Euroopan johtavat diplomaatit pohtivat kerran Wienin kongressin neuvottelujen ollessa keskeytyksissä vuonna 1815 mikä kieli on kaunein soinniltaan.
Kukin diplomaateista sai lausua äidinkielellään runonpätkän.
Venäjän keisarikunnan diplomaatti, Viipurista syntyisin ollut David Alopeuksen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_David_Alopaeus ) lausuma runo alkoi:
"Poika soittaa illan suussa, linnut laulaa koivupuussa."
Kauneimmaksi kieleksi diplomaatit julistivat suomenkielen.
Ylläpitääkseen äidinkieltään suomea ja neljää muuta täysin hallitsemaansa kieltä Alopeus kirjoitti päiväkirjaansa vuoropäivin kullakin näistä kielistä.
Alopeus oli yksi Aleksanteri I:n lähipiirin vaikutusvaltaisista henkilöistä, jotka myötävaikuttivat keisarin Suomea koskeneisiin ja voimaperäisesti toteuttamiin päätöksiin.
Niitä olivat mm. Vanhan Suomen palauttaminen muun Suomen yhteyteen sekä Suomen kehittäminen esikuvalliseksi perustuslailliseksi (suvereenittomaksi) valtioksi, jota keisari itse hallitsi erillään muun Venäjän hallinnosta.
Suomen valtion syntyä - omintakeisen valtioelämämme keskeisen tärkää alkua vuosina 1809-1811 kuvaa pätevästi historioitsija J.R. Danielson-Kalmari Ruotsin ja Venäjän aikaa koskeneen kirjasarjan osassa Aleksanteri I:n aika, I osa (WSOY, 1920, 615 s).
Vuosia 1811-1814 ja erityisesti G.M. Armfeltin voimaperäistä toimintaa keisarin tahdon älykkäänä ja pelkäämättömänä toteuttajana kuvaa kirjasarjan osa Aleksanteri I:n aika, II,1 osa (WSOY, 1922, 520 s.).
Tämän ilmestyttyä alkoi Danielson-Kalmarin työteho hiipua iän ja sokeutumisen johdosta.
Kukin diplomaateista sai lausua äidinkielellään runonpätkän.
Venäjän keisarikunnan diplomaatti, Viipurista syntyisin ollut David Alopeuksen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_David_Alopaeus ) lausuma runo alkoi:
"Poika soittaa illan suussa, linnut laulaa koivupuussa."
Kauneimmaksi kieleksi diplomaatit julistivat suomenkielen.
Ylläpitääkseen äidinkieltään suomea ja neljää muuta täysin hallitsemaansa kieltä Alopeus kirjoitti päiväkirjaansa vuoropäivin kullakin näistä kielistä.
Alopeus oli yksi Aleksanteri I:n lähipiirin vaikutusvaltaisista henkilöistä, jotka myötävaikuttivat keisarin Suomea koskeneisiin ja voimaperäisesti toteuttamiin päätöksiin.
Niitä olivat mm. Vanhan Suomen palauttaminen muun Suomen yhteyteen sekä Suomen kehittäminen esikuvalliseksi perustuslailliseksi (suvereenittomaksi) valtioksi, jota keisari itse hallitsi erillään muun Venäjän hallinnosta.
Suomen valtion syntyä - omintakeisen valtioelämämme keskeisen tärkää alkua vuosina 1809-1811 kuvaa pätevästi historioitsija J.R. Danielson-Kalmari Ruotsin ja Venäjän aikaa koskeneen kirjasarjan osassa Aleksanteri I:n aika, I osa (WSOY, 1920, 615 s).
Vuosia 1811-1814 ja erityisesti G.M. Armfeltin voimaperäistä toimintaa keisarin tahdon älykkäänä ja pelkäämättömänä toteuttajana kuvaa kirjasarjan osa Aleksanteri I:n aika, II,1 osa (WSOY, 1922, 520 s.).
Tämän ilmestyttyä alkoi Danielson-Kalmarin työteho hiipua iän ja sokeutumisen johdosta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jotkut svekoasenteiset tutkijat ovat halunneet kiistää Danielson-Kalmarin autonomia-aikaa koskevia perusteellisia tutkimustuloksia, paljolti koska monen aikansa ruotsihenkisen herran ja ylhäisyyden asenteen suomenkielisiin ja -kieleen haluttaisiin vaipuvan unohduksiin.
Kiistelyn voi todeta lähinnä svekotaustaiseksi kun lukija voi itse pystyy toteamaan tulosten perustuvan näihin tutkimuskirjoihin sisällytettyihin, alkuperäisistä suomeksi käännettyihin lähteisiin, sekä suureen määrään väitöskirjoja jotka 20 vuoden ajalta olivat välttämätöntä taustatyötä näille tutkimuskirjoille.