Lukekaa läpi eduskunnan u-282021 kirjelmä aiheena: väestön sirutus,pisteytysjärjestelmä ym ym

Asetusehdotuksessa kielletään muodollisesti joitakin perusoikeuksia rikkovia tekoälyn käyttötarkoituksia, kuten "syrjivä sosiaalinen pisteytys" mutta toisaalta se käytännössä kuitenkin ilmeisesti sallitaan:

"Lisäksi asetusehdotuksen liitteessä III on lueteltu korkean riskin kategoriaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä. Näihin luetaan tekoälyjärjestelmien käyttö tietyin ehdoin muun muassa luonnollisten henkilöiden biometrisessä tunnistamisessa ja luokittelussa, kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja käytössä, valinnassa koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, rekrytoinnissa tai työsuhteeseen liittyvässä päätöksenteossa, keskeisten palvelujen ja etujen saatavuuden määrittelyssä, luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa, ensiapupalvelujen lähettämisessä, lainvalvontaviranomaisten luonnollisten henkilöiden riskinarvioinneissa, muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvontahallinnossa sekä oikeuslaitoksissa. "

Seuraavassa sanotaan kauniisti, että asetusehdotus sallii kasvontunnistusjärjestelmien käytön julkisissa tiloissa. Nykyiset valvontakamerat voidaan siis muuttaa kasvontunnistuskameroiksi ja yhdistää ihmisten henkilötietoihin:

"reaaliaikainen biometristen järjestelmien käyttö edellä mainituilla alueilla henkilöiden tunnistamisessa on mahdollista tietyin, tarkkarajaisin ehdoin suhteellisuusperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottaen."

Jälkimmäinen osa: "tietyin, tarkkarajaisin ehdoin suhteellisuusperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottaen" ei merkitse käytännössä mitään. Näitä ehtoja voidaan venyttää ja on vastaavissa tapauksissa venytetty aivan miten halutaan.

Yksityisyyden säilymisen kannalta olennaista on, mitä tietoja tekoäly saa käyttää hyväkseen, siis voidaanko erilaisia tietokantoja yhdistellä. Esimerkiksi voiko terveystietoja yhdistää muihin tietoihin kuten taloustietoihin, perhetilanteeseen ja työelämän tietoihin. Sitä ei Valtioneuvoston kirjelmä käsittele.

Asetuksessa hoetaan jatkuvasti, että tekoälyn käytössä on riskejä ja ne voivat vaarantaa perusoikeudet. Näitä riskejä koetetaan minimoida mm. läpinäkyvyydellä, koulutusvaatimuksilla ym. ja sillä että sisällytetään vaatimus että tekoälyä valvoo ihminen, joka voi keskeyttää tai peruuttaa tekoälyn käytön. Robottien ei siis anneta toimia alusta loppuun itsenäisesti (vielä). Riittävätkö nämä turvatoimenpiteet, on kysymysmerkki. Saattaa olla, että jäävät korulauseiksi.

Tekoälyn käytöstä päätöksenteossa on ollut jonkin verran uutisia mediassa, esimerkkinä voisi olla että Kelan toimeentulotuki- tai eläkepäätöksiä tekisi jatkossa ihmisen sijaan automaatti. Jos tekoälylle annetaan dataksi samat tiedot kuin ihmisellä on nyt käytössään, ei päätöksenteon kohteen a olevan henkilön yksityisyys vaarannu. Virheitä voi kyllä tulla, kun ihmistyön osuus päätöksenteosta jää pois. Mutta trendinä on jo pitkään ollut että viranomaiset pyrkivät yhdistelemään mahdollisimman paljon tietoja kansalaisista, jotta saisivat näistä kokonaiskuvan ja voisivat - omasta mielestään - tehdä parempia päätöksiä. Se merkitsee myös kovempaa kontrollia ja vähemmän yksityisyyttä ja siten vähemmän vapautta.

Ihmisistä ei ylipäätään pitäisi kerätä niin paljon tietoa viranomaisten, eikä yksityisten yritystenkään sähköisiin rekistereihin. Sähköiset tietokannat ovat suurempi uhka yksityisyydelle ja muillekin perusoikeuksille kuin paperiset asiakirjat, joita esim. DDR:n totalitaarinen valvontajärjestelmä käytti tallentaakseen tietoja kansalaisistaan. Ja niistäkin mapeista koitui riittävästi harmia.

Anonyymi kirjoitti:

Asetusehdotuksessa kielletään muodollisesti joitakin perusoikeuksia rikkovia tekoälyn käyttötarkoituksia, kuten "syrjivä sosiaalinen pisteytys" mutta toisaalta se käytännössä kuitenkin ilmeisesti sallitaan:

"Lisäksi asetusehdotuksen liitteessä III on lueteltu korkean riskin kategoriaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä. Näihin luetaan tekoälyjärjestelmien käyttö tietyin ehdoin muun muassa luonnollisten henkilöiden biometrisessä tunnistamisessa ja luokittelussa, kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja käytössä, valinnassa koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, rekrytoinnissa tai työsuhteeseen liittyvässä päätöksenteossa, keskeisten palvelujen ja etujen saatavuuden määrittelyssä, luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa, ensiapupalvelujen lähettämisessä, lainvalvontaviranomaisten luonnollisten henkilöiden riskinarvioinneissa, muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvontahallinnossa sekä oikeuslaitoksissa. "

Seuraavassa sanotaan kauniisti, että asetusehdotus sallii kasvontunnistusjärjestelmien käytön julkisissa tiloissa. Nykyiset valvontakamerat voidaan siis muuttaa kasvontunnistuskameroiksi ja yhdistää ihmisten henkilötietoihin:

"reaaliaikainen biometristen järjestelmien käyttö edellä mainituilla alueilla henkilöiden tunnistamisessa on mahdollista tietyin, tarkkarajaisin ehdoin suhteellisuusperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottaen."

Jälkimmäinen osa: "tietyin, tarkkarajaisin ehdoin suhteellisuusperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottaen" ei merkitse käytännössä mitään. Näitä ehtoja voidaan venyttää ja on vastaavissa tapauksissa venytetty aivan miten halutaan.

Yksityisyyden säilymisen kannalta olennaista on, mitä tietoja tekoäly saa käyttää hyväkseen, siis voidaanko erilaisia tietokantoja yhdistellä. Esimerkiksi voiko terveystietoja yhdistää muihin tietoihin kuten taloustietoihin, perhetilanteeseen ja työelämän tietoihin. Sitä ei Valtioneuvoston kirjelmä käsittele.

Asetuksessa hoetaan jatkuvasti, että tekoälyn käytössä on riskejä ja ne voivat vaarantaa perusoikeudet. Näitä riskejä koetetaan minimoida mm. läpinäkyvyydellä, koulutusvaatimuksilla ym. ja sillä että sisällytetään vaatimus että tekoälyä valvoo ihminen, joka voi keskeyttää tai peruuttaa tekoälyn käytön. Robottien ei siis anneta toimia alusta loppuun itsenäisesti (vielä). Riittävätkö nämä turvatoimenpiteet, on kysymysmerkki. Saattaa olla, että jäävät korulauseiksi.

Tekoälyn käytöstä päätöksenteossa on ollut jonkin verran uutisia mediassa, esimerkkinä voisi olla että Kelan toimeentulotuki- tai eläkepäätöksiä tekisi jatkossa ihmisen sijaan automaatti. Jos tekoälylle annetaan dataksi samat tiedot kuin ihmisellä on nyt käytössään, ei päätöksenteon kohteen a olevan henkilön yksityisyys vaarannu. Virheitä voi kyllä tulla, kun ihmistyön osuus päätöksenteosta jää pois. Mutta trendinä on jo pitkään ollut että viranomaiset pyrkivät yhdistelemään mahdollisimman paljon tietoja kansalaisista, jotta saisivat näistä kokonaiskuvan ja voisivat - omasta mielestään - tehdä parempia päätöksiä. Se merkitsee myös kovempaa kontrollia ja vähemmän yksityisyyttä ja siten vähemmän vapautta.

Ihmisistä ei ylipäätään pitäisi kerätä niin paljon tietoa viranomaisten, eikä yksityisten yritystenkään sähköisiin rekistereihin. Sähköiset tietokannat ovat suurempi uhka yksityisyydelle ja muillekin perusoikeuksille kuin paperiset asiakirjat, joita esim. DDR:n totalitaarinen valvontajärjestelmä käytti tallentaakseen tietoja kansalaisistaan. Ja niistäkin mapeista koitui riittävästi harmia.

Youtubessa oli vielä hiljattain video, jossa hongkongilaiset nuoret rikkoivat kasvontunnistusmaston. Heillä oli kasvojensa peittona maskit ja jotkut heistä pitivät yllään sateenvarjoa jottei heidän kuvansa tallentuisi järjestelmään. Masto kaadettiin, sen tummennettujen linssien päälle maalattiin suihkevärillä, ja nuoret taputtivat.
Video on nyttemmin poistettu Youtubesta.
Täältä se vielä löytyy:

https://www.dailydot.com/debug/hong-kong-protesters-facial-recognition-tower/

Hongkongin viranomaiset väittävät uutisjutun mukaan, ettei kyse olisi ollut kasvontunnistusmastosta, vaan että kameroin ja sensorein varustetut laitteet vain keräsivät tietoja mm. säästä ja saasteista. Kiinassa vastaavanlaisia kasvontunnistusmastoja on kaikkialla ja niiden käyttötarkoitus on yleisesti tiedossa.

Sosiaalinen luottoluokitus on tulossa myös Suomeen
https://rapsodia.fi/sosiaalinen-luottoluokitus-on-tulossa-myos-suomeen/

Tää on sulle, joka olet nähnyt valheen läpi.

https://www.youtube.com/watch?v=hUd78YxwgfI