arvioitu, että n. joka kymmenes piikki osuu verisuoneen"
MIssä lääketieteellisessä julkaisussa noin on arvioitu?